Toivo Pietikäisen teoksessa Sukututkijan aapinen, 1980, selvitetään lyhenteitä, joita on käytetty eri seurakuntien kirkonkirjoissa. Enkl. tarkoittaa leskeä.
Kaupunginkirjastot eivät saa väitöskirjoja ilmaiseksi. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjasto saa kaikista Suomessa julkaistuista väitöskirjoista ns. vapaakappaleen. Kaupunginkirjastot hankkivat kokoelmiinsa jonkin verran väitöskirjoja, mutta lähinnä vain laajaa yleisöä kiinnostavia tutkimuksia.
Kyseessä on Immi Hellenin runo "Hiiriä pyydystämässä". Runo löytyy mm. Hellenin runokokoelmasta "Punaposki, kultasuu: runoaarteita" (Karisto, 2000). Kirjaa on saatavilla useissa Jyväskylän seudun kirjastoissa.
"Maamiehen laulu" löytyy Sonnisen säveltämänä lauluna teoksista Miesten laululipas (osa 5) ja Sekakuoron laululipas (osa 1). Tämä teos löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta.
Tove Janssonin hauta löytyy Helsingistä Hietaniemen hautausmaalta. Tove on haudattu samaan paikkaan vanhempiensa (Viktor Jansson & Signe Hammarsten-Jansson) ja toisen veljensä kanssa. Hauta löytyy Hietaniemen vanhalta puolelta eli Vanhasta hautausmaasta. Tarkempi sijainti on Vanhan hautausmaan kortteli numero 15. Internetistä löytyy kartta, johon korttelinumerot ovat merkitty:
http://www.helsinginseurakunnat.net/hautausmaat/kuvat/kartta_hietaniemi…
Voitto Viro kuvailee kirjassaan "Vanha hautausmaa" Janssoneiden haudan ulkonäköä seuraavasti: "Muistopilarissa leikittelevä aihe: poika istuu maapallolla".
Kyseessä saattaisi olla Aulikki Oksasen sanoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä
Laulu löytyy äänitteenä ainakin seuraavilta CD-levyiltä:
Teos: Aulikki Oksasen lauluja,[S.l.] : Siboney, p1997, LXCD618 Love Records
Tekijä: Chydenius, Kaj (säv.), Teos: Lautanen Guatemalan verta : lauluja näytelmistä "Saaren vangit" ja "Oma" ,[S.l.] : Siboney, p1990, Love Records LRCD8
Laulun sanat löytyvät seuraavista nuottijulkaisuista:
Tekijä: Chydenius, Kaj (säv.), Teos: Kenen joukoissa seisot? : 10 poliittista laulua / Säveltänyt Kaj Chydenius ; Sanat Matti Rossi, Pentti Saaritsa, Aulikki Oksanen ja Lauri Sipari, ISBN 951-757-376-6
Teos: Naislaulukirja / Toimittanut Merja Hurri, Helsinki : Työväenmusiikki-instituutti, c1985, ISBN 951-95603-5-1
Minja on uudismuodoste samalla tavalla kuin nimet Sonja, Renja, Ninja, Sanja, Tonja, Pinja. Se voi olla myös nimen Vilhelmiina muunnos. Vilhelmiina (Wilhelmina, Wilhelmiina) on muinaisaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Suosittu monissa kielissä, runsaasti muunnoksia, esim. saksan Elma, Minna, Mina, Wilma, Wilhelma, engl. Minnie, Willie...USA:ssa suosittu asu on Vilma. Suomessa lisäksi Mimmi, Miina,Helmiina, Helmi, Vilmiina, Elmiina, Miili, Miia.
Eveliina on alkuaan Evelyn, joka oli muunnettu kelttien nimestä Aibhlin (ystävällinen, herttainen, miellyttävä), tai se saattoi ola peräisin myös germaanien Avi-nimen hellittelymuodosta Avelina, jonka latinalainen muunnos on Eveline. Englannin Evelina, Evelyn sekä...
Seuraavat sotilasalan sanakirjat löytyvät HelMet-kirjastoista:
Englanti-suomi-englanti : sotilassanasto ja lyhenteet = English-Finnish-English : military vocabulary and abbreviations / [toimittanut: Vesa Yrjölä], Helsinki : [Pääesikunta], 1992
Tekijä: Korppi, Jukka Teos: Ase- ja sotilastekniikan taskusanakirja englanti-suomi-englanti, Tampere : Apali, 2003
Tekijä: Priest, William L. Teos: Swear like a trooper : a dictionary of military terms and phrases,
Charlottesville (Va.) : Rockbridge, cop. 2000
Em. sanakirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Kruunuhaassa ja palvelee myös siviiliasiakkaita. Lisää tietoa voi hakea osoitteesta: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
Kruunuhaan keskikoulun historiaan liittyen on tehty ainakin seuraavat teokset:
Mertanen, Raili: "Helsingin III suomalainen tyttökoulu ja Kruunuhaan keskikoulu vuosina 1929-1971". 1988. Pro gradu -työ, Suomen ja Skandinavian historia, Helsingin yliopisto.
Ohvo, Vieno: "Kruununhaan yläaste 1905-1995". Helsinki 1995.
Mitään Stephen Fryn teoksia ei löydy suomen kielellä.
Tiedustelemasi "A bit of Fry and Laurie" löytyy ainoastaan Helsingin kaupunginkirjastosta, mutta ko. puheäänite on tällä hetkellä korjattavana.
http://www.helmet.fi/search*fin/afry%2C+stephen/afry+stephen/1%2C3%2C40…
Suomen sodan etenemistä ja joukkojen sijaintia kuvataan aika tarkasti vanhemmissa tutkimuksissa, erityisesti Danielson, Suomen sota ja Suomen sotilaat vuosina 1808-1809. Helsingissä 1896. Teoksessa mainitaan, että joukko-osastoja Ruotsissa sijaitsi mm. Hernösandissa ja Uumajassa. Tietoa sodasta yleisemmin löytyy myös teoksista Gripenberg, G.A., Suomen sota 1808-1809. Otava 1908 ja Persson, Anders, Suomen sodan unohdetut sankarit, Otava 1988.
