Kyllä varasto on edelleen varasto. Aineistohotelli puolestaan on termi, joka liittyy Helsingin kaupunginkirjastossa toukokuussa aloitettuun aineiston kellutukseen. Kun kirjastoaineistoilla ei enää ole erillistä omistajakirjastoa, niteet sijoitetaan eri kirjastoihin kulloisenkin tarpeen mukaan. Älykäs kellutusjärjestelmä ohjaa jokaisen niteen aina sellaiseen kirjastoon, jossa juuri sillä hetkellä on kysyntää sen tyyppiselle aineistolle. Jos kuitenkin jollakin hetkellä tiettyjä aineistoja ei paljonkaan kysytä missään kirjastossa - esimerkiksi kesäaikaan joulukirjoja tai tenttikauden päätyttyä oppikirjoja - ne ohjautuvat väliaikaisesti aineistohotellliin odottamaan, että kirjastoissa taas on kysyntää niille. Aineistohotelli on...
On mahdoton ottaa kantaa, avautuvatko ulko-ovet kaikkialla muualla maailmassa sisäänpäin. Googlettamalla löydän sivuja, jossa suomalaiset ovat huomanneet ulko-ovien avautuvan eri suuntaan kuin kotimaassa. Samassa yhteydessä mainitaan, että Suomessa paloturvallisuuden vuoksi järkevästi avautuvat ulospäin.
Paloturvallisuudesta löytyy Finlexistä E1 Suomen rakentamismääräyskokoelma . Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 https://www.finlex.fi/data/normit/37126/E1_2011-fi.pdf Siellä kirjoitetaan ulko-ovien avautumisesta näin:
10.6 Ovien aukeaminen sekä poistumisreittien valaistus ja merkintä
10.6.1 Uloskäytävän kulkusuunnassa olevien ovien tulee yleensä avautua poistumissuuntaan.
10.6.2 Poistumiseen...
Tämän runon metsästys ei valitettavasti tuottanut kummoistakaan tulosta. Kysymyksessä lainattu pätkä löytyy monestakin yhteydestä, mutta siihen se jää. Toisinaan runo on laitettu Eino Leinon nimiin, mutta en kuitenkaan löytänyt sitä hänen teoksistaan. Rohkenenkin väittää, että Leinon kynästä se ei ole.
Sen sijaan löysin muutamia viittauksia runoon, joka kokonaisuudessaan kuuluu:
”On tyyni nyt ei tuule nyt on tuulikin jo tyyntynyt, jos tuulis nyt niin tuuli nyt ei oliskaan tyyntynyt.” Runosta löytyy myös variaatioita, mutta yhteistä niille on leikittely "nyt" ja "tyyntynyt" sanoilla.
Kivaniemi blues -blogin kirjoittaja on julkaissut blogissaan vanhoja päiväkirjoja 1970-luvulta. Näiden tekstien joukossa on maininta kyseisestä runosta,...
Sanalla "kortteeri" tarkoitetaan yleiskielessä majapaikkaa, tilapäistä asuntoa, asuntolaa tai muuta vastaavaa paikkaa, jossa voi yöpyä. Oma koti ei ole kortteeri, mutta satunnaiselle vieraalle se voi sellaisena toimia. En itse löytänyt ilmaisulle mitään historiallista yhteyttä pakkotyölaitoksiin, joiden yhteydessä se kuulostaisi mielestäni oudolta, koska niissä oleskelu ei ole samalla tavalla tilapäistä. Sanan "kortteeri" alkuperä on todennäköisesti neljännestä tarkoittava sana, mahdollisesti ruotsin kielen "kvarter"-sanan mukaan.
Väittämä pitää paikkansa.
Seuraavassa selonteko laskutoimituksesta.
Huom! Alla olevissa matemaattisissa kaavoissa merkki π = pii.
Ajatellaan, että maapallon pinta on täydellisen tasainen. Ajatellaan, että naru kulkee tasossa, joka kulkee maapallon keskipisteen kautta. Tällöin naru kulkee pitkin sellaisen ympyrän kehää, jonka keskipiste on maapallon keskipiste.
Kysymys on siitä, kuinka paljon ympyrän kehän pituus kasvaa, jos säde kasvaa 1m. Merkitään maapallon sädettä kirjaimella R (missä mittayksikkönä on metri). Jos ympyrän säde on R, niin sen kehän pituus on 2 π r. Tämä on alkuperäisen narun pituus.
