Kysymyksessä mainittu suomalaisten naiskirjailijoiden eroottisten novellien kokoelma voisi olla Loputtomat hunnut : kokoelma eroottisia tekstejä (WSOY, 1988). Hieman vastaava käännöskokoelma saksalaisten naiskirjailijoiden eroottisia kirjoituksia on Missä yö päivää syleilee : eroottisia fantasioita ja tarinoita naisilta (Odessa, 1984).
Tässä pieni valikoima eroottiseksi luettavissa olevaa kirjallisuutta naisnäkökulmasta - olkoonkin, että kaikkia näitä ei ehkä voi aivan Anaïs Niniin rinnastaa:
Alanne, Outi, Neiti N:n tarina
Banerjee-Louhija, Nina, Flora : aikuisten satu
Blume, Judy, Pikku vaimo : romaani aikuisille
Colette, Chéri
Deforges, Régine, Lola
Despentes, Virginie, Kauniita asioita
Duras, Marguerite, Rakastaja
Hermann, Iselin C.,...
Ainakin Kira Poutanen käyttää runsaasti sanaa ihana. Myös muiden viihdekirjailijoiden, kuten esimerkiksi Tuija Lehtisen, tuotannossa on käytetty sanaa ihana. Emme valitettavasti onnistuneet nyt löytämään mieskirjailijoita, jotka käyttäisivät sanoja ihana tai kamala. Joltain netin kirjallisuusaiheiselta keskustelupalstalta voisi mahdollisesti myös löytyä apua tähän kysymykseen.
Laulu löytyy Yiruman nuottikirjasta Piano album. Kirja on lainattavissa ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaukolainapyynnön voitte tehdä lähikirjastossanne.
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi sadun. Ilmoitamme heti mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista kyseistä satua?
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Järjestyslaissa (säädös 612/2003) säädellään yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta. Esimerkiksi liikenneasemat ja kauppakeskukset ovat yleisiä paikkoja. Rakennuksen omistaja vastaa turvallisuudesta rakennuksessa. Järjestyslain 5. pykälän voi katsoa viittaavaan vaikkapa liukuportaissa kulkemiseen. Pykälässä todetaan:
"Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää TAIKKA MUU ESINE TAI AINE AIHEUTA VAARAA IHMISILLE TAI OMAISUUDELLE."
Suora linkki järjestyslakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Hissien turvallisuuteen liittyy esimerkiksi seuraavia säädöksiä:
564/1997...
Monessakaan karppauskirjassa ei ole leivänleivontaohjeita. Kirjassa 100 helppoa ja hyvää gi-ruokaa (Ola Lauritzon & Ulrika Davidsson, 2008) on kaksi spelttilimpun ohjetta. Ohjeessa on spelttivehnäjauhoja ja hiivaa, joten jauhoton tai hiivaton se ei ole. Kirjan voi lainata Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
Netin kautta löytyy karppileivän ohjeita, esim. nämä, jotka ovat myös hiivattomia:
http://herkku.wordpress.com/2010/06/05/karppaus-leipa/
http://karppaus.info/resepti/resepti.php?id=659
http://karppaus.info/resepti/resepti.php?id=303
Hiivattomia leipiä ovat ainakin monet rieskat, teeleivät ja intialainen chapati-leipä. Näiden ohjeita löytyy monesta leivontakirjasta, mm. kirjasta Teehetkien herkut (Pirjo Suvilehto, 2008). Kirjassa...
"Totta kai" lienee esimerkki kielen elämisestä. Puhekielestä löytyy paljon esimerkkejä siitä etteivät kaikki tietyn sanonnan osaset ole loogisesti sopivia asiayhteyteensä, esim. "ei vaineskaan" sanonnassa vaineskaan juontaa sanaan vain. Sanan kaikki merkitykset eivät sopine kiistatta loogisesti asiayhteyteen.
Itse asiassa sana totta ilmaisee usein myös arvelua, epäröintiä esim. sanonnassa Tottapahan tiedät mitä teet. Eikä siinä kaikki; myös kai -sanalla ilmaistaan mahdollisuutta t. arvelua, (Tulee kai sade / pitää kai lähteä), eikä ainoastaan ivaa t. epäuskoisuutta (Kyllä kai!)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus on valtakunnallinen kielen asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Toimintaan kuuluu kielen- ja nimistönhuolto,...
Varsinainen joulujuhla on 25.12., vaikka ilmeisesti Suomessa aatto yleensä koetaan pyhän kohokohdaksi.
Kristityissä maissa joulua on vietetty Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlana. Jeesuksen tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä, Raamattu on tästä asiasta melko vaitonainen (tapahtumasta kerrotaan Matteuksen evankeliumin 1. luvussa ja Luukkaan evankeliumin 2. luvussa). Yleensä arvellaan, että hän syntyi muutama vuosi ennen ajanlaskumme alkua eli voimme sanoa, että "Kristus syntyi ennen Kristuksen syntymää". Ajanlaskumme on peräisin vasta 500-luvulta, jolloin Jeesuksen Kristuksen syntymän (vähän virheellisesti) oletettu ajankohta katsottiin vuodeksi 1.
Kristityt ovat ryhtyneet viettämään joulukuun 25. päivää Jeesuksen syntymäpäivänä 300-luvulla....
