Kotimaisten kielten keskus ylläpitää ja päivittää verkosta löytyvää Suomen murteiden sanakirjaa. Termeillä klenksu tai lenksu ei valitettavasti löytynyt sanakirjasta yhtään mainintaa. Sanakirjasta löytyy kuitenkin maininta, että sanaa klenkki käytetään Marttilan ja Pöytyän seudulla, ja se tarkoittaa köydestä, langasta, vitsaksesta tai vastaavasta valmistettua (kiinnittämiseen tms. käytettävää) silmukkaa. Sanakirja tarjoaa esimerkkilauseeksi: "Housuissa on klenkki ja hakà." Tämän perusteella housuissa olevia lenkkejä, joihin vyö pujotetaan, voisi kutsua esimerkiksi housujen silmukoiksi. Kielitoimiston sanakirja määrittelee silmukan seuraavalla tavalla: "langasta, köydestä tms. taivutettu tav. rengasmainen umpinainen mutka t. kiemura, lenkki...
Ritva-tietokannasta ei löytynyt tietoa kuvauspaikoista, https://rtva.kavi.fi/program/details/program/7732300. Löysin televisiosarjan vanhat sivut, joista ei kylläkään löytynyt muuta tietoa kuin että koekuvaus oli Vantaalla, http://vintti.yle.fi/yle.fi/laura/tietopalsta_laura.htm. Ohjelman tekijöiden tietoja löytyy sivuilta, mutta asiasta voisi saada tietoa Yleltä. Kyselyt Ylelle lähetetään palautelomakkeen kautta, https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot
Nettilehdet keräävät sivustoiltaan käyttäjädataa. Sen hyväksyy, kun sallii kaikki evästeet ennen jutun avaamista.
Dataa käytetään ainakin mainosajien houkutteluun, kenties myös juttujen suuntaamiseen johonkin aihealueeseen. Esim. Läsiväylä kertoo myös painetussa lehdessään, mitkä jutut ovat olleet viikon kiinnostavimmat. https://www.lansivayla.fi/paikalliset/1348355
Millaisia artikkeleita lehdet julkaisevat, riippuu aina lehden linjasta ja aihepiiristä. Kenelle se on suunnattu ja miksi. Jyväskylän yliopiston kielikeskus.
Esim. Aamulehti on avannut journalisminsa perusteita artikkelissaan 3.5.2019
Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sue Graftonin Aakkosdekkareita eli Kinsey Millhone -sarjaa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Vuonna 2017 menehtynyt Grafton ehti kirjoittaa sarjaan kaikkiaan 25 osaa eli kirjaimet A-Y, mutta niistä on suomennettu ainoastaan osat A-T. Suomennettujen osien lista löytyy mm. Kirjasampo-sivustolta osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175917503913, ja koko sarjalistaus löytyy Graftonin omilta verkkosivuilta osoitteesta https://www.suegrafton.com/bookshelf.php.
Suomennettuja osia on kyllä saatavilla kirjastoista. Tarkistin myös, että suomentamattomat osat löytyvät englanniksi joistakin Suomen kirjastoista. Kirjastot kaukolainaavat teoksia toisilleen, joten kannattaa tarvittaessa kysyä sitä...
Helsingin kaupunginkirjastolla on yhteinen kelluva kokoelma eli aineisto ei pääsääntöisesti ole pysyvästi minkään kirjaston kokoelmissa. Kellutusjärjestelmä ohjaa aineistoa niihin kirjastoihin, joissa sille on tarvetta ja tilaa. Aineistohotelli toimii Helsingin kaupunginkirjaston kelluvan kokoelman puskurivarastona ja sinne ohjautuu sellaista aineistoa, jolle ei kyseisellä hetkellä ole riittävästi tilaa tai tarvetta missään kirjastossa.
Aineistohotellissa olevasta aineistosta voi tehdä varauksia omaan kirjastoon. Koska hotelli sijaitsee Pasilan kirjastossa olevan keskuslajittelijan läheisyydessä, varaukset lähtevät sieltä nopeasti kaikkiin Helmet-kirjastoihin. Aineistohotellissa olevalla aineistolla täydennetään myös kirjastojen hyllyjä,...
Joissakin tapauksissa voidaan, mutta asiaa täytyy aina tutkia.
