Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Tarja on 1950-luvulta lähtien ollut yksi suosituimmista tyttöjen nimistä. Viime aikoina suosio on tosin ollut laskussa. Alkuperältään Tarja-nimi tulee kreikan Dariasta, joka taas on Dariuksen - mahtavan - feminiinimuoto. Venäjän kielessä Tarja-nimen eri muotoja on käytössä 17 kappaletta; muun muassa Darja tai Darija. Taru, Tari ja Taija ovat myös Tarja-nimen muunnelmia.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2003)
Nimi Daniela on nimen Daniel naispuolinen vastine, joka esiintyy ruotsinkielisessä almanakassa. Daniel tulee heprean kielestä ja tarkoittaa ’jumala on tuomarini’. Nimi Daniela on ranskan kielessä Danielle, italiassa Daniella, slaavilaisissa kielissä Dana. Englantilaisella kielialueella Danaa pidetään muunnoksena tanskalaista tarkoittavalle sanalle dane. Irlannissa sen iirinkielinen kantasana merkitsee kiihkeää.
Nimi merkitsee kreikassa Sebast[ian]us tarkoittaa kunnioitettavaa, kunnioituksen ansaitsevaa. Katolisessa kirkossa Sebastian on kymmenen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi. Pyhimyskalenterissa Sebastian ja Sebastianus ovat muistona marttyyristä, joka sai perimätiedon mukaan surmansa Diocletianuksen vainoissa.
Nimi Leoni on...
Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa sitä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannusta oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin.
Lähde: Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin. SKS 2004.
SKS:n juhlakalenterin sivulta löytyvä Ylen video Juhannus x 10, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/247
Heikki Oja, Aikakirja 2013 (http://doi.org/10.31885/9521032219
Almakka-arkistossa voi selata vanhoja almanakkoja https://almanakka.helsinki.fi/arkisto
Ainoa suomesta romaniaksi käännetty runoteos joka löytyi on Kanteletar. Runot ovat sekä suomeksi että romaniaksi. Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta. Seuraavassa kirjan tiedot: Kanteletar : culegere de rune traditionale finlandeze / alcatuita de Elias Lönnrot ; antologie, traducere si note de ion stavarus si Lauri Lindgren ; studiu introductiv de Senni Timonen. Turku : Universitatea din Turku, 1985
Maistraatin nimipalvelun mukaan vuodesta 1899 vuoteen 2007 179 pojalle on annettu etunimeksi Jaako. Jaakko on nimen Jaakob suomalainen muunnelma. Jaakob merkitsee ’Jumala suojelkoon’. Se mainittiin jo Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-1883, ja tuli almanakkaan vuonna 1890. Lyhyempää muotoa Jaako käytettiin Suomessa jo 1400-luvulla. Se on nimen Jaakob länsisuomalainen muunnos. Uuden vuosituhannen alkuvuosina tämä nimen vanhempi versio tuntuu kiinnostavan, vaikka sen vuonna 2006 sai vain 12 poikaa.
Lähde: Saarikalle, Anne – Suomalainen Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus.2007
Nimen Jaako käyttöön sukunimenä on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa.
Kysymys: Mistä Jaako nimi on peräisin ja mitä se...
Pitkän tiedonhaun jälkeen olemme päätyneet seuraavaan: mitä ilmeisimmin kyseessä on Spede Show'ssa vuonna 1971
esitetty sketsikappale ja sovitus kappaleesta Kesäillan valssi, jonka esittäjäksi on merkitty Okko Tani. Tämä taltiointi on julkaistu DVD-levynä. "Spede Show 1 - pääasia että on kivvaa 1965-1972" -DVD:tä ei valitettavasti löydy
Turun kaupunginkirjastosta, mutta esimerkiksi Helsingistä löytyy.
Lisätietoja DVD-levystä:
http://www.dvdkotelo.com/content/view/266/37/
Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Paras tapa tutustua klassikkoteokseen on lukea se itse. Tuntematon sotilas kuuluu joka kirjaston kokoelmiin, joten sen saa helposti käsiinsä kirjaston kautta. Tuntemattoman sotilaan juonesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksia löytyy haulla Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon+sotilas. Edvin Laineen ohjaama Tuntemattoman sotilaan elokuvaversio on katsottavissa Elonetissä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528
Suomalaisessa fraasisanakirjassa, Otava, 1981, mainitaan kyseinen lause: Paskareisu (tosiaan tässä muodossa), vaan tulipahan tehtyä, suomalaisen sotilaan arvio Syväriltä palattua. Sanonnan esiintymiseen Tuntemattomassa sotilaassa ei viitata.
