Tuorein Liisa Keltikangas-Järvisen kirja, joka löytyy HelMet-tietokannasta on nimeltään ”Temperamentti ja koulumenestys”. Kirjan on kustantanut WSOY ja kirja ilmestyi viimevuonna (2006). Suomen kansallisbibliografian mukaan tämä on viimeisin Keltikangas-Järviseltä ilmestynyt kirja. Kirjan voi varata HelMet -tietokannan kautta. Varausta tehdessä tarvitaan käytössä oleva HelMet-kirjastokortti sekä siihen liittyvä PIN-koodi. HelMet löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Varjakan alueen historiasta löytyy muutamia kirjoja:
- Kuvia Varjakasta
- Hirviniemi, Helena: Oulunsalon Varjakka: rakennushistoria, käyttö ja kunnostus
- Kantonen, Timo : Satakunta sahaa Suomessa : kulttuurihistoriallisesti merkittäviä saharakennuksia ja -ympäristöjä = Inventering av kulturhistoriska sågverk och -miljöer i Finland
- Varjakansaaren saha 1898-1929
Kirjat ovat kaikki Oulun maakuntakirjaston kokoelmissa.
Kuvia Varjakan sahasta löytyy ainakin tältä sivulta:
http://www.studiovpulkkinen.net/varjakka.html
Pieni sahan historia on tällä sivulla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varjakan_saha
Jukka Kuoppamäen laulun "Tämä taivas, tämä maa" sanat löytyvät ainakin kirjasta: Suuri toivelaulukirja. 11 / Toimittaja: Heikki Uusitalo sekä nuottijulkaisusta: Kuoppamäki, Jukka : Kaikki parhaat.
Tämän laulun ikuistivat yhdessä Danny ja lauluyhtye Aikamiehet vuonna 1993.
Ko. kirja ja nuottijulkaisu löytyvät Hyvinkään kaupunginkirjaston kokoelmista ja ovat sieltä lainattavissa. Voit itse hakea kirjojen ja nuottien saatavuustietoja Hyvinkään aineistorekisteristä: http://194.137.230.34:8005/Intro?formid=find2
Syyskuusta 2020 lähtien Turun pääkirjastoon on saanut tulla pika-asioimaan koiran kanssa uudisosan aulaan sekä vanhan kirjastotalon palautuspisteelle. Pika-asiointi tarkoittaa käytännössä aineiston palautusta sekä varausten noutoa. Läpikulku pääkirjastossa koiran kanssa ei ole toivottavaa, ja koiran tulee olla talutushihnassa kirjastossa vierailun ajan.
Uutinen kaupunginkirjaston sivuilla: https://www.turku.fi/uutinen/2020-09-15_pistaydy-koiran-kanssa-kirjasto…
Suomen ensimmäisenä yleisenä kirjastona pidetään Vaasan Luku-kirjastoa, joka perustettiin 1794 Vaasan Luku-seuran osakkaiden toimesta. Lukuseurojen ohella Suomeen levisi myös kansankirjastoaatteita, joiden tarkoituksena oli perustaa kirjastoja maalaisväestön käyttöön. Ensimmäisenä kansankirjastona pidetään Anjalan Regina-koulun yhteyteen n. v. 1804 perustettua Regina-koulun kirjastoa. Viipurilainen kauppapalvelija Juho Pynninen perusti v. 1845 Viipuriin kansankirjaston.
Erkylän kartanon omistaja vapaaherra J.R. Munck perusti Suomen ensimmäisen suomenkielisen kansakoulun ns. Eskon koulun v. 1857. J.R. Munck pani myös alulle seudun ensimmäisen lainakirjaston lahjoittamalla Eskon koululle v. 1861 171 teosta, joita kyläläisetkin saattoivat...
HelMet-kirjastojen tarjontaa kysymästäsi aiheesta voit tutkia tietokannasta http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html valitsemalla etusivulta sanahaun. Kirjoita hakukenttään sanat "kansanmusiikki Skotlanti" (ilman lainausmerkkejä). Pudotusvalikosta voit valita aineistolajin - et kertonut kysymyksessä, haluatko musiikkia äänitteinä, nuotteina vai jossakin muussa muodossa. Vai mahdoitko kysyä vain yleisesti, onko sellaista musiikkia olemassa?
Makuasia lienee, halutaanko keskiaikaisesta musiikista käyttää termiä kansanmusiikki. (Tosin 1700-luku ei kuulu keskiaikaan.) Niinpä voisit kokeilla myös hakusanoja "perinnemusiikki skotlanti". Saat esille suuren määrän äänitteitä ja nuotteja. Jos lisäät yhdeksi hakusanaksi vielä "1700-luku",...
