En valitettavasti löytänyt tätä otetta mistään kirjaa saatavilla olevista teksteistä, jotka käsittelivät kirjaa tai siteerasivat sitä. Kirjaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista.
Tässä muutamia kotimaisia ja käännettyjä teoksia:Blomqvist: Myrskyluoto -sarjaFagerholm: Ihanat naiset rannallaFagerholm: MeriFrantz: SuvisaariIkonen: Pimeässä syttyy majakkaJansson: KesäkirjaLundberg: JääAallas: Pilkkuja meren peilissäAhnberg: Isät jäävät merelleKilpi: Pitäjän pienempiäNiskanen: SillinpyytäjäPaasio: Kotisatama -sarjaRautiainen: Meren muistiSalminen: KatrinaSund: Onnellinen pieni saariWestö: TritonusSkiftesvik: Yli tuulen ja säänFletcher: Tummanhopeinen meriBlas de Robles: Point Nemon saariChristie: Eikä yksikään pelastunutHemingway: Vanhus ja meriSten: Hyytäviä hetkiäO'brian: Komentajakapteeni (ja sarjan muut kirjat)Douglas Reemanin merisotakirjatRoy Jacobsenin Barrøy -sarjaMaria Adolfssonin Doggerland -sarjaMaria...
Haastattelemieni siskonmakkaran ystävien mukaan asia on todella ollut näin, ja kuulemma edelleen joissakin kaupoissa ja lihatiskeissä siskonmakkaroita saattaa olla tarjolla vain tiettynä viikonpäivänä. Todennäköisesti syynä on se, että raakamakkarana siskonmakkara pilaantuu huomattavasti nopeammin kuin tavalliset grillimakkarat. Siten tuotteen valmistus ja myynti kannattaa keskittää tietyille päiville hävikin minimoimiseksi.
Pölyttäjät ovat tosiaan melko lailla välttämättömiä mustikan pölyttymiselle: vaikka mustikat ovat sekä hyönteispölyttyviä että itsepölyttyviä, niiden itsepölytys onnistuu harvoin ja tuottaa vain vähän marjoja. Kuitenkaan hyvinäkään kesinä kaikista kukista ei kypsy marjaa. Kasvupaikkakin vaikuttaa paljon. Tärkeimmät mustikan pölyttäjät ovat pistiäiset ja etenkin kimalaiset, sekä runsauslukuisuutensa että tehokkuutensa tähden. Erään arvion mukaan yksittäinen kimalainen voi käydä useilla tuhansilla kukilla päivässä. Satunnaisia pölyttäjiä ovat esimerkiksi myös perhoset. Sinänsä pölyttäjät käyvät kukissa keräämässä ravintoa, eli omaa hyötyä tavoitellen. Esimerkiksi mustikat ja puolukat ovat kimalaisille...
Lordi Peter Wimsey -sarjan jaksoista tai Dorothy L. Sayersin kirjoittamista romaaneista en löytänyt viitteitä aavehevostarinaan. Voisiko kyseessä olla toinen brittisarja, vuonna 1971 tehty Sherlock Holmesin kilpailijat (The Rivals of Sherlock Holmes), kausi 1? Ensimmäisen kauden viidennessä jaksossa "The Horse of the Invisible" etsivä Carnacki tutkii tapausta, jossa aavehevonen kummittelee maalaiskartanossa.https://www.imdb.com/title/tt0687032/?ref_=ttfc_ov_bkSarja lienee esitetty myös Suomen televisiossa, koska siitä löytyy maininta Pakkotoisto-keskustelusivustolta Parhaat TV-sarjat -osiosta, nimimerkki Wärkkäri, 30.7.2022.https://pakkotoisto.com/threads/parhaat-tv-sarjat.6026/page-83Tämän lähemmäksi en päässyt mahdollisesti...