Vanhojen kirjojen saatavuus on jokseenkin vaihteleva. Joskus syynä saattaa olla se, ettei yksinkertaisesti kirjaa ole ilmestymisaikanaan katsottu kelvolliseksi kirjastoon: menneinä aikoina oli aika tiukka seula siinä, mitä kirjaston kokoelmiin hyväksyttiin. Aikoinaan kirjastonhoitajien ohjenuorana toiminut ”Arvosteleva luettelo suomenkielisestä kirjallisuudesta” 1923 (Valtion kirjatoimisto, 1923) luonnehtii Suen teoksella olevan kirjallisia ansioita, mutta ”[s]opimattomaksi kirjastoihin tekee teoksen kuitenkin ennen muuta siinä esiintyvät räikeät kuvaukset kaikenlaisista julmuuksista ja rikoksista” (s. 126). Luultavasti tuon arvion perusteella teosta ei ole juuri hankittu ilmestymisaikanaan kirjastoihin, eikä siitä ole tullut koskaan uutta...
Tampereen kaupunginkirjastossa varausmaksu 1 € (muusta PIKI-yhteisjärjestelmän kunnankirjastosta kuljetettava seutuvaraus 2 €) peritään jokaisesta varattavasta kirjasta (äänitteestä, elokuvasta jne.) erikseen. Esimerkiksi varattaessa viisi kirjaa kerrallaan on varausmaksun suuruus 5 €.
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa mm. seuraavilta sivuilta: www.minedu.fi/OPM/kirjastot/kirjastoalan_koulutus, www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/. Kirjaston- tai kirjastotoimenjohtajaksi tähtäävän koulutus on yliopistokoulutusta.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta sivulla www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ löytyy huhtikuussa annettu vastaus kysymykseen kirjastonhoitajien työllistymisestä (hakusanoiksi kirjastonhoitajat + työllistyminen, kysymys "Hei! Olen kiinnostunut kirjastonhoitajan työstä"). Samassa arkistossa on 17.11.2010 annettu vastaus kirjastoalan palkkauksesta (hakusanat palkat ja kirjastoala, kysymys "Miten pääsee kirjastoon töihin?").
Kirjastotyö on vaihtelevaa ja monipuolista, monenlaisia taitojakin...
Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvä Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta kertoo, että William Blaken runojen suomennoksia löytyy useista teoksista. Teoksessa ”Tuhat laulujen vuotta” (WSOY, 1957; useita laitoksia) on neljä runoa, teoksessa ”Kuu kultainen terälehti” (Otava, 2008) kolme, teoksessa ”Maailman runosydän” (WSOY, 1998) kolme ja teoksessa ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja” (WSOY, 1933) kaksi. Yksittäisiä Blaken runoja on ilmestynyt kirjoissa ”Rakkaudellasi hellytät” (Kirjaneliö, 1980), ”Runon pursi” (WSOY, 1934), ”Tämän runon haluaisin kuulla 3” (Tammi, 2000) ja ”Veri ja kulta” (Otava, 1954). Osa runoista on ilmestynyt useammassa teoksessa....
Oletko lukenut myös nämä uudemmat Englundin teokset:
Menneisyyden maisema, 2009 / Sodan kauneus ja kauheus - 215 lyhyttä lukua ensimmäisestä maailmansodasta, 2007 ja Kuningatar Kristiina - elämäkerta?
Kleinilta on muuten suomennettu myös nämä teokset: Tuhokapitalismin nousu (2008) ja Vastarintaa ja vaihtoehtoja (2003), ovatko ne jo tuttuja teoksia?
Kysymyksessä mainittu Diamond on saanut arvostetun Pulizer palkinnon (yleinen tietokirjallisuus). Ehkä toiset hyvät kirjat löytyvät alla olevasta, toisten Pulizer -voittajien ja finalistien joukosta. Kokeile Helmet -haussa http://www.helmet.fi onko teos suomennettu. Esim. vuoden 2000 palkintofinalistin Brian Greenen teos löytyy suomennettuna kirjastoissa: Kosmoksen rakenne : avaruus, aika ja...
Oulun kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet ovat kiinni 31.12.2011 – 8.1.2012 Uuden Oulun ja OUTI-kirjastojärjestelmien yhdistämisen vuoksi. Pääkirjaston lehtisali palvelee normaalein aukioloin. Hankintaosaston mukaan Uuden Oulun hankintoja ei keskitetä ensi vuoden alusta. Vuonna 2012 tulee käyttöön aluekirjastomalli, mutta sekin vie aikaa, joten vuoden 2012 alusta hankinta toimii kuten ennenkin eli esim. Haukipudas tilaa itse kirjansa. Lähetin Oulun hankintaostolle tiedon kirjasta. Se ilman muuta tilataan. Esittely lienee Oulussa tarpeeton.
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä Betlehems stjärna, johon sanat on kirjoittanut Viktor Rydberg. Se on Aukusti Simojoen suomentamana Fazerin julkaisemassa Joulun toivelauluja -kokoelmassa nimellä Betlehemin tähti.
Tällainenkin laulu löytyy aiheesta:
Betlehemsstjärnan [Musiktryck] / Gustaf Nordqvist ; [text:] Oscar Mannström Nordqvist, Gustaf, 1886-1949 (kompositör)
Alternativt namn: Nordquist, Gustaf, 1886-1949
HelMet-kirjastojen kokoelmista laulu löytyy suomeksi levyltä "25 harrasta joululaulua" ja ruotsiksi se löytyy levyltä: "20 mest önskade julsångerna". Ne löytyvät nimekehaussa näillä nimillä.
Liljankukka on suosittu laulu, joka on julkaistu ja levytetty ensimmäisen kerran vuonna 1946. Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kerttu Mustonen. Laulun sanoista ei varsinaisesti saa selvää, mistä kukasta on kyse. Liljat on kasvisuku. Kerttu Mustonen saattaa viitata mihin tahansa tämän suvun valkoiseen kukkaan. Kielo kuuluu liljakasveihin ja sen latinankielinen nimi tarkoittaa laaksojen liljaa, joten voisihan se olla mahdollista, että sanoittaja tässä viittää kieloon. Laulun runollinen sanoitus jättää tilaa mielikuvitukselle.
