Lauri Simonsuuri kertoo artikkelissaan "Silmänkääntäjiä" Kuikka-Koposesta,porvarilliselta nimeltään Abel Koponen, että hän tarinoiden
mukaan on ollut Suomen kuuluisin silmänkääntäjä ja tunnettu kansanparantaja.
Hän syntyi vuonna 1833 Leppävirroilla - eräiden tietojen mukaan Heinävedellä -
ja kuoli Jäppilässä (tai Säämingissä) vuonna 1890. Tieto on Suomen sanasta. Kansalliskirjallisuutemme valiolukemiston 19. osasta sivulta 538. Tämä Lauri Simonsuuren artikkeli on alunperin ollut Helsingin Sanomissa 12.2.1956. Aini Rössi puolestaa kertoo kirjassaan "Kuikka Koponen. Konstikas kujeilija"(1979) Kuikka-Koposen syntyneen 1.12.1833 Lepävirran pitäjän Varistaipaleen kylässä.
Kumpi tieto on oikeampi? Kansatieteilijä Lauri Simonsuuren kirjoitus on...
Kuvataiteilijoiden matrikkeleista ei löytynyt kuin yksi Nuuttila-niminen taiteilija eli mainitsemanne Väinö Viljami Nuuttila. Kyseessä saattaisi kuitenkin olla kaipaamanne W. Nuuttila, sillä vuonna 1972 ilmestyneessä Kuvataiteilijat teoksessa hänen nimensä esiintyy muodossa Wäinö Wiljami Nuuttila. Vuoden 1986 vastaavassa teoksessa nimi on muodossa Väinö Viljami.
Nuuttila on syntynyt vuonna 24.12.1899 Elimäellä.
Nuuttilan teoksia on ainakin Hämeenlinnan ja Imatran taidemuseoissa, Suomen valtion ja Helsingin kaupungin kokoelmissa.
Taiteilijan signeeraustavoista voisi tiedustella myös taidemuseoista, joiden kokoelmissa hänen töitään on.
http://www.hameenlinna.fi/taidemuseo/index.php
http://www.ekarjala.fi/museot/imatra/imatran_taidemuseo....
Mielestäni Harry Potterit ovat 7-vuotiaalle sopivaa luettavaa silloin, kun niitä luetaan yhdessä vanhemman kanssa "ääneenluku"-kirjana. Kirjoissa on paljon jännittäviä kohtia, joiden vuoksi vasta n. 10-11 vuotiaat ovat valmiita lukemaan niitä yksin. Asiasta voi tietenkin olla montaa mieltä, mutta näin ainakin minä olen kirjoja markkinoinut vanhemmille ja opetajille. Työskentelen Helsingin Viikin kirjastossa lastenkirjastovastaavana.
terv. Gunilla Nevalainen/Viikin kirjasto
Sanaristikoissa usein esiintyvä 'onea' on adjektiivi, joka Nykysuomen sanakirjan mukaan tarkoittaa kolkkoa, kaameaa, synkkää. Esim. Onean näköinen
mies. Suomen kielen etymologinen sanakirja antaa merkitykset ohut, hento (esim. nahka, lanka, ihminen); hyvin pieni ja laiha ; huono, vaivainen ; sairaan, surkastuneen, kummallisen, kolkon näköinen ; kamala, kammottava (olo).
1980-luvulla ilmestyi hieno lastenrunokokoelma Pikku Pegasos (Otava 1983). Siitä löytyy Aale Tynnin runo Kertun syntymäpäivänä, joka alkaa: Kerttu täyttää kuusi vuotta. Aamulla hän herää. Pikkuisen hän raottaa ensin silmäterää. Runon kuudes säkeistö on seuraava: Syödään, juodaan, leikitään, vaan kun loppuu leikki, matot, tuolit järjestää huolellinen Heikki.
