Kaikissa "Tuntemattoman sotilaan" henkilöhahmoissa tapahtuu ajan myötä pientä muutosta. Muutenhan lukijoiden mielenkiinto ei pysyisi yllä. Romaanikirjallisuuden kerronta eroaa tässä suhteessa eepoksesta, jossa henkilöhahmot pysyvät staattisina ja yksiulotteisina läpi teoksen (vrt. Odysseus Homeroksen "Odysseiassa").
"Tuntemattoman sotilaan" eniten muuttuva henkilöhahmo on kersantti Hietanen. Ilkka Malmberg kirjoittaa hänestä Helsingin Sanomissa (4.3.2007) seuraavasti: "Hietanen on romaanin hahmoista yksi harvoista, melkeinpä ainoa, joka kehittyy ja muuttuu. Puhelias ja lapsellinen isokokoinen nuorimies muuttuu kevään 1944 aikana hiljaiseksi, hänet tavataan tuijottamassa eteensä. "Mekotus" on vaimennut. Mutta tilalle ei ole tullut...
Maija on Marian vanha kansanomainen muunnos, joka on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 Marian rinnalla. Skandinaviassa ja Saksassa Maija-nimen vastine on Maja. Maijalla oli vahva lempinimen leima vielä 1800-luvulla, jolloin sitä ei juurikaan käytetty ristimänimenä. Virallisena etunimenä Maija yleistyi 1900-luvun alussa.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) ja Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Spa-nimen alkuperästä liikkuu seuraavanlainen kansanetymologia. Sen väitetään perustuvan latinan sanoihin ”sanus per aquam” tai "sanitas per aquam", joka tarkoittaa ”terveyttä vedestä”. Todellisuudessa näyttää siltä, että Spa-nimitys on levinnyt belgialaisen kylpyläpaikkakunnan nimestä englannin kieleen, jossa se jo 1600-luvulla sai yleismerkityksen kylpylä, kylpyläpaikkakunta. Nykyään Spa-sanaa käytetään kansainvälisesti merkitsemään kylpylää. Nämä tiedot sanan alkuperästä löytyvät ruotsinkielisestä artikkelista, jossa tutkitaan myös ruotsin kielessä esiintyvä Spa-sanan etymologiaa. Kirjoittaja on englannin kielen professori Arne Olofsson, "Makten över etymologin. Några fallstudier", teksti löytyy tästä osoitteesta http://hum.gu.se/...
J Karjalaisen ja Ragni Malmstenin välisestä sukulaisuudesta keskustellaan monilla palstoilla. Joskus on joku toimittaja lipsauttanut tällaisen tiedon, ja joutunut perumaan seuraavan päivän lehdessä. Vaan sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, ei saa enää kiinni, juttu on lähtenyt kiertämään ja elää omaa elämäänsä.
Helsingin sanomien Kysy Kirstiltä -palsta käsitteli asiaa v. 1997. Silloin Kirsti vastasi näin: "Tämä väärä huhu perustuu siihen sattumaan, että Ragni Malmstenin mies on nimeltään Erkki Karjalainen, kuten J:n isäkin." Ihan vain vertailun vuoksi, pelkästään pääkaupunkiseudun kirjastojen lainaajarekisteristä löytyy tällä hetkellä seitsemän Erkki Karjalaista.
Ragni Malmstenin lapsista ei ole saatavilla tietoa.
Saara tulee heprean sanasta sarai ’ruhtinatar’. Se on yli 4000 vuotta vanha nimi. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1709. Ida on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1864 ja muodossa Iida vuodesta 1893. Vilkunan mukaan Iida on muinaissaksalainen nimi, joka on johdettu kantasanasta id-, mikä tarkoittaa työtä ja toimintaa. Samaa alkuperää on myös muinaisskandinaavinen ikuisen nuoruuden jumalattaren nimi Idun. Ida on myös pyhimyksen nimi. Jenna on muuntuma Johannasta. Suomen almanakassa Jenna on ollut vuodesta 1995. Johanna taas on Johanneksen sisarnimi ja tarkoittaa hepreassa ’Jumala on armollinen’ Lisää nimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja.
Eino Leinon Nocturne ruotsiksi käännettynä löytyy Leinon teoksesta Lyriskt urval, WSOY 1931. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kirja löytyy sekä Kauniaisten kirjastosta että Pasilan kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/
Tätä on kysytty meiltä aiemminkin. Poimin seuraavanlaisen kysymyksen ja vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta:
"Kysymys: Miksi järvivesi ei ole suolaista?