Suomen Sota-arkiston sivuilla annetaan tietoa henkilöhistorian lähteiden tutkimuksesta, http://www.sota-arkisto.fi/inet/henkilohistoria.htm#ruotsinvalta . Siellä kerrotaan, että lähteitä ennen vuotta 1812 voi tiedustella Suomen kansallisarkistosta, http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Olettamuksesi osottautui oikeaksi: Li Po, "hyvin epätyypillinen kiinalainen: renttu, murhamies, ikuisesti levoton sielu" on epäilemättä juuri se kiinalainen, jota etsit. Hänen runonsa heijastavat "rajua elämäniloa ja hengen vapautta".
TEOS: Taivaanrantaan pitkä matka : Li Pon runoutta / [suomentanut] Pertti Nieminen, Helsingissä : Otava, 1992.
Japanin kirjallisuudesta löytyy Santokan teos Vastapäätä kapakka Kai Niemisen suomentamana, Helsinki, Basam Books, 2002.
Persian kirjallisuuden klassikko matemaatikko ja tiedemies Omar Khaijam (1048-1131) on myös kirjoittanut filosofisia runoja viinistä, esim. Viisaan viini (suomentanut Toivo Lyy) Porvoo : Hki : WSOY, 1975 sekä Malja ja mennyt maine, suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila....
Karkkila-nimi kuuluu germaaniseen nimiryhmään (Gericke, Kercho, Garko), josta Suomessa on kehittynyt mm. pitäjännimet Karkku ja Karkkila sekä sukunimet Karkkola, Kerkkonen ja Karkkonen. Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki : Otava, 2000. - S. 200 - 201
Puhe on kirjassa Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä YK-tiedotteessa 2/1991. Hiltusen kirjan saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta http://weborigo.pori.fi.
Jaakko Haavion ruonokokoelmassa Runot on runokertomus Joonasta valaan vatsassa. Teoksen tiedot:
Haavio, Jaakko
Runot / Jaakko Haavio. - Porvoo : WSOY, 1954. - 278 s. ; 8: - Sisältö: Taivaan ovella, Huomenkellot, Ikikevät, Profeetta Joona, Syystaivas.
Suonenjoen kirjastossa kirja on aikuisten osaston varastossa, mistä sen saa lainaksi. Myös Kuopion kaupunginkirjastosta on kirja saatavissa.
Tässä muutama viite materiaaliin aiheesta:
Lehikoinen, Leena-Liisa - Kurula, Mervi,
Teos Kansallispukuja Suomesta. Helsingissä : Ajatus : Gummerus, 2004 Uud. p.]
Tekijä Kaukonen, Toini-Inkeri, Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1985
Helmi Wuorelma Oy Internet-sivuilla on paljon tietoa ja kuvia kansallispuvuista, http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm .
Lähikirjastonne Kärsämäen kirjasto kuuluu Kirjastokimppa Kiriin (http://www.kirikimppa.fi ). Osoitteessa http://webbopac.kirikimppa.fi/fi/ voi tehdä asiasanahaun kirjoittamalla asiasanaksi kansallispuvut. Jos tarjolla olevat teokset eivät vastaa tarpeita niin oman lähikirjaston kautta kannattaa tiedustella mahdollisuutta tilata...
Suomen kirjastohistorian katsotaan alkavan Turun akatemian perustamisesta 1640. Turun akatemiassa toimi alusta lähtien oma kirjasto. Turun palosta säilyneet niteet Turun akatemian kirjaston kokoelmista siirtyivät Helsinkiin perustetun yliopiston kirjaston kokoelmiksi. Kirjakokoelmia oli toki ollut jo aiemminkin kouluissa ja luostareissa. Suomen kirjastojen historian alkuvaiheesta löytyy tietoa teoksesta Suomen kirjallisuus VII (Suomen kirjastohistoria, s. 147-) sekä Helsingin yliopiston kirjaston historiasta Bibliotheca academica : Helsingin yliopiston kirjasto - Suomen kansalliskirjasto / [Dorrit Gustafsson, Esko Häkli, Eija Vuori] ; [toimitus: Rainer Knapas]
[Helsinki] : Helsingin yliopiston kirjasto, 2001 .
Vanhat sanomalehdet löytyvät mikrofilmattuina Helsingin yliopiston kirjastosta. Aineistoa voi kopioida itse tai siitä voi tilata jäljennökset. Asiasta kerrotaan tarkemmin Helsingin yliopiston kirjaston verkkosivuilla:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/sanomal.htm
Kopioiden tilauksesta ja toimituksesta löytyy tietoa täältä:
http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/jaljennetoimitus.htm
Laura Kolben teoksesta "Kulosaari : unelma paremmasta tulevaisuudesta" vuodelta 1988 (s. 162) löytyi tieto, jonka mukaan arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemat Ribbinghofin rivitalot olivat Suomen ensimmäinen rivitalokokonaisuus. Ne valmistuivat v. 1916-17. Kirjassa on myös piirroskuva alueen suunnitelmasta sekä runsaasti taustatietoja asiasta. Olli Lehtovuoren kirjassa "Suomalaisen asuntoarkkitehtuurin tarina" vuodelta 1999 kerrotaan ensimmäisistä rivitaloalueista ja ensimmäisistä elementtirakenteisista rivitaloista 1950-luvulla.
