Meemi on termi, jolla viitataan kulttuurisesti leviävään ilmiöön, ideaan, käsitteeseen… Meemit ovat useimmiten kuvia tai videoita mutta myös vaikkapa lauseita. Meemit leviävät kulttuurissa henkilöltä toiselle, termillä ”meemi” tarkoitetaan tätä kulttuurista leviämistä.
Etukäteen on mahdotonta tietää mistä kuvasta, videosta tai lauseesta tulee meemi. Meemit ovat monesti lyhytikäisiä ja saattavat muuttua nopeasti. Usein ne perustuvat ajankohtaisiin tapahtumiin tai trendeihin, ja niiden suosio voi hiipua yhtä nopeasti kuin se alkoi.
Yhteenvetona meemi on tapa kuvailla kulttuuristen ideoiden ja ilmiöiden nopeaa leviämistä ja muokkaantumista, erityisesti internetin aikakaudella.
Esimerkkinä yksi kuuluisa kuvameemi: "Distracted Boyfriend" (...
Praha-nimen historiasta on parikin eri teoriaa, ja molemmat liittyvät luontoon ja kaupungin maantieteelliseen sijaintiin. Pragan etymologia on hieman toinen, vaikka paikannimien kirjoitusasut ovatkin hyvin lähellä toisiaan useilla eri kielillä.
Yleisin käsitys lienee, että Praha juontuu vanhasta slaavilaisesta sanasta práh (porgъ), joka tarkoittaa matalaa kohtaa, kahluupaikkaa, kynnystä tai askelmaa, mutta myös koskea. Tällä oletettavasti viitataan sihen Vltava-joen kohtaan, johon Praha on perustettu. Sama varhaisslaavilainen sana (práh) on periytynyt myös vanhaan tšekin kieleen, jossa sen merkitys on verkkosanakirjojen mukaan jotakuinkin sama kuin alkuperäinen.
Toisen teorian mukaan Praha-nimi tulee ...
Tuomas Salsteen ylläpitämällä sukututkimussivustolla on tietoa kuolinsyyn koodeista. Nelinumeroisia kuolinsyykoodeja on käytetty ainakin vuodesta 1952 lähtien. Jotta numerolle saataisiin oikea merkitys, pitäisi tietää minkä vuoden kuolemasta on kyse. Toivottavasti löydät oikean tiedon tuon sivuston avulla!
(Viitattu 5.10.2023)
"Progressiivinen verotus tarkoittaa sitä, että maksat veroa sen perusteella, kuinka paljon saat tuloja. Veroprosenttisi suuruuteen vaikuttavat kaikki tulot ja vähennykset, jotka ovat kertyneet vuoden aikana." Linkki vero.fi
WWF.uk listaa maailman uhanalaisimmaksi eläimeksi Jaavan sarvikuonon. Tieto perustuu vuoden 2022 uhanalaisten lajien listaan. Linkki sivulle
WWF.fi katsoo uhanalaisuutta hieman laajemmin esim. Luontokatoa yleensä. Uhanalaisia elinympäristöjä ovat mm. koralliriutat, suot ja Itämeri. Linkki sivustolle
Four Catsin esittämistä kappaleista ei ole julkaistu nuottikokoelmaa. Suomen äänitearkisto listaa 107 Four Catsin levyttämää sävellystä. Näistä valtaosasta löytyy nuotinnoksia eri kokoelmista, mutta useimmat ovat sovituksia sooloäänelle ja säestyssoittimelle.
Joitakin sovituksia löytyy kuorolle, jotka voisivat soveltua. "Painu pois Jackista" löytyy englanniksi ja ruotsiksi kuorosovitus naisäänille teoksessa Dam kören (Warner, 2002). Sekakuorosovituksia on ainakin "Joulupukin maasta" teoksessa Jouluna 1 (Sulasol, 2014) ja "Kuuraparta" teoksessa Joulun aikaan: 150 joululaulua sekakuorolle (Warner/Sulasol, 1998)
Aloitetaanpa diplomaattisella kiemurtelulla. On varsin mahdotonta antaa tarkkaa merkitystä sanonnalle, jota voidaan käyttää sekä metaforamaisesti syömiseen viittaavana että konkreettisena kehotuksena kulkea juuri kuuluvaa ääntä kohti. Henkilökohtaisesti olen kuullut sanontaa käytettävän molemmissa merkityksissä. Merkityseroja löytyy usein myös murrealueiden kesken. Ei valitettavasti ole mitään kielitieteen ylijumalaa, joka voisi sanoa vain toisen merkityksen olevan oikein.
