Tuttu opettaja kertoi, ettei hänellä ole tiedossa yhtenäistä ohjeistusta merkkien käytölle ja merkintätavat voivat vaihdella opettajasta riippuen. Oikea vastaus voidaan merkitä esimerkiksi %- merkillä tai pelkällä /-viivalla. Väärä vastaus voidaan merkitä vaikkapa alleviivaamalla. Jotkut opettajat taas merkitsevät näkyviin pelkästään tehtävästä saadun pistemäärän.
Hei,Hyvä kysymys. Kieli ei aina ole looginen vaan siinä on eri aikaan muodostuneita rakenteita ja luonnollista varianssia, joka voi johtua vaikka siitä, miten tietty muoto sopii suuhun lausuttavaksi.Genetiivialkuisen yhdyssanan genetiivi voi viitata mm. kohdetta, tavoitetta tai tekijää. Eli pelastamisen kohde on henki.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/yhdyssana-alkuosassa-genetiivi-aidinkieli-rauhanneuvottelu-kuvankaunis/Henkivartijassa taas henki on määrite, minkätyyppinen vartija on kyseessä (vrt. yövartija). Kyseessä ei ole vain henkeä vaan henkilöä (ja tietysti myös tämän henkeä) turvaava vartija. Nykyisin syynä voi olla myös muiden kielten, erityisesti englannin vaikutus, jolloin nimike voi olla enemmän tai vähemmän suora...
Saimme vinkin kommentissa: Runon nimi on "Kansanlaulu" ja kirjoittaja Heikki Asunta (1904–1959). Tämä parodia kansanlaulusta "Älä itke, äitini" on julkaistu alun perin Asunnan kokoelmassa Viheriä oksa (1930) ja myöhemmin mm. antologiassa Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944).
Valitettavasti vastaajamme eivät tunnistaneet tätä runoa. Löytyisikö tämän palstan lukijoista runojen ystävä, joka tuntee matosta ja hortensiasta kertovat säkeet?
Valitettavasti asiantuntemuksemme ei riitä taulun tunnistamiseen. Signeerauksesta on vaikea saada selvää. Voisit kokeilla kuvahakua netissä tai kysyä apua Kansallisgallerian tietopalvelusta. Myös paikallismuseot saattavat pystyä auttamaan, jos taiteilija on paikkakuntalainen. Huutokauppakamarit (esim. Bukowskis, Hagelstam, Helander) ja osto- ja myyntiliikkeet tunnistavat myös taiteilijoita, heiltäkin voi kysyä tietoja signeerauksesta. Jos olet sosiaalisessa mediassa, esim. Facebookista löytyy antiikkiryhmiä, jotka auttavat tunnistamaan taiteilijoita kuvien ja signeerauksien perusteella.
Hedelmien ja vihannesten pakkaamiseen tarkoitetut ohuet hedelmäpussit sekä kaupoista ostettavat paksummat muovikassit kuuluvat löytämieni lähteiden mukaan ainakin Suomessa eri sääntöjen piiriin. EU:n direktiivit ja Suomen Ympäristöministeriön ja kauppojen lisäämät muovikassien vähentämistoimenpiteet ovat kohdistuneet näihin paksumpiin muovikasseihin.Hedelmäpussit on koettu meillä enemmän hygieniatuotteiksi, koska Suomessa hedelmät ja vihannekset myydään yleensä pakkaamattomina. Muissa maailman maissa kaikenlaisten muovipussien saantia on rajoitettu enemmänkin.Ns. Muovikassisopimuksen alkuvaiheessa lähteideni mukaan oli alkuun tavoitteena, että ohuiden muovikassien kulutukseen puututtaisiin ja sääntelyä lisättäisiin esimerkiksi muuttamalla...
Hei,Yritin selvitellä tätä. Kyseessähän oli vajaan kauden pituinen sarja. En löytänyt vahvistusta, että tätä olisi näytetty Suomen televisiossa. Tuolta ajalta on Suomen televisiossa näytetty Larry Hagmanin tähdittämistä sarjoista ainakin Unelmatyttöni (I dream of Jeannie, 1965-1970), jossa hän näyttelee astronauttia, joten vaikea uskoa, että olisit sotkenut tuota sarjaa tähän. Vuonna 1973 hän oli pääosassa myös sarjassa Here we go again, mutta sitäkään ei tietojeni mukaan esitetty Suomessa.Olisiko mahdollisesti jollain Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymysten seuraajilla muistikuvaa tästä sarjasta?
Hei,Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa aiheesta. Kysymäsi virke mainitaan yhdessä Threads-sovelluksen ketjussa mieleen jääneenä lausahduksena, mutta siinäkään ei kerrota lehden numeroa. Aku Ankan toimituksessa ehkä osattaisiin paremmin vastata, mutta koska lehtiä on niin runsaasti, voi olla, että sielläkään ei ihan heti löydettäisi etsimääsi numeroa. Sanomalla on kuitenkin ilmeisesti varsin kattava digiarkisto Aku Ankkaa (akuankka.fi), jos olet kiinnostunut etsimään vastausta omin voimin. Lehtien lukeminen vaatii kuitenkin tilauksen ja Sanoma-tilin.