Housuasuinen kananmuna on kaveri nimeltään Humpdy Dumpdy eli Tyyris Tyllerö. Loru on alun perin englantilainen: Humpdy Dumpdy sat on a wall / Humpdy Dumpdy had a great fall / All The Kings Horses / And all The Kings Men / Couldn’t put Humpdy together again. Hanhiemon iloisessa lippaassa (Wsoy) Kirsi Kunnas on riimitellyt vanhan englantilaisen lastenlorun näin: Tyyris Tyllerö muurille kipusi. Tyyris Tyllerö muurilta lipesi. Eikä Tyyristä Tylleröä milloinkaan voi kukaan parantaa. Lorun on kuvittanut Feodor Rojankovski. Hanhiemon iloinen lipas löytyy lähikirjastostasi. Hämeenlinnan seudun kirjastot: http://hameenlinna.kirjas.to/
Yleensä ampiainen ei kuole ihmistä pistettyään, mehiläinen sen sijaan kyllä. Mehiläisen pistimessä on väkäsiä, jotka saavat piikin takertumaan ihoon. Kun mehiläinen yrittää irrottaa pistintä ihosta, sitä käyttävät lihakset ja myrkkyrakko repeytyvät irti mehiläisestä, joka kuolee pian tämän jälkeen. Ampiaisen pistimessä väkäsiä ei ole, ja siksi se ei tartu ihoon samalla tavoin kuin mehiläisen pistin. Joskus kuitenkin voi niinkin käydä, ja siinä tapauksessa myös ampiainen kuolee.
Voisi siis sanoa, että pistettyään ihmistä mehiläinen kuolee, koska sen elimistö repeytyy rikki.
Lisää tietoa aiheesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ampiaiset
http://www.oi.phkk.fi/beeman/sivuja/pistin.htm
Nimestä on runsaasti 1600-luvun merkintöjä savokarjalaiselta alueelta, josta se on levinnyt asutuksen myötä kauaksikin länteen. Toisaalta myös Länsi-Suomessakin on Mannisia, eikä varmasti tiedetä ovatko he savolaisperäistä väkeä vai ovatko omaksuneet nimensä itsenäisesti. Samaa alkuperää lienee myös nimi Mannikainen, joka aikanaan oli yleinen Savossa, mutta myöhemmin sulautunut Manniseen. Syntynsä Manninen on saanut
etunimestä (isännimestä) Manni. Tietoja nimen yleisyydestä saa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1.
KIRJALLISUUTTA: Uusi suomalainen nimikirja. - 1988.
Violeta (tai Violetta, molempia versioita nimestä näyttää olevan käytössä) Parran laulun espanjankieliset sanat löytyvät internetistä varsin helposti google-haulla kirjoittamalla hakupalveluun www.google.fi ”gracias a la vida”. Kyseisen laulun erikielisiä versioita, mm. ruotsinkielinen, löytyy netistä esim. italiankieliseltä sivustolta osoitteesta www.prato.linux.it/~lmasetti/antiwarsongs/canzone.php?lang=it&id=168 . Sama sivu löytyy myös kirjoittamalla google-hakuun hakusanat ”canzoni contro la guerra”. Sivuston englanninkielinen versio löytyy hakusanoilla ”antiwar songs”. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy myös useita nuotteja, joihin liittyy laulun sanat suomeksi, ruotsiksi tai...
Nemo-nimelle ei näytä löytyvän muuta selitystä kuin latinan pronomini nemo (ääntyy neemoo), joka tarkoittaa 'ei kukaan'. Käyttöön sen lienee ottanut Jules Verne romaanihenkilön nimenä. Ulottuvillamme olevat pyhimyskalenterit (www.heiligenlexikon.de, www.catholic.org/saints/saint.php?saint_id=4522, www.kirchensite.de/index.php?menuid) eivät tunne tällaista nimeä tunne. Nimellä on yleistynyt viime vuosina ilmeisesti Vernen kirjoista tehtyjen televisiosarjojen vuoksi https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Tietoa nimistä esim. osoitteesta www.behindthename.com.
Liuski on kainuulais-pohjoispohjalainen suku- ja talonnimi. Sukunimi mainitaan mm. Suomussalmelta, Sotkamosta ja Kemistä. Etelä-Pohjanmaalta jo vuonna 1548.
T. E. Karsten (1923) on pitänyt Laihian Liuski-nimeä vanhana lisänimenä ruotsin murresanasta ljuske, muinaisruotsin liuske, liumske, joka merkitys on ’nivukset’. Nimien yhteys itäsuomalaiseen Liuski-nimeen on epäselvä.
Lähde: Suomalainen nimikirja.
Jiro-nimelle voi osoittaa kaksi selitystä. Se voi olla japanilainen nimi, joka yleensä annettiin perheen toiselle pojalle, koska nimi muodostuu osista jotka merkitsevät 'kaksi' ja 'poika' (http://www.behindthename.com/php/view.php?name=jiro). Toisaalta voi ajatella, että kyseessä on muunnos tšekkiläisestä Jiřistä eli meikäläisestä Yrjöstä. Iivari/Ivar on skandinaavista perua, se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’ (Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. – 2005). Tietoa nimien yleisyydestä löytyy Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Vepsäläissyntyinen kirjailija Raisa Lardot (o.s. Larjuškin, s. 17. tammikuuta 1938, Šoksu) tuli Suomeen kuusivuotiaana pakolaisena jatkosodan aikaan. Lardotin teokset ovat omaelämäkerrallisia ja kuvaavat naisena elämistä.