Paljon vanhemmassa teoksessa : Kultainen aapinen (2.p.1957) ovat edellisen runon lisäksi myös runot Reipas Reino (Olkoon pakkanen tai tuisku, ei se lainkaan haittaa tee, ulkona on Reino aina, hiihtää taikka luistelee. jne) sekä Karamelli-Kalle (Katsokaapas, tässä on Karamelli-Kalle. Kuinka ahne olikaan Kalle makealle. jne.).Näiden kahden jälkimmäisen tekijää ei mainita, mutta uskoisin...
Hakaristi on ikivanha eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa käytetty ornamentti, jota tavataan myös Afrikassa ja Amerikassa. Euroopassa sitä esiintyy jo nuoremmalta kivikaudelta peräisin olevissa saviastioissa, Suomessa jo ainakin nuoremmalla rautakaudella. Nykyaikaan saakka hakaristi on säilynyt mm suomalais-ugrilaisten kansojen ompelukoristeissa ja kansanomaisessa puuesineistössämme. Se on käsitetty onnea tuottavaksi, pahojen voimien vaikutukselta suojaavaksi taikamerkiksi (Otavan iso tietosanakirja)
Koska hakaristiä on käytetty laajalti taiteessa ja koristeena, on sitä varmaankin käytetty myös Kalevala-kuvauksissa. En pysty antamaan suoraa vastausta siihen, mistä kuvia hakaristikoristeista löytyisi. Itse en löytänyt tähän hätään mitään....
Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Siinä käsitellään kahta pohjalaista neulepaitatyyppiä: korsnäsinpaitoja ja jussipaitoja. Luutosta on haastateltu lehtiin, ja seuraavat tiedot pohjautuvat näihin haastatteluihin.
Jussipaidan alkuperästä oli pitkään kaksi selitystä: joko Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan peliasu vuoden 1927 aikoihin tai Pohjalaisia-näytelmän Harrin Jussin rooliasu 1914, kun näytelmää alettiin esittää. .
Jussipaitoja tehtiin viininpunaisina ja sinistä versiota alettiin kutsuttiin Anttipaidaksi.
Lisätietoa aiheesta:
Luutonen, Marketta: Kansanomainen tuote merkityksen antajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta, 1997...
Voit itse hakea Internetistä vuoteen 1787 asti Sallassa kirkonkirjoja Suomen sukututkimusseuran historiakirjojen Hiski-luetteloa osoitteessa http://www.genealogia.fi/ valitse historiakirjojen hakuohjelma
Kannattaa ottaa hakuun mukaan myös naapurikunnat Kemijärvi, Kemi ja Kuusamo.
Sallan rippikirjoja 1832-1862 on mikrofilminä olemassa ja kaukolainattavissa lähimpään kirjastoosi katseltavaksi. Rullan tunnus (Ik 195)
Kuolajärvi on ollut itsenäisenä seurakuntana olemassa 1857-1936 ja sen puhtaaksikirjoitettuja historiakirjoja
on Mikkelin maakunta-arkistossa mikrokortteina vuoteen 1900 asti. Numero SSS 210 (Kemijärvi). Niitäkin voi lainata ainakin lähimmän maakunta-arkiston kautta.
Oulun maakunta-arkisto taas voi neuvoa viimeisten sadan...
Tuon ajan Helsingin Sanomia ei pysty lukemaan verkosta. Tuoreimmat Digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta luettavissa olevat HS:t ovat vuodelta 1939 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-2047?display=…. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa pääset lukemaan mikrofilmeiltä vanhoja Helsingin Sanomia ja mikrofilmejä löytyy myös Kansalliskirjastosta. Myös Päivälehden arkistossa säilytetään Sanoman julkaisemien sanoma- ja aikakauslehtien arkistokappaleet, https://www.paivalehdenarkisto.fi/kokoelmat/
Moni muukin on pohtinut asiaa: Helsingin Sanomien Torsti vastasi kysyjälle Pepin hevosen nimen olevan Pikku-Ukko eli Lilla Gubben.