Valkoisia ruututekstejä on mahdollista säätää, jotta ne näkyisivät paremmin. Taustan ollessa hyvin vaalea teksteihin voidaan lisätä mustat reunukset tai kirjainten alle leveämmät tummat palkit. Jotkin kanavat tai julkaisijat ovat käyttäneet erikokoisia reunuksia kaikissa ruututeksteissään.Useimmilla kanavilla kääntäjä tai ruututekstityksen tekijä voi säätää tarvittaessa tekstin reunuksia tekstitysohjelmassa. Yleisradiolle työskentelevän kääntäjän mukaan kääntäjä pyrkii lisäämään tekstiin tummat reunat tai palkit, aina kun katsoo niiden olevan tarpeen. Näiden muotoilujen käyttö vaihtelee kääntäjien ja eri kanavien käytäntöjen mukaan.Ohjelman tekstityksen tekijä katselee yleensä ohjelmaa pieneltä näytöltä läheltä. Monet repliikit...
Monet eläimet syövät hiiriä. Suomen luonnonvaraisista eläimistä tunnettuja hiirten saalistajia ovat pöllöt ja muut petolinnut, kuten haukat. Kettu syö mielellään hiiriä ja muita pieniä jyrsijöitä. Muun muassa mäyrä, näätä ja lumikko saalistavat hiiriä. Myös käärmeet, kuten kyy, voivat syödä hiiriä.Lähteet: LuontoPortti LuontoPorttiKoskimies, Pertti: Suomen linnut : suuri lintukirja (2026)Lajikoulu: Opi Suomen pöllöt! suomenluonto.fi/koulut/pollojen-yo/Bjärvall, Anders ym.: Suomen nisäkkäät (2016)Latva, Jarmo ; Tarnanen, Lisse: Suomen käärmeet ja liskot : tunsitko? tiesitkö? (2013)
ɤ (gamma) - Soinnillinen konsonantti, joka äännetään kurkun takaosassa samassa ääntöpaikassa kuin k- ja g-äänteet siten, että ilmaa päästetään virtaamaan läpi kuten esim. espanjan sanassa amigo.δ (delta) - Äännetään kuten englannin soinnillinen th esim. sanassa this.ϑ (theetasymboli) - Äännetään kuten englannin soinniton th esim. sanassa thing.Lähteet:Antti Sovijärvi ja Reino Peltola (toim.): Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitusFinn Lectura: Foneettiset kirjoitusjärjestelmätTieteen termipankki: Soinnillinen palataalispiranttiWikipedia: Suomen vanhat spirantitWikipedia: Soinnillinen velaarinen frikatiivi (sisältää ääninäytteen)
Suolaa on saanut Suomessa ainakin 1200-luvulta alkaen, mutta sitä on pidetty luksustuotteena. Lihaa ja kalaa on vuosien saatossa säilötty eri tavoin, muun muassa kuivaamalla, savustamalla ja hapattamalla. Isojen lohijokien varsilla saatettiin kerätä talvisin jäätä jääkellareihin. Jää säilöttiin sahanpurun sekaan ja sitä käytettiin kesällä saaliiden viilentämiseen. T.I. Itkonen toteaa vuonna 1948 ilmestyneessä teoksessaan Suomen lappalaiset vuoteen 1945, että lihan suolaaminen on ollut Lapissa lähes vierasta. Saamelaiset ovat perinteisesti säilöneet lihaa ja kalaa kuivattamalla ja savustamalla. Talvisaikaan on saatettu vuolla jäistä lihaa suoraan pannulle. Siitä en löytänyt tietoa, milloin suola on tullut saamelaisten...
Minulla ei ollut alkuperäiskielistä tekstiä saatavana, mutta käsittääkseni mainitsemasi lause on suomennettu näin: "Keskellä talvea havaitsin vihdoinkin, että sielussani oli voittamaton kesä." On hyvä kuitenkin huomata, että Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kuvauksessa kerrotaan, että "emme -- pysty etsimään teoksista lauseiden käännöksiä". Palvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä kysyjälle.Lähde: Camus, Albert 1963. Esseitä: Valikoima. Suomentanut Leena Löfstedt. Helsinki: Otava.
Kirjaa löytyy useita kappaleita muun muassa Pirkanmaan, Keski-Suomen, Oulun alueen ja Lapin kirjastoista. Kuopion kaupunginkirjastosta se on valitettavasti päässyt vuosien saatossa hukkumaan, mutta sinnekin kirjan saa maksullisella kaukolainalla. Saatavuutta voi tarkastella finna.fi -sivustolta. Kohtaamisia tulilla : tarinoita Lapista | Keski-kirjastot | Finna.fi.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kyseistä satua näillä tiedoilla. Tunnistaisikohan joku palstan lukijoista sen? Vastauksen voi laittaa kysymyksen kommentteihin.