Ja sitten se tarkka merkitys. Kirjaston takahuoneessa suoritetussa kyselyssä kaksi vastaajaa äityi kannattamaan konkreettista merkitystä, ja neljä metaforista viittausta syömiseen. Kokonaisotannan perusteella ääntä kohti tarkoittaa siten syömistä....
Laivoja rakennetaan eri käyttötarkoituksiin ja erilaisten mallien mukaan, joten mitään yleispätevää kaavaa laivan korkeuden määrittämiseksi tuskin on, toisin kuin esimerkiksi laivan painonlaskennan suunnittelussa. Oletettavasti eri telakkayhtiöillä ja rakennesuunnitteluun erikoistuneilla insinööritoimistoilla on myös mittoja koskevia liikesalaisuuksia. Esimerkiksi Masa-Yards kertoo sivuillaan laivanrakennusprosessistaan asiakasystävällisesti, mutta ilman tarkkoja tietoja. Liikenneviraston ohjeessa laivaväylien suunnittelusta kerrotaan, että laivojen mittasuhteet vaihtelevat niiden käyttötarkoituksen mukaan.
Lisää laivanrakennuksesta ja laivasuunnittelusta voi lukea esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun...
Suomimakkara ei ole tuotemerkki, vaan yksi perinteisen suomalaisen lenkkimakkaran nimityksistä. Moni valmistaja teki ja tekee tavallista lenkkimakkaraa tummapintaisempaa suomimakkaraa. Vahvimmin suomimakkara kuitenkin kytkeytyy forssalaisen Hakalan makkaratehtaan nimeen.
Jyrki Pöysän luonnehdinta suomimakkarasta käy lähes määritelmästä: "Nykyisen lenkkimakkaran edeltäjä halpana yleismakkarana oli pitkästä, luonnonsuoleen pakatusta kiekurasta asiakkaalle määrämittaan leikattu 'suomimakkara', 'hampparinkäyrä' tai 'halpamakkara'."
1950-luvun lopulle saakka lenkkimakkarasta puhuttiin yleisesti suomimakkarana. Vasta, kun makkaraa 60-luvun alkupuolella alettiin pakata keinosuoleen ja se sai nykyisen lenkin muodon, alettiin varsinaisesti...
Sekajätteen pakkaamista on käsitelty esimerkiksi Ylen verkkosivuilla vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa. Siinä haastateltu Suomen ympäristökeskus SYKE:n erikoistutkija Helena Dahlbo toteaa, ettei asiaan ole yksiselitteistä vastausta. Paras vaihtoehto olisi käyttää sellaisia pusseja tai pakkauskääreitä, joita kotiin kulkeutuu muiden tuotteiden ohessa. Ohuita pusseja kannattaa myös suosia, sillä silloin materiaalia on vähemmän. Lisäksi jätteen määrää kannattaa tietysti yrittää vähentää.
Ylen verkkosivuilla vuonna 2019 julkaistun artikkelin mukaan biojätteen pakkaamisohjeet vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi kaupossa myytävät biohajoavat muovipussit eivät sovi kierrättämiseen kaikkialla Suomessa. Lounais-Suomen Jätehuolto suosittelee...
'Vaimo' on tarkoittanut joko 'aviovaimoa' tai (aikuista) 'naista' ylipäätään. Tämä selviää esimerkiksi Kotuksen etymologisesta sanakirjasta.
'Vaimoväellä' on siten tarkoitettu 'naisväkeä'.
