Valitettavasti en onnistunut löytämään kyseistä satua näillä tiedoilla. Tunnistaisikohan joku palstan lukijoista sen? Vastauksen voi laittaa kysymyksen kommentteihin.
Pahoittelen, että lähetin aluksi virheellisen vastauksen. Tässä korjattu vastaus. Lehti on luettavana mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa. Kirjaston osoite on Unioninkatu 36, Helsinki. Turun Sanomien numerot vuosilta 1940-2023 ovat luettavissa mikfofilmeiltä ja mikrofilmit ovat kirjaston Pohjoissalissa. Kysy niistä henkilökunnalta. Niiden lukemista varten sinun täytyy varata mikrofilminlukulaite, joilta voit tulostaa haluamasi artikkelin. Mikrofilminlukulaitteen voit varata puhelimitse neuvonnasta p. 02941 23196 (ma-pe klo 10-13). Sieltä voit kysyä myös ohjeita tulostukseen. Lähteet:Kansalliskirjasto - mikrofilminlukulaitteet
Hei,En löydä suoraa vastausta siihen, onko joskus ollut tapana, että äiti on antanut tyttärelleen sormuksen lahjaksi. Ehdotukseni on, että kannattaa etsiä tietoa kahdesta suunnasta.Ensinäkin itse sormuksesta, voit yrittää selvittää alkuperän, kuka sai ensimmäisenä sen sinun suvusta, minä vuonna, missä paikkakunnassa. Päivämäärä viittaa johonkin tapahtumaan: kuolema, syntymä, häät... Jos tietäisit esimerkiksi mistä tuli sormuksen, voitte tutkia tapauksia siinä paikkakunnassa siinä päivänä ja aloittaa jäljittää. Paikallisen seurakunnan kirkonkirjoilta löytyy nämä tiedot. Tutkimusmahdollisuutta paikan päällä kannattaa tiedustella puhelimitse tai sähköpostitse hyvissä ajoin ennen kirkkoherranvirastoon tai maakunta-arkistoon menoa. Tutkija voi...
Kielitoimiston sanakirja kertoo päivällisestä:"iltapäivällä tai alkuillasta syötävä päivän toinen pääateria, (iltapäivällä syötävä) vieras- tai juhla-ateria, päivälliskutsut."ja illallisesta:"ilta-ateria, illalla syötävä (usean hengen) vieras- tai juhla-ateria, illalliskutsut".Kielikellon artikkelissa Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa todetaan, että kun sana "lounas" levisi kaakkoismurteista ja vakiintui käsittämään puolipäiväateriaa, laventui myös päivällisen merkitys: "ateria, joka syödään kaupunkioloissa vasta työpäivän päätyttyä illansuussa". Tämä selittää, miksi puhekielessä päivällisen ja illallisen merkitykset ovat hämärtyneet, ja niitä käytetään jopa synonyymisesti, vaikka esimerkiksi...
Kahden tai useamman kielen välillä vaihtelua keskustelussa kutsutaan koodinvaihdoksi. Koodinvaihtoa voi esiintyä käytännössä minkä tahansa kielten välillä ja esim. suomessa sitä tapahtuu ruotsin ja suomen välillä mm. suomenruotsalaisten keskuudessa. Suomessa englantia puhuu väestöstä n. 90%, joten varsinkin englanninkielen käyttö koodinvaihdossa ei ole yllättävää. Koodinvaihtoa on havaittu ilmiönä 1900-luvun puolivälistä lähtien ja tarkemmin sitä alettiin tutkia vuosisadan lopulla.Antamissasi esimerkeissä on kyse erityisesti koodinvaihdollisesta ilmaisusta, jolla esim. kiteytetään oma näkökulma jostain aiheesta tai vahvistetaan jotain toteamaa ennestään. Koodinvaihdolle keskustelussa on monia syitä riippuen tilanteesta, puhujista ja...
Kaalia-verbi löytyy sekä Suomen murteiden sanakirjasta, jossa sen merkitykseksi kerrotaan "irrottaa jollakin välineellä hankaamalla tähteitä (pintakerrosta tms.) jostakin, kaapia". (Yleisimmät esiintymisalueet ovat eteläinen Varsinais-Suomi ja Länsi-Uusimaa, Kymenlaakso ja Itä-Uusimaa, Etelä- ja Keski-Karjala, Etelä-Savo sekä eteläinen Keski-Suomi.) ja Nykysuomen sanakirjasta (1953), jossa määritelmänä on "koota jäännöksiä, rippeitä" ja esimerkkeinä "Kaali vellin lopun padasta ; Heinänrippeet kaalittiin ladon edestä ja tien varrelta ; itse kaali kattilansa". Suomen etymologisesta sanakirjasta kaalia-verbiä ei löydy.Ikävä kyllä käytettävissäni ei ollut tuoreempia suomen kielen sanakirjoja, kuten Suomen kielen perussanakirja (1990–1994),...