Torstin vastausta täydensi kielenkääntäjä Ulla Hillu: "Pepin hevosen nimi Lilla Gubben on Ruotsissa hellittelynimi, jota vanhemmat käyttävät pojistaan, vaimot miehistään ja lapset lemmikeistään. Lilla Gumman -nimitystä taas käytetään naispuolisista rakkaista. Suomen kielestä valitettavasti puuttuu tämän hienon ilmaisun hyvä vastine. Lähimmäksi osuu ehkä heppaseni, ukko-kulta ja poikaseni".
Pirkanmaan kirjasto-kissa on vastannut tähän kysymykseen Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla. "Kirjoissa hevosella ei ole lainkaan nimeä. Elokuvissa Peppi kutsuu hevostaan leikkisästi Pikku-Ukoksi."
http://www.tampere.fi/...
Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin.
Internetistä henkilötyövuoden määrittely löytyy esimerkiksi Kuntatyönantajien Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa, sivulta 12 http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/tyoelaman-kehittaminen/hen…
Yhdysvalloilla ei ole pääministeriä. Yhdysvaltain presidentti on käytännössä sekä presidentti, että pääministeri, ja hänellä on enemmän valtaa kuin kenelläkään muulla länsimaisella presidentillä. Yhdysvalloilla ei ole samanlaista hallitustakaan kuin Suomessa, vaan presidentin kabinetti, jonka jäsenet johtavat eri hallintohaaroja. Kabinetin arvojärjestyksessä ensimmäisenä on varapresidentti, toisena ulkoministeri ja kolmantena valtiovarainministeri. Valkoisen talon omilta sivuilta löydät lisää tietoa aiheesta.
http://www.whitehouse.gov/government/
Rakkaudentunnustus isänmaalle / Raili Malmberg
Kun olin ihan pieni tyttö,
minun isänmaani oli pähkinän kokoinen.
Se oliniin pieni,
että sen sisään juuri ja juuri mahtui
minun maailmani ydin:
Koti ja äidin syli,
isän käsi ja yhdessä luettu iltarukous.
Kun olin pieni,
minun isänmaani maistui mansikkamaidolta
ja tuoksui niin kuin vastaleivottu leipä,
eikä kulkusten kilinä koskaan kokonaan lakannut siellä kuulumasta.
Kun minusta tuli aikuinen,
minun isänmaani kasvoi Suomen kokoiseksi
ja sai ihan uudet ulottuvuudet.
Minä opin rakastamaan sitä aikuisen naisen rakkaudella.
Opin löytämään yhä uusia vastauksia kysymykseeni:
mikä on minun isänmaani
ja miksi se on minulle niin rakas.
Minun isänmaani on tietysti tämä maa,
alue,jota kartalla kutsutaan...
Maailman kielten lukumäärästä voi esittää vain ristiriitaisia lukuja, sillä laskentatapoja on niin monenlaisia. Se, lasketaanko jotkin kielimuodot eri kieliksi vai saman kielen eri murteiksi, on myös kiistanalainen asia. Usein valtiolliset rajat määrittävät kielten rajat. Joskus on puhuttu mm. siitä, että ruotsi, norja ja tanska ovat niin lähellä toisiaan, että ne voitaisiin laskea yhdeksi ja samaksi kieleksi. Toisaalta taas esimerkiksi saamen kielen eri murteet (tai kielimuodot) ovat niin kaukana toisistaan, että saamen puhuja ei välttämättä edes ymmärrä toista saamen puhujaa, vaikka nämä laskettaisiin yhdeksi ja samaksi kieleksi. Lisäksi maailmassa on vielä lukuisa määrä syrjäisten heimojen kieliä, joita ei ole riittävässä määrin...
Kolme suomalaista naista on voittanut olympiakultaa kesäkisoissa.
Aale Tynni Lontoossa, 1948 (Taidelajit, lyriikkakirjallisuus).