Naispuolista leskeä on voitu sanoa 'leskivaimoksi', kuten käy ilmi verkosta löytyvästä Suomen murteiden sanakirjasta.
Samoilla linjoilla on myös Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY 2004), jonka 'vaimo'-artikkelissa sanotaan:
"Suomen kirjakielessä vaimo-sana on esiintynyt alusta alkaen sekä Agricolalla että samanaikaisissa käsikirjoituksissa, ja se onkin vanhimmassa kirjakielessä ollut aikuisen naisen nimitys --- Sekä vanhassa kirjakielessä että murteissa vaimo voi siis tarkoittaa naista yleisemmin, ei pelkästään aviovaimoa...
Vuosittain ilmestyvästä Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Vuoden 1992 teoksesta ei löydy lainattavia kappaleita Helle-kirjastoissa. Tietokannassa olevat teokset ovat koulukirjastojen omassa käytössä eikä niitä voi lainata tai varata.
Teos on saatavana muista kirjastoista, tässä kirjan teos- ja saatavuustiedot verkkokirjastossa:
https://finna.fi/Record/helle.437958?sid=3086065452
Teoksen voi myös tilata kaukolainaan. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helle-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella:
https://www.loviisa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/kaukopalvelu/...
Kreikkalainen historioitsija Herodotos (484–425 eKr.) kertoo teoksessaan Historiateos (2.2), miten Egyptin farao Psametik I (hallitsijana 664–610 eKr.) halusi selvittää, ketkä olivat ensimmäiset ihmiset. Herodotos kuvasi tätä koetta seuraavalla tavalla:
Psametik 1 valitsi kaksi vastasyntynyttä lasta, jotka asuivat kahdestaan autiossa majassa. Muutama paimen hoiti lapsia tuoden heille esimerkiksi vuohenmaitoa. Paimenet eivät saaneet kuitenkaan lasten kuullen äännellä mitään. Herodotos kertoi, miten
”paimen kahden vuoden ajan siten tehtyään kerran avasi oven ja astui sisään, niin molemmat lapset ryntäsivät häntä vastaan ja ojentaen käsiään lausuivat: ’bekos’. Aluksi paimen sen kuultuaan pysyi hiljaa. Mutta kun tämä sana...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan munkki, eli upporasvassa paistettu vehnätaikinaleivonnainen, on saanut nimityksensä vertauskuvallisesti. Paistorasvassa ruskeaksi ja pyöreäksi pullistuvan leivonnaisen on ajateltu muistuttavan hyvin syönyttä ruskeakaapuista luostariveljeä eli munkkia.
Sana possu puolestaan on hellittelevälle tai lapsenomaiselle puheelle ominainen variantti sanasta porsas.
Possumunkin nimitys tulee sen porsasta muistuttuvasta ulkomuodosta. Possumunkki leivotaan porsaan muotoiseksi ja sille tehdään mahan alle taikinasta jalat.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja.
Suomen puhuminen ei vaikuta olleen Janssonille erityisen vastenmielistä – ainakaan sen perusteella, mitä hän 5.6.1982 päivätyssä kirjeessään Maya Vannille toteaa: "Yksi kiva juttu on Tootin ehdotus että me (Vihdoinkin...!) alamme puhua suomea joka toinen päivä. Ilahduttavaa."
Lähde:
Tove Jansson, Kirjeitä Tove Janssonilta (toimittaneet Boel Westin & Helen Svensson; suomentaneet Jaana Nikula & Tuula Kojo)
MyHeritage-palvelu antaa Ester Valtosen syntymä- ja kuolinvuosiksi 1905-2014 (tarkempien tietojen saaminen edellyttää rekisteröitymistä palveluun). Heritage Wiki -sivustolla Valtosen syntymä- ja kuolinpäivämäärät ovat samat kuin Wikipediassa eli 17.2.1905-28.7.2014. Ilkka-lehden verkkojulkaisussa on 17.2.2014 muutaman rivin artikkeli otsikolla "Laihialla asuu Suomen toiseksi vanhin henkilö", jossa kerrotaan Valtosen juhlineen kyseisenä päivänä 109-vuotispäiväänsä Toiskan palvelukodissa Laihialla. Tässä muutaman rivin pituisessa jutussa vinkataan lopuksi lukemaan lisää seuraavan päivän paperilehdestä. Heritage Wikistä löytyi myös viite Valtosesta kertovaan Kyrönmaa-lehden artikkeliin nimeltä "Tekemättömyyteen hiljalleen oppinut", mutta...
