Mikäli etsit muistovärssyjä kuolinilmoitukseen, kokoelmistamme löytyy mm. seuraavia aforismi ja värssykokoelmia :
1. Värssykirja: Lauselmia iloon ja suruun
2. Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun
3. Sanoista kauneimmat : onnitteluja, tervehdyksiä, toivotuksia
4. Sanat kultaa : säkeitä iloon ja suruun
5. Elämäsi matkalle : ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun
6. Ajatus on lahja : runoja ja ajatelmia onnitteluksi, tervehdykseksi, lohdutukseksi
7. Järvenpää, Leena, Surun portilla
Myös runokirjoissa olevia runoja käytetään paljon
kuolinilmoituksissa :
1. Aika on jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun
2. Ei turhaa tummat päivät / toimittanut Aino Räty-Hämäläinen
3. Kaipauksen tuolla puolen
4. Päivänlasku: [runoja murheessa,...
Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta antaville oppilaitoksille:
https://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastolaissa lukee henkilökunnan koulutuksista ja pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Koulutusta on yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä opistoissa. Kirjastonhoitajan...
Ilmar Talven kirjassa Suomen kansankulttuuri kerrotaan niittämisestä ja heinän kuivaamisesta näin:
"Niittäminen aloitettiin tavallisesti aikaisin aamulla, jolloin heinä oli kasteen pehmittämää. Iltapäivällä se haravoitiin pitkiin karheisiin, joita päivän kuluessä käänneltiin. Yöksi heinä kasattiin pieniin rukoihin, jotka seuraavana päivänä uudelleen hajotettiin kuivumaan. Jälkikuivatukseen käytettiin myös haasiota."
Heinäseipäät yleistyivät Suomesssa 1920-luvulla.
Seuraavista kirjoista löydät lisätietoja:
Talve Ilmar: Suomen kansankulttuuri
Vuorela Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Fil.toht. Heikki Koukkusesta (1938-8.11.1983), joka on julkaissut mm.useita Karjalaa ja Suomen ortodoksisen kirkon historiaa käsitteleviä teoksia ja artikkeleita, ei löytynyt muuta kuin seuraava artikkeli:
Tekijä(t): Pirinen, Kauko
Nimeke: Heikki Koukkunen in memoriam / Kauko Pirinen
Julkaisussa: Ortodoksia. 34(1985), s. 151-158
Ortodoksia-julkaisu on selailtavissa Helsingin yliopiston pääkirjaston avokokoelmassa ja lainattavissa myös Helsingin yliopiston teologisen ja humanistisen tiedekunnan kirjastoissa.
Joensuun yliopistossa, http://www.joensuu.fi/ ,joku saattaisi tietää enemmän, esim. juuri kuolinsyystä.
Lohiressun alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta vaikuttaisi siltä kuin kyseessä olisi muunnos leipäressusta. Leipäressu on ruokalaji, jossa leivänpaloja, usein kuivuneita, syödään sekoitettuna kuumaan maitoon tai veteen. Ohje löytyy esim. Pekka Muhosen teoksesta 1000 vuotta lohta ja lohiruokia (s.68). Kirjassa sanotaan, että tämä resepti on ”Lappi à la carte” –projektista, jonka isäntänä on "keittiömestari Tapio".
Kotimaisten teosten käännöksiä voit etsiä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainiosta käännöstietokannasta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php . Myös kansallisbibliografiamme Fennica osoitteessa http://finna.fi antaa tiedot käännöksistä, kun haet alkuperäisteoksen nimellä.
Punalippu -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan Azlag Jarga eli Emil Pyttynen siirtyi I MS:n alettua Kiirunaan, jossa työskenteli kaivoksilla kirvesmiehenä. Pyttysen elämänvaiheista löytyy lyhyesti seuraavista painetuista lähteistä:
Korhonen, Jaakko: Jätkät Taka-Kainuun taistelussa. Muistelmia. Julkaistu lehdessä Punalippu 1980:8, s.3-34
Etto, Jorma: Kesken viikon. Lapin kansa 5.4.1978,
Väyrynen, Vilho: Suutarinpoika porrastiellä. Pohjoinen 1979, s. 91-92, 343-344, 351-352.
Sanaristikoissa usein esiintyvä 'onea' on adjektiivi, joka Nykysuomen sanakirjan mukaan tarkoittaa kolkkoa, kaameaa, synkkää. Esim. Onean näköinen
mies. Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa merkitykset ohut, hento (esim. nahka, lanka, ihminen); hyvin pieni ja laiha ; huono, vaivainen ; sairaan, surkastuneen, kummallisen, kolkon näköinen ; kamala, kammottava (olo).
Suomen postinumerot löytyvät Postin julkaisemasta Postinumeroluettelosta. Postin sivuilta postinumerot löytyvät haulla http://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/palvelut-verkossa/postinumerohaku… .
Siltojen korkeuksista on olemassa avointa dataa, mutta sen käyttö on ehkä jonkin verran hankalaa, https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/siltojen-korkeudet. Väyläviraston sivulta löytyy kartta, jossa on siltarajoitukset, https://vayla.fi/vaylista/aineistot/kartat/painorajoitetut-sillat. Siellä on myös tietoja siltojen korkeusrajoituksia, joista voi päätellä siltojen korkeuksia.
Joulunäytelmiä on koottu useisiinkin kirjoihin. Kysymyksestä ei käy ilmi, halutaanko näytelmiä lasten tai nuorten vai aikuisten esitettäviksi. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voi hakea joulunäytelmiä kirjoittamalla asiasana kenttään "joulunäytelmät"
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Joitakin kirjoja löytyy myös yhdistämällä asiasanat "joulu" ja "näytelmät".