Selasimme myös Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan viimeisiä kappaleita, mutta kyseistä lausetta ei löytynyt.
Sanonta voi kuitenkin esiintyä muualla teoksessa tai esimerkiksi teoksen elokuvaversioissa.
Teoksessa Hans Bahlow: German Names ei nimeä Birling valitettavasti ollut.
Internetistä Vivisimo hakuohjelmalla http://vivisimo.com/ sanoilla surname birling löytyi linkki Surname Finder,
Birling Genealogy and Family Resources
http://www.genealogytoday.com/surname/finder.mv?Surname=Birling . Maksullinen, mutta ilmeisesti mahdollisuus kokeilla ilmaiseksi muutaman päivän ajan.
Hakusanoilla meanings of surnames, esim. linkki
http://www.last-names.net/surname.asp , jossa myös mahdollisuus kokeilla hakua ilmaiseksi 14 päivää.
Sukututkimussivusto Geneanet http://www.geneanet.org/?lang=en löysi Birling haulla 127 viitettä, eri maiden henkilöihin Saksaan, Ranskaan...
Muita sukututkimussivustoja on esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston kokoamissa...
Jevgeni Jevtušenkon runoelman ”Babi Jar” on suomentanut Pentti Saaritsa. Se on mukana 1984 ilmestyneessä Runoni-kokoelmassa. Kokoelman runot olivat ilmestyneet Neuvostoliitossa vuosina 1952-1972.
Jevtušenko syntyi 18. heinäkuuta ja elää edelleen, joskaan mitään ei ole häneltä suomennettu sitten vuoden 1984.
Kalenterivuodessa on kaksi nimipäivätöntä päivää: joulupäivä (25.12.) ja uudenvuodenpäivä. Kristillisen perinteen mukaan näinä päivinä ei Jeesuksen nimen rinnalle aseteta muita nimiä. Kristillinen uudenvuodenpäivä on Jeesuksen nimen saamisen päivä. (Lähteet: Pentti Lempiäinen, Pyhät ajat ja Reijo Ylimys, Pyhän vuoden pyhät)
Eemi on Eemil nimen yksi monista kutsumanimistä. Eemil tulee meille ranskasta, jossa sen muoto on Émile, joka taas juontaa juurensa muinaisroomalaisesta Aemilius-patriisisuvun nimestä.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Vilkuna ...et al. Otava.
Sirpa on 1900-luvun alkuvuosina käyttöön otettu nimi. Nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Ensimmäinen Sirpa-niminen on luultavasti vuonna 1900 syntynyt Näyttelijä Sirpa Tolonen. Hänet oli alun perin kastettu Siiriksi. Nimen alkuperän yhteydessä on pohdittu voisiko nimi tulla sirpale-sanasta, mutta se tuntuu aika epätodennäköiseltä.
Suomen kielessä nimi Sirpa on ollut almanakassa vuodesta 1950. Sirpan nimipäivä on 15.9.
Sirpan kutsumanimiä ovat mm. Sirpana, Sippa ja Sirppa. Sirppaa käytetään myös ristimänimenä.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Vilkuna, Kustaa : Etunimet. Otava, 1990
Kirjastoissa on ollut käytössä useitakin erilaisia lainausjärjestelmiä ennen tietokoneaikaa: kameralainaus, jossa mikrofilmeille kuvattiin jokainen lainattu kirja kirjantaskussa olevan numerollisen mikrokortin kanssa. Puuttuvista kirjoista tuli sitten lista, jonka mukaan luettiin mikrofilmiltä asiakastiedot ja kirjoitettiin muistutusposti. Ennen kamera-aikaa oli käytössä ns. Detroit-järjestelmä, jossa yksinkertaisesti jokaisen kirjan taskussa oli kortti, johon lainaajan numero merkittiin, kortit järjestettiin sitten kirjastossa laatikoihin ja kun kirja palautettiin kortti sujautettiin taas kirjan taskuun
takaisin. Tätä aikaisemmin kirjastokorttiin leimattiin
lainattujen kirjojen määrä ja palauttaessa merkittiin lainauskorttiin...
Keski-Euroopassa Milo on lyhentymä Miroslav-nimen muodosta Miloslav. Miroslav ja Miloslav merkitsevät 'maineikasta rauhan miestä'. Milo tunnetaan myös antiikan veistoksesta Milon Venuksesta, jossa Milo viittaa paikkakuntaan. Pentti Lempiäisen mukaan Milon kantanimiksi on arveltu myös nimiä Camillo tai Kamillo ja Emil.