Vastaus: Maapallon pinta-alasta noin 75 % on veden peitossa. Tästä vesimäärästä vain noin 3 % on makeaa vettä, josta vielä suurin osa on sitoutunut mannerjäätiköihin. Luonnossa vettä on pohjavetenä, pintavetenä ja kaasuina ilmassa.
Järvet ovat osa veden kiertokulkua. Maasta, merestä ja järvistä haihtuu vettä, joka jäähtyessään alkaa tiivistyä vesihöyryksi. Suola ei pysty samaan, joten meristäkään haihtuva vesi ei ole suolaista. Vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ilmamassan ja sataa takaisin maahan. Osa vedestä sataa suoraan järviin ja meriin, osa valuu...
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Tarja on 1950-luvulta lähtien ollut yksi suosituimmista tyttöjen nimistä. Viime aikoina suosio on tosin ollut laskussa. Alkuperältään Tarja-nimi tulee kreikan Dariasta, joka taas on Dariuksen - mahtavan - feminiinimuoto. Venäjän kielessä Tarja-nimen eri muotoja on käytössä 17 kappaletta; muun muassa Darja tai Darija. Taru, Tari ja Taija ovat myös Tarja-nimen muunnelmia.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2003)
Nimi Daniela on nimen Daniel naispuolinen vastine, joka esiintyy ruotsinkielisessä almanakassa. Daniel tulee heprean kielestä ja tarkoittaa ’jumala on tuomarini’. Nimi Daniela on ranskan kielessä Danielle, italiassa Daniella, slaavilaisissa kielissä Dana. Englantilaisella kielialueella Danaa pidetään muunnoksena tanskalaista tarkoittavalle sanalle dane. Irlannissa sen iirinkielinen kantasana merkitsee kiihkeää.
Nimi merkitsee kreikassa Sebast[ian]us tarkoittaa kunnioitettavaa, kunnioituksen ansaitsevaa. Katolisessa kirkossa Sebastian on kymmenen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi. Pyhimyskalenterissa Sebastian ja Sebastianus ovat muistona marttyyristä, joka sai perimätiedon mukaan surmansa Diocletianuksen vainoissa.
Nimi Leoni on...
Pitkän tiedonhaun jälkeen olemme päätyneet seuraavaan: mitä ilmeisimmin kyseessä on Spede Show'ssa vuonna 1971
esitetty sketsikappale ja sovitus kappaleesta Kesäillan valssi, jonka esittäjäksi on merkitty Okko Tani. Tämä taltiointi on julkaistu DVD-levynä. "Spede Show 1 - pääasia että on kivvaa 1965-1972" -DVD:tä ei valitettavasti löydy
Turun kaupunginkirjastosta, mutta esimerkiksi Helsingistä löytyy.
Lisätietoja DVD-levystä:
http://www.dvdkotelo.com/content/view/266/37/
Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Paras tapa tutustua klassikkoteokseen on lukea se itse. Tuntematon sotilas kuuluu joka kirjaston kokoelmiin, joten sen saa helposti käsiinsä kirjaston kautta. Tuntemattoman sotilaan juonesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksia löytyy haulla Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon+sotilas. Edvin Laineen ohjaama Tuntemattoman sotilaan elokuvaversio on katsottavissa Elonetissä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528
Suomalaisessa fraasisanakirjassa, Otava, 1981, mainitaan kyseinen lause: Paskareisu (tosiaan tässä muodossa), vaan tulipahan tehtyä, suomalaisen sotilaan arvio Syväriltä palattua. Sanonnan esiintymiseen Tuntemattomassa sotilaassa ei viitata.
Selasimme myös Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan viimeisiä kappaleita, mutta kyseistä lausetta ei löytynyt.
Sanonta voi kuitenkin esiintyä muualla teoksessa tai esimerkiksi teoksen elokuvaversioissa.
Teoksessa Hans Bahlow: German Names ei nimeä Birling valitettavasti ollut.
Internetistä Vivisimo hakuohjelmalla http://vivisimo.com/ sanoilla surname birling löytyi linkki Surname Finder,
Birling Genealogy and Family Resources
http://www.genealogytoday.com/surname/finder.mv?Surname=Birling . Maksullinen, mutta ilmeisesti mahdollisuus kokeilla ilmaiseksi muutaman päivän ajan.
Hakusanoilla meanings of surnames, esim. linkki
http://www.last-names.net/surname.asp , jossa myös mahdollisuus kokeilla hakua ilmaiseksi 14 päivää.