Ruokailuvälineitä koskeva etiketti on erilaista eri kulttuureissa. Eurooppalaisen tavan mukaan haarukkaa pidetään syödessä vasemmassa kädessä piikit alaspäin ja veistä puolestaan oikeassa kädessä. Ruoka paloitellaan sitä mukaa kun se syödään.
Pohjoisamerikkalaisen tavan mukaan kaikki lautasella oleva ruoka paloitellaan suupaloiksi ennen syömistä. Ruokaa paloitellessa haarukka on piikit alaspäin vasemmassa kädessä ja veitsi oikeassa. Syödessä veitsi lasketaan alas, haarukka vaihdetaan oikeaan käteen ja haarukkaa pidetään kädessä lusikkamaisesti eli piikit ylöspäin.
Asiaa hyvin havainnollistava kuva löytyy esimerkiksi osoitteesta https://www.etiquettescholar.com/dining_etiquette/table_manners_6.html
Valitettavasti kirjastoista tuolta ajalta ei löydy Hopeapeili -lehteä.
Käytetyt palvelut:
Helmet hausta löytyy Hopeapeili -lehdet vuosilta 1938-1951 ja 1979 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852999
Kansalliskirjaston digitoidut aikakauslehdet
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=JOURNAL
Kirjastojen yhteinen Finna.fi -palvelu https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hopeapeili&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&limit=20
Lehteä voisi etsiä vielä antikvariaateista tai esimerkiksi Tori-markkinapaikasta.
https://www.antikvariaatti.net/
Emme voi ottaa kantaa oikeudellisiin kysymyksiin.
Digi- ja väestötietoviraston sivuilla todetaan mm. seuraavasti:
Mille asiakirjapohjalle tai lomakkeelle valtuutus tehdään?
Edunvalvontavaltuutukselle ei ole olemassa yhtä oikeaa valtuutusmallia. Löydät erilaisia malleja internetistä. Valtakirjan laatimisessa kannattaa kuitenkin pyytää apua asiantuntijalta, jotta siinä otetaan huomioon juuri sinun yksilöllinen tilanteesi.
Sivustolla on myös esimerkiksi chat, jossa asiasta voi kysyä lisää.
dvv.fi. Näin laadit edunvalvontavaltakirjan.
Jeannette Bougrabin kirjoja ei ainakaan toistaiseksi ole suomennettu, eivätkä haut kotimaisista kirjastotietokannoista tuottaneet ranskankielisiäkään tuloksia. Edes Bougrabin Suomen-vuosina Helsingissä syntynyttä Lettre d'exil -kirjaa ei näyttäisi suomalaiskirjastoista löytyvän.
Vuoden 2006 marraskuussa alkaneessa "Runomaito"-kampanjassa julkaistiin kuuden suomalaisen runoilijan runoja neljän kuukauden ajan. Kultakin kirjoittajalta mukana oli 3 runoa; tekstejä maitotölkeissä vaihdettiin noin kuuden viikon välein. Kampanjan runoilijat olivat Bo Carpelan (täysmaito), Elina Karjalainen (1,5 l rasvaton maito), Juuli Niemi (1 l kevytmaito), Eppu Nuotio (1,5 l kevytmaito), Tommy Tabermann (1 l rasvaton maito), A. W. Yrjänä (rasvaton luomumaito).
Jotkut kampanjasta uutisoineista lehdistä sisälsivät näytteitä runoista, mutta kysymyksessä muisteltuja säkeitä sisältävää tekstiä en valitettavasti onnistunut löytämään. Vaikuttaa siltä, ettei näitä maitotölkkirunojen tekstejä ole kampanjan päätyttyä julkaistu muualla....