Jos säde kasvaa yhden metrin, niin uuden ympyrän kehän pituus on 2 π (r + 1) = 2 π r + 2 π. Toisin sanoen kun naru on kaikkialla nostettu...
Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjassa on sukunimien Ruutu ja Ruutikainen kohdalla kerrottu, että sukunimet Roth, Ruth ja Ruuth ovat sotilasniminä esiintyneitä sukunimiä. - Ruutiainen nimen kohdalla kerrotaan Laihialla esiintyneen suku- ja talonnimenä esim. vuonna 1580 Niilo Ruuth. Rantasalmella on asunut 1600-luvulla Ru(u)thin ratsumiessuku. Vöyrin nimismiehenä on toiminut 1500-luvulla Martti Laurinpoika Ruuth. Lisää samanlaisia nimen esiintymiä löytyy kirjasta näiden sukunimien kohdalta.
Sotilasnimi-ilmiöstä löytyy tietoja esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasnimi
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan hippulat olivat pieniä koriste- tai muita esineitä reessä tai hevoskärryissä.
Kovaa ajettaessa sitten hippulat vinkuivat.
http://www.kotus.fi
Sanontaa on käsitelty Helsingin Sanomien kysy Kirstiltä palstalta. Kirsti kertoi että Iin ja Kuusamon seudulla hippulat löytyvät miehen jalkojen välistä. Lisäksi hippuloilla on kansan keskuudessa useitakin merkityksiä.
Hippulat ovat kenkien nahkaiset nyörit, jotka ovat usein messinkikoristeiset tai solmittu palloiksi. Juostessa ne sitten vinkuvat.
Erään tulkinnan mukaan hippulat eli hipulit ovat tossuja. "Menee niin, että hippulat vinkuu." Tulkinta on todennäköisesti satakuntalaista perua.
Eräs Kirstin lukija kertoi, että hippula (jossain päin Suomea...
Sanonnan ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan” taustalla on suomalaisten siirtolaisuus Amerikkaan. Siirtolaiset odottivat kotimaasta postia, mutta sitä ei luonnollisesti kuulunut ennen kuin kotimaahan oli lähetetty tarkka osoite. Eli kun osoite saatiin ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan, nyrkin kuva joka sanan jälessä” (R. Hyvönen Laukaalta; Kansanrunousarkisto.)
Sanonta levisi myös muihin yhteyksiin kuvaaman jonkin toiminnan sujuvuutta esteiden poistuttua. Esimerkiksi ” Haupitsipatteri oli saanut tulenjohdolta väärät lukemat ja niin ensimmäinen tuli-isku ammuttiin liiaksi eteen. Tulenjohdon korjattua lukemat toinen isku osui keskelle hyökkäysryhmittymää. Kuultuaan täysosumista eräs tykistönjohtaja sanoi nuivasti: ” Jo rupes lyyti kirjoittamaan, kun...
Suomen Jazz & Pop Arkiston kautta (http://www.jazzpoparkisto.net) sain yhteyden Rondo Fourissa soittaneeseen Pepe Lindblomiin, joka kertoi levyllä soittaneen kokoonpanon: Jukka Vaasjoki (laulu, huuliharppu), Sakari Lehtinen (soolokitara), Seppo Holopainen (basso), Markku ”Beaver” Aitto-oja (rummut ) ja Pertti ”Pepe” Lindblom (komppikitara). Pepe Lindblom kertoili muutakin mielenkiintoista bändistä, joka oli tuolloin poikkeuksellisen kunnianhimoinen kokoonpano. Englannissa oleskellut Vaasjoki osasi kieltä paremmin kuin tuon ajan bändit keskimäärin, bändi halusi tehdä omia biisejä ja valitsi coveritkin juurevammasta rhythm’n bluesiin pohjaavasta musiikista ja soitti Kinksiä, Pretty Thingsiä ja Whota.
Coyotes –kysymys oli vaikeampi....
Tässä lainaus "Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja A-K":sta (SKS, 1992):
"hunsvotti(Ganander 1786) murt. hunsvantti, -vontti, -voltti, -potti 'heittiö, lurjus / Schurke' merk. myös 'tupakkakukkarosta riipuva piipun rassi' ~ka (Suojärvi; < sm) hunsfatti 'lurjus' < nr hundsfott 'roisto, lurjus, hulttio', 1600-luv. erittäin säädytön sana (< as hundsfott, ns Hundsfott id., oik. 'koiran häpy'). - Vi murt. huntsva(a)t 'roisto' < nr murt. t. saks."