Trafocom linjaa ohjeissaan vuonna 2019 näin:
"F84 Autismi ja Aspergerin oireyhtymä
Autismi kuuluu lapsuuden laaja-alaisiin kehityshäiriöihin, joille ovat ominaisia jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiokyvyssä. Vaikka oireet usein helpottavat aikuisiällä, autismi on pysyvä ominaisuus ja siihen voi liittyä älyllinen kehitysvammaisuus. Ajokyvyn arviointi tehdään yksilöllisesti kognition (ks. kohta 4.1) ja mahdollisen älyllisen Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvää itsemurhavaaraa arvioidaan aina yksilöllisesti: • Merkittävässä ja välittömässä itsemurhavaarassa olevan potilaan itsemurha-...
Oskar Merikannon oopperan ”Pohjan neiti” (joskus myös ”Pohjan neito”, teosluettelossa ”Pohjan neiti, OM206”) synnystä ja esityksistä löytyy tietoa, mutta löytämissäni lähteissä ei mainita muita säveltäjiä teokselle. Merikanto osallistui tällä sävellyksellään vuonna 1898 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämään ensimmäisen suomenkielisen oopperan sävellyskilpailuun. Oopperan libreton kirjoitti Antti Rytkönen. Se perustuu Lorenz Nikolai Achtén Kalevala-aiheiseen ruotsinkieliseen tekstiin. Kilpailuun ei tullut muita osallistujia, ja palkintolautakunta päätti 16.03.1899 antaa pääpalkinnon ”Pohjan neidin” säveltäjälle Oskar Merikannolle. Lausunnossaan palkintolautakunta toteaa sävellyksestä mm. näin: ”Sopivissa paikoin on suomalaisia...
On hyvinkin tarkkaan määritelty, mitä ruoan prosessointi tarkoittaa, mutta miten terveellisiä menetelmät ovat ja mikä niistä olisi parempi ja mikä huonompi, on ristiriitaista tietoa.
Elintarviketeollisuuden liitto kertoo:"Prosessi on eri yhteyksissä käytetty yleiskäsite ja tarkoittaa sarjaa tapahtumia, joiden lopputuloksena on tuote. Tapahtumat voivat olla erilaisia soveltamisalan mukaan ja niitä voidaan tehdä esimerkiksi käsin, teollisesti, juridisesti, kemiallisesti ja tietoteknisesti. Prosessointi-sana soveltuu huonosti ilmaisemaan ruuan valmistusta. Elintarvikkeiden ja ruuan valmistusta kutsutaan jalostamiseksi. Siellä missä valmistetaan ruokaa, käytetään erilaisia jalostusmenetelmiä, joiden mittakaava, tekniikka ja volyymit...
Pesäpallon pelisäännöt sekä pelikenttien mitat löytyvät esimerkiksi Pesäpalloliiton sivuilta (Pelisäännöt - Pesäpalloliitto (pesis.fi)). Kenttäkuvat-tiedostosta voi tutkia pesien välisiä etäisyyksiä, jotka näyttävät vaihtelevan sen mukaan, onko kyseessä esimerkiksi naisten, miesten vai yhdistetty naisten ja miesten kenttä.
Kannattaa myös tutustua näihin kirjoihin:
- Annukka Koskela - Pesis : opas jännittävän pelin seuraajalle ja harrastajalle (2017)
- Pesäpallon pelisäännöt (2006)
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle pakka seuraavat määritelmät: 1. tasainen pino samankokoisia levymäisiä esineitä, pinkka, ja 2. varastointia ja myyntiä varten kääröksi kierretty kangaserä.
Maarit Mannilan teos Mariankatu 3 : vanhan tulli- ja pakkahuoneen historiaa puolestaan kertoo, että pakkaa on Suomessa ja Ruotsissa käytetty mittayksikkönä, jolla esimerkiksi pellavaa, puuvillaa ja kangasta on mitattu. Pakkaa on käytetty myös rakennustarvikkeiden ja puutavaran lukumäärää ilmoittavana mittana.
Teos kertoo myös, että 1590-luvun lopulla rakennettiin ensimmäinen meritullinkantoon tarkoitettu uudisrakennus Ruotsissa. Tästä Skeppsbron tullirakennuksesta alettiin käyttämään nimitystä pakkahuone siihen...
Syy lienee ensisijaisesti ergonominen. Uunin sisään tulee myös voida vaivattomasti nähdä, joten se ei saa olla liian matalalla - eikä liian korkeallakaan. Esimerkiksi Kuluttaja-lehden mikroaaltouunin ostajan opas ohjeistaa laitteen sijoittamisesta näin: "Sijoita mikroaaltouuni ergonomisesti hyvään paikkaan. Sopiva korkeus lattiasta on noin 70-110 cm. Älä laita laitetta niin korkealle, että kuumaa ruokaa on vaikea nostaa pois ruoan läikkymättä. Uunin sisään täytyy myös ulottua näkemään. Sijoita mikro siten, että vaaratilanteessa johto on helppo vetää pois seinästä."