Varusmiehet ja reserviläiset ovat olleet oikeutettuja käyttämään kasarmialueen ulkopuolella siviilipukua lomalla ja vapaa-aikana 1.1.1967 lähtien, selviää Ruotuväki-lehden artikkelista 8. joulukuuta 1966. Uudistuksen määrännyt Puolustusvoimain komentaja Yrjö Ilmari Keinonen ilmeisesti perusteli muutosta näin: "Asepuku lomalla olevan varusmiehen yllä tuskin lisää hänen sotilaallista kehitystään [...], mutta lomalla on nimenomaan tarkoitus virkistäytyä tiukan sotilaallisen koulutuksen vastapainoksi." (Ruotuväki 19.1.1967)
Valitettavasti en löytänyt kysyttyä tietoa käytettävissäni olevista lähteistä. Kansalliskirjaston digitoimat Aamulehdet ovat vapaasti verkossa luettavissa vuoteen 1939 saakka. 7.10.1934 lehdessä on julkaistu mainos, jossa kerrotaan sairaalan synnystysosaston lääkärin olevan tri Malmio (ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721988?term=L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri&term=Tampereen%20Yksityissairaala&page=1, mainos etusivulla). Tämä on siis tilanne kymmenen vuotta ennen kysyttyä ajankohtaa.Tampereella vanhoja Aamulehden vuosikertoja on mahdollista tutkia mikrofilmeinä pääkirjasto Metsossa. Mikrofilmiskannerin voi varata etukäteen käyttöönsä joko kirjaston laitteiden ajanvarausohjelmassa tai ottamalla yhteyttä...
Yksityishenkilöiden aineistoa pystyy luovuttamaan muutamaan paikkaan tutkimusaineistoksi, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan ja Kansallisarkistoon. Lupaavin vaihtoehto vaikuttaisi olevan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Aineiston luovuttamisesta seuran sivuilla kerrotaan seuraavanlaisesti: "Omakohtaisen kerronnan aineistot""Otamme vastaan aiemmin julkaisematonta omaan elämään ja lähipiiriin liittyvää kerrontaa myös muistitietokeruiden ulkopuolelta. Aihepiirejä tai tekstien pituutta ei ole rajattu. Aineiston tai sen sisällön iällä ei ole merkitystä, joten kerronnan kohteena voi olla niin isovanhempien evakkomatka kuin sähköpotkulaudat. Keskeistä on kerronnan omakohtaisuus ja ajassa liikkuvien ilmiöiden tallentaminen."...
Tiedustelin asiaa Tampereen kaupunginkirjastolta. Pääkirjasto Metsossa Aamulehteä on mikrofilmattuna aikavälillä 3.12.1881–31.12.2023, poislukien 31.3.1949–14.6.1949. Mikrofilmien lukemiseen varataan erillinen aika: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat#sanomalehdet-ja-mikrofilmit Mikäli asut Jyväskylän lähellä ja opiskelija Jyväskylän yliopistossa, sinun kannattaa käyttää Jyväskylän yliopiston kirjaston palveluita. Jos sinulla on yliopiston Haka-tunnukset, pääset sitä kautta tutkimaan Aamulehden numeroita Kansalliskirjaston palvelussa vuosilta 1939-2018. Lisätietoa Jyväskylän yliopiston palveluista: https://www.jyu.fi/fi/osc/kirjasto/tietoaineistot/digiarkisto Jyväskylän...
Suomen sijamuodot ovat haasteellisia. Kielitoimiston ohjepankissa (inessiivi) on yleisohje sisä- ja ulkopaikallissijojen valintaan. Asiaan perehtymisen voi aloittaa vaikka siitä. Kannattaa myös katsoa ohjeen lopussa olevat linkit, joissa on täydennyksiä asiaan. Sisä- vai ulkopaikallissija. YleiskatsausOma asiansa ovat sitten paikkakuntien nimet. Suomalaisten paikkakuntien nimien taipumista ei välttämättä voi mitenkään päätellä. Paikkakunnilla on omaksuttu tietty tapa taivuttaa esimerkiksi pitäjän nimeä. Tämä paikkakunnalla valittu nimi on sitten oikea. Siksi sanomme Alastarolla, mutta Ylistarossa. Näistä asioista tietoa löytyy vaikka seuraavasta kirjasta:Korhonen, Riva : Alastarolla, Ylistarossa - Suomen asutusnimet ja niiden...
Voit lukea vanhoja Tekniikan maailma -lehtiä Pasilan kirjastossa, jossa on säilytetty esimerkiksi tämän lehden vuosikerrat vuodesta 1953. Numeroita ei lainata, mutta voit lukea niitä paikan päällä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924Myös antikvariaateista voi lehtiä löytää, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Kielitoimiston sanakirjan (Kielitoimiston sanakirja) mukaan sana on "kielen pienin itsenäinen (yhdeksi kirjainjaksoksi kirjoitettava) merkityssisältöinen rakenneosa; sen puhe- t. tekstiyhteydessä esiintyvä muoto, sane". Tieteen termipankki (Kielitiede:sana – Tieteen termipankki) määrittelee suunnilleen samoin: sana on "kielen pienin itsenäinen merkityssisältöinen osa: rakenneyksikkö, joka voi esiintyä yksinään ja jolla on itsenäinen merkitys".Ei voida väittää, että tsau-sana ei olisi mukana missään sanakirjassa. Suomen etymologisesta sanakirjasta (Suomen etymologinen sanakirja) se löytyy.