En valitettavasti löytänyt tätä otetta mistään kirjaa saatavilla olevista teksteistä, jotka käsittelivät kirjaa tai siteerasivat sitä. Kirjaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista.
Tässä muutamia kotimaisia ja käännettyjä teoksia:Blomqvist: Myrskyluoto -sarjaFagerholm: Ihanat naiset rannallaFagerholm: MeriFrantz: SuvisaariIkonen: Pimeässä syttyy majakkaJansson: KesäkirjaLundberg: JääAallas: Pilkkuja meren peilissäAhnberg: Isät jäävät merelleKilpi: Pitäjän pienempiäNiskanen: SillinpyytäjäPaasio: Kotisatama -sarjaRautiainen: Meren muistiSalminen: KatrinaSund: Onnellinen pieni saariWestö: TritonusSkiftesvik: Yli tuulen ja säänFletcher: Tummanhopeinen meriBlas de Robles: Point Nemon saariChristie: Eikä yksikään pelastunutHemingway: Vanhus ja meriSten: Hyytäviä hetkiäO'brian: Komentajakapteeni (ja sarjan muut kirjat)Douglas Reemanin merisotakirjatRoy Jacobsenin Barrøy -sarjaMaria Adolfssonin Doggerland -sarjaMaria...
Haastattelemieni siskonmakkaran ystävien mukaan asia on todella ollut näin, ja kuulemma edelleen joissakin kaupoissa ja lihatiskeissä siskonmakkaroita saattaa olla tarjolla vain tiettynä viikonpäivänä. Todennäköisesti syynä on se, että raakamakkarana siskonmakkara pilaantuu huomattavasti nopeammin kuin tavalliset grillimakkarat. Siten tuotteen valmistus ja myynti kannattaa keskittää tietyille päiville hävikin minimoimiseksi.
Pölyttäjät ovat tosiaan melko lailla välttämättömiä mustikan pölyttymiselle: vaikka mustikat ovat sekä hyönteispölyttyviä että itsepölyttyviä, niiden itsepölytys onnistuu harvoin ja tuottaa vain vähän marjoja. Kuitenkaan hyvinäkään kesinä kaikista kukista ei kypsy marjaa. Kasvupaikkakin vaikuttaa paljon. Tärkeimmät mustikan pölyttäjät ovat pistiäiset ja etenkin kimalaiset, sekä runsauslukuisuutensa että tehokkuutensa tähden. Erään arvion mukaan yksittäinen kimalainen voi käydä useilla tuhansilla kukilla päivässä. Satunnaisia pölyttäjiä ovat esimerkiksi myös perhoset. Sinänsä pölyttäjät käyvät kukissa keräämässä ravintoa, eli omaa hyötyä tavoitellen. Esimerkiksi mustikat ja puolukat ovat kimalaisille...
Lordi Peter Wimsey -sarjan jaksoista tai Dorothy L. Sayersin kirjoittamista romaaneista en löytänyt viitteitä aavehevostarinaan. Voisiko kyseessä olla toinen brittisarja, vuonna 1971 tehty Sherlock Holmesin kilpailijat (The Rivals of Sherlock Holmes), kausi 1? Ensimmäisen kauden viidennessä jaksossa "The Horse of the Invisible" etsivä Carnacki tutkii tapausta, jossa aavehevonen kummittelee maalaiskartanossa.https://www.imdb.com/title/tt0687032/?ref_=ttfc_ov_bkSarja lienee esitetty myös Suomen televisiossa, koska siitä löytyy maininta Pakkotoisto-keskustelusivustolta Parhaat TV-sarjat -osiosta, nimimerkki Wärkkäri, 30.7.2022.https://pakkotoisto.com/threads/parhaat-tv-sarjat.6026/page-83Tämän lähemmäksi en päässyt mahdollisesti...