Nimipäivättömien nimien kohdalla nimipäivän valinta on viime kädessä lapsen vahempien käsissä. Milon kohdalla voisi olla ainakin kolme mahdollista nimipäivää. Miroslaviin pohjautuvan Miron nimipäivä on 7.9. ja Eemilin nimipäivä on 30.8. Kolmas mahdollinen nimipäivä voisi olla vielä 23.9., mikä on saamelaisessa nimipäiväkalenterissa Milot-nimen nimipäivä. Vanhempien päätettävissä on siis se, että mihin näistä kantanimistä...
Kysymäsi laulun nimi on Laulan opettajistani. Sen on säveltänyt Ilkka Kuusisto, kuten arvelitkin, mutta se ei ole osa laajemmasta teoksesta vaan erillinen kuorolaulu.
Nuotti ja/tai cd-levy/c-kasetti/LP-levy löytyy joistakin kirjastoista Suomessa ja ne ovat saatavissa kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Internet-sivulta monihaku.kirjastot.fi voit itsekin katsoa, miltä äänitteiltä ja mistä kirjastoista laulu löytyy.
Sotalapsia tutkineen Heikki Salmisen mukaan ainoa paikka Suomessa, josta löytyy mahdollisimman tarkat tiedot sotalapsista on Kansallisarkisto. Seuraavassa Kansallisarkiston yhteystiedot: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/
Myös Ruotsin vastaavaan arkistoon voi ottaa yhteyttä: http://www.ra.se/ra/
Heikki Salmisen käsittelevä lisensiaattityö ”Suomalaiset sotalapset ja Ruotsi: lastensiirto-organisaatiot, kuljetukset Ruotsiin ja paluu Suomeen vuosina 1939-1957” on saatavilla esim. kaukolainaksi Turun yliopiston kirjastosta.
Sana "rospuutto" on todellakin sukua venäjän sanoille.
Venäjässä on sana "put", joka merkitsee "tie" sekä etuliite "ras-" tai "raz-" jolla on merkitys "hajalleen" tai "hajallaan". Nykyvenäjässä on sana "rasputitsa", joka tarkoittaa "kelirikko". Kirjaimellisesti se arkoittaa "aika, jolloin tiet ovat hajallaan".
Sen sijaan isosta puolan sanakirjasta ei löydy sanaa "rosboda". Sama etuliite, "ras-", kuin venäjässä, esiintyy myös muissa slaavilaisissa kielissä. Puolassa
sillä on kuitenkin muoto "roz-" ei "ros-". Mitään "bod" -alkuista puolan sanaa ei myöskään löydy.
Arvelen, että tässä puolan sanassa on ehkä kirjoitusvirhe, jonka vuoksi en pysty sitä jäljittämään. Lisää tietoja voisi kysellä ehkä Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian...
Sirkka Lassilan kirjassa Uusi käytöksen kultainen kirja, ISBN 951016030X, kerrotaan sivulla 173 kuinka ollaan kohteliaana hississä. Muistutetaan, että vanhoina hyvinä aikoina herrasmies päästi naisen ulos hissistä poistumalla ensin itse käytävään ja palasi sitten takaisin. Todetaan, että nykyään sellainen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Kirjan mukaan nykyään noudatetaan järkevyysperiaatetta naisen ja miehen ollessa yhdessä liikkeellä. Miehen tulee kuitenkin esim pyöröovissa ja rullaportaissa mennä edeltä ja huolehtia, että nainen selviää kunnialla perässä. Ilmeisesti hissiin astumista ei pidetä niin vaarallisena tilanteena, että miehen tulisi olla siinä erityisesti naisen tukena. Kyseinen kirja ei siis kehota astumaan hissiin tietyssä...
Turun kaupungikirjsstosta löytyy vain Arvo Ruohosen Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä 1976. Sivuilla 101 - 111 selostetaan haaksirikkoa ja sen syitä.
Tampereen kaupunginkirjston kokoelmatietokannasta
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
löytyy asiasanoilla laivat ja Kuru kolme teosta:
Järvelä, Olavi: Haaksirikko Näsijärvellä 1976,
Kärkönen, Orvo: Näsijärven murhenäytelmä 7. IX 1929 1929 ja
Syyskuun seitsemäs: kuvia hl. "Kurun" haaksirikosta 1929.
Viimeksimainittua ei lainata
Tampere-seuran sivuilta löytyy artikkeli Höyrylaiva Kurun haaksirikosta
http://www.tampereenhistoria.fi/Kuru/Kuru.html , josta
löytyy vaivattomasti tietoa aiheesta. Sivujen lopusta löytyy lisää kirjallisuusviitteitä.