Lardot on julkaissut niin faktaa kuin fiktiotakin, romaaneista runoihin:
Hän jäi elämään (1973)
Silmänräpäys ja koko elämä (1975)
Ripaskalinnut (1978)
Ihmisen ääni (1979)
Taivas on kiinni tänään (1982)
Reumapotilaita (1983)
Sammakkoprinssi (1987)
Siskonpeti (1991)
Russa, russa! (1994)
Andy ja Vera (1997)
Syntinen Maria (2000)
Himosisustajan muistelmat aisti-ilottelua ja silkkilakanoita (2001)
Jäätyneet linnut putoavat oksiltaan (2001)
Pikku äiti (2003)
Eläimellisiä tarinoita (2006)
Lisätietoa: Kotimaisia nykykertojia 3,...
Joel Lehtosen runo Ruiskukka minulle aina oli rakkaampi kuin ruis... sopii asiakkaanne kuvaukseen. Runo löytyy ainakin Veikko Polameren toimittamasta Runojen kirjasta (1977) ja Sinikka Pellisen toimittamasta Kauneimmat luontorunot -valikoimasta (1994).
Lukuromaani on hyvin häilyvä käsite, johon saa liitettyä niin negatiivisia kuin positiivisiakin varauksia henkilöstä riippuen. Marja-Leena Vainionpää on Kirjallisuustieten perusteissa (1974) määritellyt, että "lukuromaani ei pohdi eikä pyri ongelmallisuuteen, ei tutki elämän tarkoitusta eikä kykene tarjoamaan syvällisiä katsomuksia. Myös kuvaustavassa ja rakenteessa se käyttää yksinkertaisia ja helppoja kaavoja ja pyrkii kielenkäytössä nimensä mukaisesti luettavuuteen. Sen ainoana tavoitteena on viihdyttää lukijaansa ja mahdollisesti myös kirjoittajaansa. Suurin osa vuosittain ilmestyvistä romaaneista on nimenomaan lukuromaaneita. Näin siis vuonna 1974.
Tämän kevään aikana lukuromaanin määrittelystä on käyty vilkasta keskustelua mm. hs.fi:...
Voit kyllä tilata levyn Leppävaarasta lähimpään Helmet-kirjastoon (Espoon, Helsingin, Kauniaisen, Vantaan kaupunginkirjastot). Voit tehdä varauksen joko kirjastossa paikan päällä tai jos sinulla on kirjastokorttiisi nelinumeroinen tunnusluku, myös Internetin kautta osoitteessa http://www.helmet.fi.
Varausmaksu on aikuisten aineistosta 0,50 € / varaus. Maksu maksetaan varausta noudettaessa.
Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen mistä tahansa HelMet-kirjastosta, kunhan mukanasi on kirjastokorttisi lisäksi kuvallinen, voimassa oleva henkilöllisyystodistus.
Täältä saat lisäohjeita varaamiseen:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Leppävaaran kirjaston yhteystiedot löydät täältä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1...
Käytössäni olevista lähteistä ei löytynyt viitettä siihen, että kyseistä laulua olisi suomennettu. Laulu lienee lapsille suunnattu versio spirituaalista, joka tuntee nimet Dry bones, Dem bones ja Dem dry bones ja jota on esittänyt mm. Delta Rhythm Boys. Lasten version nimenä esiintyy myös Skeleton bones. Laulun sanat viittavaat Raamattuun, profeetan näkyyn Hesekielin kirjassa 37, http://www.credo.fi/raamattu/1992/Hes.37.html#o52 , jossa Jumala ohjaa profeettaa herättämään kuolleet luut henkiin ja vertaa niitä Israelin kansaan. Lisätietoja laulusta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta
http://en.wikipedia.org/wiki/Dem_Bones .
Mahdollista suomennosta etsin Suomen äänitearkiston tietokannasta http://www.yle.fi/levysto/firs2/index.php ,...
Lauri Pohjanpään runo Jänikset alkaa sanoilla: Emo-jänis tuli pyrynä metsän rajaa, kun poikineen isä teki talvimajaa. Runo löytyy ainakin Pohjanpään kokoelmista Metsän satuja sekä Kaipuu ylitse ajan -kokoelmasta samoin kuin Pohjanpään Valitut runot -kokoelmasta. Käänny lähikirjastosi puoleen.
Laki 713/1965, annettu 30.12.1965, voimaan 1.1.1966. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat asiasta vuonna 1965. Työaikalain 5,1 §:n (1965) nojautuen säännölliseksi työajaksi määrättiin 8 tuntia vrk, 40 tuntia viikossa. Tällä työaikalailla pyrittiin käytännössä toteuttamaan viisipäiväinen työviikko. Lain voimaantultua alkoi siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon.