Esim. aikuisten esitettäviä ja huumoripitoisia pienoisnäytelmiä löytyy kirjasta:
Karjalainen, Meeri: Solokkuvaaralaiset tulloo toas, 1982
Lapsille ja nuorille tai koulun joulujuhlaan mm. seuraavia:
Kulkunen : Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu, 1982
Wallin, Raimo S.: Noudata...
C.S. Foresterin kirjoittamat Hornblower-kirjat on kaikki suomennettu. Teoksia on alunperin yhteensä 11 ja ne on suomennettu seuraavasti:
Komentajakapteeni Hornblower 1-2 (sis. teokset The Happy Return, A Ship of the Line ja Flying colours)
Kommodori Hornblower (The Commodore)
Lordi Hornblower (Lord Hornblower)
Upseerikokelas Hornblower (Mr. Midshipman Hornblower)
Luutnantti Hornblower (Lieutenant Hornblower)
Hornblower Turkin vesillä (Hornblower and the Atropos)
Hornblower Länsi-Intiassa (Hornblower in the West Indies)
Hornblower ja Hotspur (Hornblower and the Hotspur)
Hornblower ja hänen omatuntonsa (Hornblower and the Crisis), sisältää myös novellit Hornblower ja McCoolin leski sekä Viimeinen kohtaaminen)
Lisätietoja kirjoista saa esim....
Tampereelle sijoittuvia romaaneita voit hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi tekemällä asiasanahaun ja kirjoittamalla hakukenttään Tampere romaanit. Vastaavasti Tamperetta käsittelevää tietokirjallisuutta voidaan hakea kirjoittamalla hakukenttään esim. Tampere rakennuskulttuuri tai Tampere historia. Lisää Tampere-aiheista kaunokirjallisuutta voit hakea Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi .
Näin löydät mm. 1960-luvun Pispalaan sijoitetun Vartti, Riitta: Pispalan enkeli (1991); rikosromaanin Kirstilä, Pentti: Jäähyväiset lasihevoselle (1981); 1960-luvun Tampereelle sijoittuvan Salama, Hannu: Minä, Olli ja Orvokki (1975); 1920-luvun Tamperetta kuvaavan Laitinen, Tuure: Amurin poijaat (1973) sekä...
Vanhin verkosta löytämäni maininta kyseisistä poron nimistä löytyy julkaisusta Tekniikan Waiheita 4/05 ja sieltä Jaakko Suomisen artikkelista Petteri Punakuonoa mekanisoimassa - Joulupukki ja liikennevälineiden modernisaatio. Suominen puolestaan viittaa Kauppa- ja teollisuusministeriön 1998 julkaisemaan Joulupukin aapiseen, jonka on kirjoittanut Sinikka Salokorpi. Valitettavasti Joulupukin aapista ei ilmeisesti enää löydy verkosta, eikä sitä ole kaupunginkirjaston kokoelmassakaan. Salokorpi on kirjoittanut muutakin jouluun liittyvää, mm. Joulun aikaan (1998), mutta ainakaan kyseisessä teoksesta en löytänyt mainintaa porojen nimistä.
Verbi tuudittaa juontaa juurensa sanasta tuutu 'kehto', joka on tullut sukulaiskielistä: esim. karjalan tuuti, inkerin tudu, vatjan tutu.Tuudittaa Suomen kielen etymologisessa sanakirjassaTuutu Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Samalla sivulla vastataan myös esittämääsi kysymykseen: "Aineistoa ei ole digitoitu. Tämä aineisto on tilattavissa digitaalisena toimituksena". Lue lisää: https://kansallisarkisto.fi/digitaalinen-toimittaminenAstiaa käyttämällä löytyy myös esimerkiksi aineisto: Turun raastuvanoikeuden tuomio- ja sakkoluettelot (1943-1943). Tätä aineistoa ei ole digitoitu, mutta voit tilata sen ilman veloitusta tutkijasaliin Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteeseen. Kannattaa kuitenkin huomioida, että aineisto on käyttörajoitettua. Jos siis teet tieteellistä tutkimusta tai sukututkimusta tai haet omia tietojasi, saattaa arkisto myöntää käyttöluvan.Lisää tietoa raastuvanoikeuksien arkistoista löydät täältä: Arkistojen Portti - Aineisto-oppaat -...
Helsingin yliopiston ylläpitämän Yliopiston almanakkatoimiston tuottamassa nimipäiväkalenterissa ei ole mitään mainitsemistasi nimistä. Almanakkatoimiston sivuilla Usein kysytyt -palstalla kerrotaan, että "omaa nimipäivää voi oikein hyvin viettää myös jonain itse valitsemanaan päivänä, vaikkakin epävirallisesti. Kalenterista voi etsiä vaikkapa nimiä, jotka muistuttavat äänteellisesti tai merkitykseltään omaa nimeä."Lähteet:Yliopiston almanakkatoimisto. https://almanakka.helsinki.fi/ Viitattu 6.8.2026
Porin ruotsinkielinen nimi on Björneborg, joka tarkoittaa Karhukaupunkia tai Karhulinnaa. Sen viimeisestä tavusta -borg Pori on nimetty. Latinaksi Björneborg on arctopolis, koska arktos tarkoittaa karhua ja polis kaupunkia.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pori (Porin nimestä viidennessä kappaleessa)