Postin kirjeiden ja postikorttien lähettämisohjeista voi päätellä, että kirjettä ulkomailta ei voi lähettää suomalaisella postimerkillä. Tarkempien tietojen puuttuessa suosittelen tarkistamaan asian ensisijaisesti Postin asiakaspalvelusta: https://www.posti.fi/asiakaspalveluLähde:Posti.fi: Kirje tai postikortti ulkomaille https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/kirje-tai-postikortti-ulkomaille
Sekä Aamulehti että Helsingin Sanomat vuodelta 1966 ovat luettavissa Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa mikrofilmeinä. Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (maks. 3 tuntia) ajanvarausohjelmassa. Ennen ensimmäistä käyttökertaa tulee varata maksuton henkilökohtainen opastus laitteiden käyttöön.Mikrofilmeistä voi ottaa kirjastotulosjärjestelmän avulla maksullisia paperikopiota tai tiedot voi tallentaa omalle USB-tikulle.Opastuksen voi varata täältä: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat#...
Aapinen voisi olla Aarni Penttilän Aapiskukko tai Haavion Kultainen aapinen. Valitettavasti kirjastosta ovat molemmista ainoat kappaleet nyt lainassa, joten en pysty tarkistamaan, mitä A-kirjaimen kohdalta löytyy. Niitä ei ollut luettavissa Digi.kansallliskirjasto.fi:n aapiskokoelmassa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341Nuo hiirikirjat voisivat olla Hipsuvarpaita. Ne olivat pienikokoisia kirjoja, joissa seikkaili hiiriä. Kirjasammossa on kuvia vanhemmista Hipsuvarpaista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hipsuvarvas. Niitä on lainattavissa Helmet-kirjastoissa, mutta kuvat joita on Helmet-Finnassa ovat uudemmista painoksista.
Monetkaan Helsingin kivijalkakaupat eivät ikävä kyllä enää myy karttoja. Partioaitasta Nuuksion kartan saa hintaan 19,95 €, mutta Akateemisessa ja Suomalaisessa kirjakaupassa vastaavanlainen kartta on vielä kalliimpi. Sipoonkorven karttaa löytyy myös samoista liikkeistä, Akateemisesta, Suomalaisesta sekä Partioaitasta. Verkosta hankittaessa Nuuksion ja Sipoonkorven karttoja saa hieman halvemmalla postikuluineen. Halvemmin kartat saa netistä printtaamalla, mutta laadukkaita karttoja sieltä on vaikea löytää: Nuuksio ja Sipoonkorpi. Kaikista halvin vaihtoehto on lainaaminen: Nuuksio ja Sipoonkorpi, laina-aika 28 vuorokautta.
Mieleen ei tule mitään erityisen helppoa tapaa, mutta tässä on joitain ehdotuksia:Jos taloyhtiöllä on oma arkisto, tietoja vanhoista asukkaista voi löytyä sieltä.Entisiä asukkaita saatetaan mainita asunnon osakepapereissa.1930-luvun osalta on olemassa Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri, joka on digitaalisena vapaasti käytettävissä. Osoitekalenterista on mahdollista hakea tietoja asukkaista osoitteen perusteella (kadunnimet muodossa "Annank.", siis lyhennettyinä).Myös vanhoista sanomalehdistä voi löytyä tietoa asukkaista, jos he ovat esimerkiksi syyllistyneet rikokseen tai mainostaneet jotain palvelua.
Louna-kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset, jotka käsittelevät muistia ja sen toimintaa. Ensimmäinen käsittelee lähinnä sitä, miten muisti toimii ja jälkimmäisestä voisi löytyä apua siihen, onko kyse siitä, että muisti tai henkilö on kuormittunut ja väsynyt.Muisti. Craik, Fergus, kirjoittaja ; Jacoby, Larry, kirjoittaja ; Pietiläinen, Kimmo, kääntäjä ; Terra cognita 2023Miksi muisti pätkii? Kuikka, Pekka ; Akila, Ritva ; Pulliainen, Veijo ; Salo, Juhani. Työterveyslaitos 2011 Opas auttaa tunnistamaan työkuormitukseen ja muihin väliaikaisiin tekijöihin liittyviä muistiongelmia erotukseksi miustisairauksista. Muistilitton sivustosta löytyy tietoa muistista ja muistisairauksistakin https://muistiliitto.fi/....