Ostajan opas: mikroaaltouuni - Kuluttaja.fi - Tuotetestit verkossa
Internetin hakemistoista en löytänyt Lemlundia. (Geneat, Ancestry ja FamilySearch)
Voisiko nimi olla Lemland? Silloin mm. FamilySearch ehdottaa lähtömaaksi Ruotsia. https://www.familysearch.org/en/surname?surname=Lemland
Apua sukunimien jäljityksessä voisi olla myös suomalaisista sukunimikirjoista esim.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto = Atlas of Finnish surnames tai Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet.
Kieliä, niiden kielioppeja ja näiden vaikeutta on loppujen lopuksi aika vaikeaa vertailla. Se, mikä yhdelle on helppoa, voi toiselle olla vaikeaa ja päinvastoin. Kansainvälisesti saksaa tunnutaan kuitenkin pitävän englantia helpompana kielenä oppia. Vertailtaessa englantia ja saksaa onkin löydettävissä yksi hyvin selkeä kriteeri, jonka perusteella tämä voisi olla selitettävissä: saksan kielioppisäännöt ovat hyvin täsmällisiä ja yksiselitteisiä: poikkeuksia on hyvin vähän; englannin kieliopissa taas poikkeukset ovat niin sanotusti enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaikka saksa sukuineen ja sijamuotoineen saattaakin lähtökohtaisesti vaikuttaa englantia monimutkaisemmalta, tekee sen säännönmukaisuus siitä perusasioiden oppimisen jälkeen...
Hei,
Olemme yrittäneet löytää kysymiäsi tietoja, mutta se osoittautui yllättävän vaikeaksi. Ainakaan toukokuun Helsingin Sanomista ei löytynyt Kirstilän kuolinilmoitusta tai muistokirjoitusta. Olemme nyt lähettäneet kyselyn Kirstilän pitkäaikaiselle kustantajalle WSOY:lle olisiko heillä tietoa asiasta. Saimme kuitenkin ilmoituksen, että henkilöt joilta kysyimme asiaa, ovat nyt lomalla. Toivottavasti he palaavat asiaan myöhemmin.
Lunar surface temperatures from Apollo 11 data -muistioon rekisteröityjen mittausten mukaan sinä aikana, jona kuumoduuli Eagle oli laskeutuneena Kuun pinnalle, lämpötila oli alimmillaan n. 253 K (n. -20°C) ja ylimmillään n. 280 K (n. 7°C). Noin kaksi ja puoli tuntia kestäneen kuukävelyn aikana lämpötila on muistion kuvassa 6 esitetyn kaavion mukaan ollut n. 270 K (n. 0°C).
Lunar surface temperatures from Apollo 11 data (usra.edu)
Hei
En valitettavasti löytänyt tietoa sukunimen alkuperästä.Tuomas Salste on tehnyt tutkimusta suomalaisista sukunimistä. Myös Räbinä nimi löytyy Salsteen sukunimi-infosta. Sieltäkään ei suoraan selviä mistä nimi on peräisin. Sieltä löytyy kuitenkin linkkejä, joiden kautta asiaa voi edelleen tutkia. Alla linkit käyttämilleni sivustoille.
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/rabina.html
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-R%C3%A4bin%C3%A4~rabina
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukunimet
Kyseessä voisi Kauppiaitten Kustannuksen Kontakti-sarja. Kirjasammossa on sarjan kirjoista tietoa ja kuva kannesta, joka oli mieleenpainuva, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kontakti%20kauppiaitten%20kus…. Sarjassa julkaistiin nuorten kirjoittajien (jopa 10-vuotiaiden) teoksia ja ne olivat pääsääntöisesti ohuita.
Kyseeseen voisi tulla myös Tammen kustantama Ryhmä -sarja, jota on
julkaistu ainakin 3 osaa vuosina 1965-1967. Sarjan osat, joita löytyy kirjastoista:
Kirstinä, Väinö (toim.): Ryhmä 65 : nuorta proosaa ja lyriikkaa (1965)
Paavilainen, Matti (toim.): Ryhmä 66 : lyriikkaa - proosaa - mielipiteitä (1966)
Meri, Veijo (toim.): Ryhmä 67 : lyriikkaa - proosaa - mielipiteitä (1967)
Kauppiaitten kustannuksesta, ...
Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin:
"Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka.
Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen...