Lyhenteet:
sm = suomi
nr = nykyruotsi
as = alasaksa
ns = nykysaksa
id = idem (samoin)
oik. = oikeastaan
vi = viro
murt. = murteen, murteissa, murteellinen
t. = tai
Puolan kielen sanakirjoista en löytänyt vastaavannäköistä sanaa.
Tämä ei taida olla ihan Leinoa, vaan uudemman polven runoilija/sanoittaja Vexi Salmi on tämän runon takana. Salmen sanoituksen ensimmäinen säkeistö alkaa näin:
Maailma on kaunis ja hyvä elää sille,
jolla on aikaa ja tilaa unelmille
ja mielen vapaus
ja mielen vapaus.
Laulun nimi on Maailma on kaunis, ja sanat kokonaisuudessaan löytyvät mm. teoksista:
Sanojen takana Vexi Salmi : 80 laulua Veikko Salmen sanoihin (1997) ISBN 951-757-390-1
Sydämeni laulut, 2000 ISBN 951-1-16114-8
Laulun on säveltänyt Kassu Halonen, ja ainakin Irwin Goodman ja Vesa-Matti Loiri ovat sen levyttäneet.
Oletan, että kysymys koskee verotusta. Ottakaa yhteyttä verottajaan. Linkin takana sivu, jossa on eri yhteydenottotapoja.https://vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello sivustolta löysin artikkelin, jossa puhuttiin sairasautosta. "Kukaan ei Suomessa sairauskohtauksen tai onnettomuuden satuttua soita sairasautoa vaan ambulanssin. Siitä huolimatta ambulanssin vastineeksi luotu sairasauto ei ole kokonaan hävinnyt; olen sen vielä viime vuosina nähnyt kerran pari lehtiuutisissakin – mielenkiintoista kyllä ulkomaita koskeneissa.Näinkään hyvissä voimissa eivät ole valokuvauskone ja pyörösaha, joitten piti korvata kamera ja sirkkeli. Mutta nekään eivät minusta – myönnän, että arvio perustuu omaan kielituntumaani – ole täysin epäluontevia eivätkä kuolleita sillä tavoin kuin esimerkiksi nostolippu ’sekki’ tai hitiö ’bakteeri’ (jotka molemmat sentään ovat Nykysuomen...
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään tietoja tällaisesta joulupiirretystä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Elokuva The longest day (1962) on Suomen ensi-illastaan (2.11.1962) saakka ollut nimeltään Atlantin valli murtuu. Sen saamaa suomenkielistä nimeä tutkimani lähteet eivät kommentoi. Otaksuttavasti kyse on yksinkertaisesti siitä, että on haluttu käyttää samaa nimeä kuin elokuvan pohjana olleen kirjan vuonna 1960 julkaistussa suomenkielisessä käännöksessä.Cornelius Ryanin teoksen kääntäjä Jouko Linturi vaikuttaa samanaikaisissa suomennoksissaan olleen varsin uskollinen kirjojen alkuperäisille nimille, joten voi olla, että nimen taustalla on kirjan kustantaneen Tammen halu saada teokselle alkuperäistä "myyvempi" tai sisältöä paremmin kuvaava otsikko. Vähän aiemmin Tammella esimerkiksi Daniel V. Galleryn sukellusvenesotakirja Twenty million...
Kevään ylioppilasjuhlat järjestetään perinteisesti kesäkuun ensimmäisenä lauantaina. Helsingin sanomien numero 1.6.1974 kertoo, että vuonna 1974 lakit saatiin kuitenkin jo edellisenä päivänä, perjantaina 31.5.
Elonet-sivuston mukaan Psykon ensimmäinen televisioesitys meillä oli TV1:n ohjelmistossa 4. helmikuuta 1974.Psycho | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Suomalainen fraasisanakirja / toimittanut Sakari Virkkunen (Otava, 1981) kertoo:
Nahkapäätös on oikeudenkäyntitermi. Nahkapäätös tulee, kun kanne tai syyte hylätään. Jutun häviäjä vetää nahkat. Kirjassa viitataan Helsingin Sanomien uutiseen 31.7.1970. Uutisessa kerrottiin, että Kainuun keskussairaalan nurmikkoa koskevassa asiassa kunnat toivoisivat, kunnat toivoisivat, urakoitsija "vetäisi nahkat oikeuskäsittelyssä".