Varusmiehet ja reserviläiset ovat olleet oikeutettuja käyttämään kasarmialueen ulkopuolella siviilipukua lomalla ja vapaa-aikana 1.1.1967 lähtien, selviää Ruotuväki-lehden artikkelista 8. joulukuuta 1966. Uudistuksen määrännyt Puolustusvoimain komentaja Yrjö Ilmari Keinonen ilmeisesti perusteli muutosta näin: "Asepuku lomalla olevan varusmiehen yllä tuskin lisää hänen sotilaallista kehitystään [...], mutta lomalla on nimenomaan tarkoitus virkistäytyä tiukan sotilaallisen koulutuksen vastapainoksi." (Ruotuväki 19.1.1967)
Valitettavasti en löytänyt kysyttyä tietoa käytettävissäni olevista lähteistä. Kansalliskirjaston digitoimat Aamulehdet ovat vapaasti verkossa luettavissa vuoteen 1939 saakka. 7.10.1934 lehdessä on julkaistu mainos, jossa kerrotaan sairaalan synnystysosaston lääkärin olevan tri Malmio (ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721988?term=L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri&term=Tampereen%20Yksityissairaala&page=1, mainos etusivulla). Tämä on siis tilanne kymmenen vuotta ennen kysyttyä ajankohtaa.Tampereella vanhoja Aamulehden vuosikertoja on mahdollista tutkia mikrofilmeinä pääkirjasto Metsossa. Mikrofilmiskannerin voi varata etukäteen käyttöönsä joko kirjaston laitteiden ajanvarausohjelmassa tai ottamalla yhteyttä...
Yksityishenkilöiden aineistoa pystyy luovuttamaan muutamaan paikkaan tutkimusaineistoksi, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan ja Kansallisarkistoon. Lupaavin vaihtoehto vaikuttaisi olevan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Aineiston luovuttamisesta seuran sivuilla kerrotaan seuraavanlaisesti: "Omakohtaisen kerronnan aineistot""Otamme vastaan aiemmin julkaisematonta omaan elämään ja lähipiiriin liittyvää kerrontaa myös muistitietokeruiden ulkopuolelta. Aihepiirejä tai tekstien pituutta ei ole rajattu. Aineiston tai sen sisällön iällä ei ole merkitystä, joten kerronnan kohteena voi olla niin isovanhempien evakkomatka kuin sähköpotkulaudat. Keskeistä on kerronnan omakohtaisuus ja ajassa liikkuvien ilmiöiden tallentaminen."...
Tiedustelin asiaa Tampereen kaupunginkirjastolta. Pääkirjasto Metsossa Aamulehteä on mikrofilmattuna aikavälillä 3.12.1881–31.12.2023, poislukien 31.3.1949–14.6.1949. Mikrofilmien lukemiseen varataan erillinen aika: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat#sanomalehdet-ja-mikrofilmit Mikäli asut Jyväskylän lähellä ja opiskelija Jyväskylän yliopistossa, sinun kannattaa käyttää Jyväskylän yliopiston kirjaston palveluita. Jos sinulla on yliopiston Haka-tunnukset, pääset sitä kautta tutkimaan Aamulehden numeroita Kansalliskirjaston palvelussa vuosilta 1939-2018. Lisätietoa Jyväskylän yliopiston palveluista: https://www.jyu.fi/fi/osc/kirjasto/tietoaineistot/digiarkisto Jyväskylän...
Suomen sijamuodot ovat haasteellisia. Kielitoimiston ohjepankissa (inessiivi) on yleisohje sisä- ja ulkopaikallissijojen valintaan. Asiaan perehtymisen voi aloittaa vaikka siitä. Kannattaa myös katsoa ohjeen lopussa olevat linkit, joissa on täydennyksiä asiaan. Sisä- vai ulkopaikallissija. YleiskatsausOma asiansa ovat sitten paikkakuntien nimet. Suomalaisten paikkakuntien nimien taipumista ei välttämättä voi mitenkään päätellä. Paikkakunnilla on omaksuttu tietty tapa taivuttaa esimerkiksi pitäjän nimeä. Tämä paikkakunnalla valittu nimi on sitten oikea. Siksi sanomme Alastarolla, mutta Ylistarossa. Näistä asioista tietoa löytyy vaikka seuraavasta kirjasta:Korhonen, Riva : Alastarolla, Ylistarossa - Suomen asutusnimet ja niiden...
Voit lukea vanhoja Tekniikan maailma -lehtiä Pasilan kirjastossa, jossa on säilytetty esimerkiksi tämän lehden vuosikerrat vuodesta 1953. Numeroita ei lainata, mutta voit lukea niitä paikan päällä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924Myös antikvariaateista voi lehtiä löytää, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Kielitoimiston sanakirjan (Kielitoimiston sanakirja) mukaan sana on "kielen pienin itsenäinen (yhdeksi kirjainjaksoksi kirjoitettava) merkityssisältöinen rakenneosa; sen puhe- t. tekstiyhteydessä esiintyvä muoto, sane". Tieteen termipankki (Kielitiede:sana – Tieteen termipankki) määrittelee suunnilleen samoin: sana on "kielen pienin itsenäinen merkityssisältöinen osa: rakenneyksikkö, joka voi esiintyä yksinään ja jolla on itsenäinen merkitys".Ei voida väittää, että tsau-sana ei olisi mukana missään sanakirjassa. Suomen etymologisesta sanakirjasta (Suomen etymologinen sanakirja) se löytyy.