Sukututkimussivusto Geneanet http://www.geneanet.org/?lang=en löysi Birling haulla 127 viitettä, eri maiden henkilöihin Saksaan, Ranskaan...
Muita sukututkimussivustoja on esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston kokoamissa...
Osakekurssien hintoja voi seurata mm.Helsingin pörssin sivuilta http://hex.is-asp.com/html/securitypricelistequities.html?language=fi sekä tekstitelevisiosta. Voit myös käydä Arvopaperi-lehden sivuilla:http://porssi.arvopaperi.fi/start.aspx?chosenmenu=stocktoday
Päivän hinnalla osakkeita ostettaessa kaupan pystyy tekemään pian, mutta lopullista hintaa ei voi tietää.
Pankit jakavat oppaita osakkeista ja sijoittamisesta.
Myös Pörssisäätiön sivuilta löytyy kattavasti tietoa aiheesta: http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path=4;163;200,
katso esim. "Osakkaan opas" ja "Näin aloitat osakesijoittamisen".
Jevgeni Jevtušenkon runoelman ”Babi Jar” on suomentanut Pentti Saaritsa. Se on mukana 1984 ilmestyneessä Runoni-kokoelmassa. Kokoelman runot olivat ilmestyneet Neuvostoliitossa vuosina 1952-1972.
Jevtušenko syntyi 18. heinäkuuta ja elää edelleen, joskaan mitään ei ole häneltä suomennettu sitten vuoden 1984.
Kalenterivuodessa on kaksi nimipäivätöntä päivää: joulupäivä (25.12.) ja uudenvuodenpäivä. Kristillisen perinteen mukaan näinä päivinä ei Jeesuksen nimen rinnalle aseteta muita nimiä. Kristillinen uudenvuodenpäivä on Jeesuksen nimen saamisen päivä. (Lähteet: Pentti Lempiäinen, Pyhät ajat ja Reijo Ylimys, Pyhän vuoden pyhät)
Eemi on Eemil nimen yksi monista kutsumanimistä. Eemil tulee meille ranskasta, jossa sen muoto on Émile, joka taas juontaa juurensa muinaisroomalaisesta Aemilius-patriisisuvun nimestä.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Vilkuna ...et al. Otava.
Sirpa on 1900-luvun alkuvuosina käyttöön otettu nimi. Nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Ensimmäinen Sirpa-niminen on luultavasti vuonna 1900 syntynyt Näyttelijä Sirpa Tolonen. Hänet oli alun perin kastettu Siiriksi. Nimen alkuperän yhteydessä on pohdittu voisiko nimi tulla sirpale-sanasta, mutta se tuntuu aika epätodennäköiseltä.
Suomen kielessä nimi Sirpa on ollut almanakassa vuodesta 1950. Sirpan nimipäivä on 15.9.
Sirpan kutsumanimiä ovat mm. Sirpana, Sippa ja Sirppa. Sirppaa käytetään myös ristimänimenä.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Vilkuna, Kustaa : Etunimet. Otava, 1990
Keski-Euroopassa Milo on lyhentymä Miroslav-nimen muodosta Miloslav. Miroslav ja Miloslav merkitsevät 'maineikasta rauhan miestä'. Milo tunnetaan myös antiikan veistoksesta Milon Venuksesta, jossa Milo viittaa paikkakuntaan. Pentti Lempiäisen mukaan Milon kantanimiksi on arveltu myös nimiä Camillo tai Kamillo ja Emil.
Nimipäivättömien nimien kohdalla nimipäivän valinta on viime kädessä lapsen vahempien käsissä. Milon kohdalla voisi olla ainakin kolme mahdollista nimipäivää. Miroslaviin pohjautuvan Miron nimipäivä on 7.9. ja Eemilin nimipäivä on 30.8. Kolmas mahdollinen nimipäivä voisi olla vielä 23.9., mikä on saamelaisessa nimipäiväkalenterissa Milot-nimen nimipäivä. Vanhempien päätettävissä on siis se, että mihin näistä kantanimistä...
Kysymäsi laulun nimi on Laulan opettajistani. Sen on säveltänyt Ilkka Kuusisto, kuten arvelitkin, mutta se ei ole osa laajemmasta teoksesta vaan erillinen kuorolaulu.
Nuotti ja/tai cd-levy/c-kasetti/LP-levy löytyy joistakin kirjastoista Suomessa ja ne ovat saatavissa kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Internet-sivulta monihaku.kirjastot.fi voit itsekin katsoa, miltä äänitteiltä ja mistä kirjastoista laulu löytyy.