Sylvi Saimo Helsingissä, 1952 (Melonta).
Heli Rantanen Atlantassa, 1996 (Keihäänheitto).
Lisää olympialaisten historiasta ja tuloksista voi lukea http://www.noc.fi/sivut/linkit.html
Merten suolapitoisuudet vaihtelevat mm. leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Isoille vesialueille on mahdoton antaa tarkkaa suolapitoisuuslukemaa jo siksi, että etenkin suurimmissa merissä - kuten Atlantissa - suolapitoisuus vaihtelee suuresti saman meren eri alueilla. Atlantin suolapitoisuus vaihtelee 3,3%:n ja 3,7%:n välillä.
Muiden mainitsemiesi merten suolapitoisuudet ovat keskimäärin: Itämeressä 0,7-0,8%, Kaspianmeressä 1,1%, Punaisessameressä 4,2% ja Kuolleessameressä peräti 25%. Sekä Tyynessä valtameressä, Intian valtameressä että Välimeressä suolapitoisuus on kaikissa suunnilleen 3,5%.
Yksittäisten merten tarkkoja, alueellisia suolapitoisuuksia voi etsiä Internetistä esimerkiksi Google-hakuohjelmalla. Hakusanoiksi suosittelen...
Kirjastosta löytyy seuraava teos, jossa perusteellisesti käsitellään Neiti Etsivä -sarjaa ja sen kirjoittajia ja jonka avulla saat aikaan mielenkiintoisen tutkielman:
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja,
ISBN 9516924182.
Kirjassa paljastuu muun muassa (sivuilla 9-27) että Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan että sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa.
Ensimmäiset kolme osaa , Neiti Etsivä, Neiti Etsivä kummitustalossa ja Neiti Etsivä maksaa velkansa (jotka kaikki suomennettiin vasta 1950-luvulla) ilmestyivät Yhdysvalloissa vuonna 1930.
Edward Stratemeyer kuoli samana vuonna keuhkokuumeeseen, ja...
Kirjassa Maailman pelit ja leikit s.190-191 on Korona-pelin säännöt. Ellei lähimmässä kirjastossasi kirjaa ole, voit saada sen kaukolainaksi. Internetistä löytyivät vähän epävirallisemmat säännöt sivulta: http://www.icon.fi/~paukku/saanto.htm#KORONA.
Sitaatti ja erikoislainojen käyttöä on esitelty Internetixin sivuilla kielenhuollon osiossa.
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin… . Hakemistosta voi edetä kohtaan sitaattilainat tai erikoislainat. Vastaavaa tietoa löytyy vaihtelevassa määrin kielenhuollon oppaista, esim. Merja Husun Ammattisuomen käsikirjasta (uusin painos 2001).
Jälkimmäiseen kysymykseesi en vielä löytänyt vastausta. Otan yhteyttä jos tieto löytyy.
Charles Bukowski syntyi 16.8 1920 Saksassa ja kuoli Yhdysvalloissa 9.3 1994 vietettyään erittäin värikkään elämän. Ennen kirjailijanuraansa hän toimi mm. postimiehenä ja toimittajana. Bukowskin sanotaan olevan 60-luvun beatsukupolven keskeisiä avantgardisteja, jonka tuotanto on voimakkaasti omaelämäkerrallista.
Suomennettuja teoksia:
-Rendezvous
-Siinä sivussa
-Vitsit vähissä
-Amerikan matadori runoja 1969-1974 -
-Hollywood
-Kaupungin kaunein tyttö ja muita kertomuksia
-Lehtileikkeitä
-Lounaalla
-Naisia
-Päivät karkaavat kuin villit hevoset yli vuorten
-Postitoimisto
-Pulp
-Pystyssä kaiken aikaa
-Rakkaus on koira helvetistä runoja
Bukowski on myös kirjoittanut elokuvakäsikirjoituksen Barfly (ja näyttäytyi elokuvassa itsekin).
Paljon lisää...