Pahoittelen, että lähetin aluksi virheellisen vastauksen. Tässä korjattu vastaus. Lehti on luettavana mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa. Kirjaston osoite on Unioninkatu 36, Helsinki. Turun Sanomien numerot vuosilta 1940-2023 ovat luettavissa mikfofilmeiltä ja mikrofilmit ovat kirjaston Pohjoissalissa. Kysy niistä henkilökunnalta. Niiden lukemista varten sinun täytyy varata mikrofilminlukulaite, joilta voit tulostaa haluamasi artikkelin. Mikrofilminlukulaitteen voit varata puhelimitse neuvonnasta p. 02941 23196 (ma-pe klo 10-13). Sieltä voit kysyä myös ohjeita tulostukseen. Lähteet:Kansalliskirjasto - mikrofilminlukulaitteet
Hei,En löydä suoraa vastausta siihen, onko joskus ollut tapana, että äiti on antanut tyttärelleen sormuksen lahjaksi. Ehdotukseni on, että kannattaa etsiä tietoa kahdesta suunnasta.Ensinäkin itse sormuksesta, voit yrittää selvittää alkuperän, kuka sai ensimmäisenä sen sinun suvusta, minä vuonna, missä paikkakunnassa. Päivämäärä viittaa johonkin tapahtumaan: kuolema, syntymä, häät... Jos tietäisit esimerkiksi mistä tuli sormuksen, voitte tutkia tapauksia siinä paikkakunnassa siinä päivänä ja aloittaa jäljittää. Paikallisen seurakunnan kirkonkirjoilta löytyy nämä tiedot. Tutkimusmahdollisuutta paikan päällä kannattaa tiedustella puhelimitse tai sähköpostitse hyvissä ajoin ennen kirkkoherranvirastoon tai maakunta-arkistoon menoa. Tutkija voi...
Kielitoimiston sanakirja kertoo päivällisestä:"iltapäivällä tai alkuillasta syötävä päivän toinen pääateria, (iltapäivällä syötävä) vieras- tai juhla-ateria, päivälliskutsut."ja illallisesta:"ilta-ateria, illalla syötävä (usean hengen) vieras- tai juhla-ateria, illalliskutsut".Kielikellon artikkelissa Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa todetaan, että kun sana "lounas" levisi kaakkoismurteista ja vakiintui käsittämään puolipäiväateriaa, laventui myös päivällisen merkitys: "ateria, joka syödään kaupunkioloissa vasta työpäivän päätyttyä illansuussa". Tämä selittää, miksi puhekielessä päivällisen ja illallisen merkitykset ovat hämärtyneet, ja niitä käytetään jopa synonyymisesti, vaikka esimerkiksi...
Kahden tai useamman kielen välillä vaihtelua keskustelussa kutsutaan koodinvaihdoksi. Koodinvaihtoa voi esiintyä käytännössä minkä tahansa kielten välillä ja esim. suomessa sitä tapahtuu ruotsin ja suomen välillä mm. suomenruotsalaisten keskuudessa. Suomessa englantia puhuu väestöstä n. 90%, joten varsinkin englanninkielen käyttö koodinvaihdossa ei ole yllättävää. Koodinvaihtoa on havaittu ilmiönä 1900-luvun puolivälistä lähtien ja tarkemmin sitä alettiin tutkia vuosisadan lopulla.Antamissasi esimerkeissä on kyse erityisesti koodinvaihdollisesta ilmaisusta, jolla esim. kiteytetään oma näkökulma jostain aiheesta tai vahvistetaan jotain toteamaa ennestään. Koodinvaihdolle keskustelussa on monia syitä riippuen tilanteesta, puhujista ja...
Kaalia-verbi löytyy sekä Suomen murteiden sanakirjasta, jossa sen merkitykseksi kerrotaan "irrottaa jollakin välineellä hankaamalla tähteitä (pintakerrosta tms.) jostakin, kaapia". (Yleisimmät esiintymisalueet ovat eteläinen Varsinais-Suomi ja Länsi-Uusimaa, Kymenlaakso ja Itä-Uusimaa, Etelä- ja Keski-Karjala, Etelä-Savo sekä eteläinen Keski-Suomi.) ja Nykysuomen sanakirjasta (1953), jossa määritelmänä on "koota jäännöksiä, rippeitä" ja esimerkkeinä "Kaali vellin lopun padasta ; Heinänrippeet kaalittiin ladon edestä ja tien varrelta ; itse kaali kattilansa". Suomen etymologisesta sanakirjasta kaalia-verbiä ei löydy.Ikävä kyllä käytettävissäni ei ollut tuoreempia suomen kielen sanakirjoja, kuten Suomen kielen perussanakirja (1990–1994),...
