Aapinen voisi olla Aarni Penttilän Aapiskukko tai Haavion Kultainen aapinen. Valitettavasti kirjastosta ovat molemmista ainoat kappaleet nyt lainassa, joten en pysty tarkistamaan, mitä A-kirjaimen kohdalta löytyy. Niitä ei ollut luettavissa Digi.kansallliskirjasto.fi:n aapiskokoelmassa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341Nuo hiirikirjat voisivat olla Hipsuvarpaita. Ne olivat pienikokoisia kirjoja, joissa seikkaili hiiriä. Kirjasammossa on kuvia vanhemmista Hipsuvarpaista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Hipsuvarvas. Niitä on lainattavissa Helmet-kirjastoissa, mutta kuvat joita on Helmet-Finnassa ovat uudemmista painoksista.
Monetkaan Helsingin kivijalkakaupat eivät ikävä kyllä enää myy karttoja. Partioaitasta Nuuksion kartan saa hintaan 19,95 €, mutta Akateemisessa ja Suomalaisessa kirjakaupassa vastaavanlainen kartta on vielä kalliimpi. Sipoonkorven karttaa löytyy myös samoista liikkeistä, Akateemisesta, Suomalaisesta sekä Partioaitasta. Verkosta hankittaessa Nuuksion ja Sipoonkorven karttoja saa hieman halvemmalla postikuluineen. Halvemmin kartat saa netistä printtaamalla, mutta laadukkaita karttoja sieltä on vaikea löytää: Nuuksio ja Sipoonkorpi. Kaikista halvin vaihtoehto on lainaaminen: Nuuksio ja Sipoonkorpi, laina-aika 28 vuorokautta.
Mieleen ei tule mitään erityisen helppoa tapaa, mutta tässä on joitain ehdotuksia:Jos taloyhtiöllä on oma arkisto, tietoja vanhoista asukkaista voi löytyä sieltä.Entisiä asukkaita saatetaan mainita asunnon osakepapereissa.1930-luvun osalta on olemassa Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri, joka on digitaalisena vapaasti käytettävissä. Osoitekalenterista on mahdollista hakea tietoja asukkaista osoitteen perusteella (kadunnimet muodossa "Annank.", siis lyhennettyinä).Myös vanhoista sanomalehdistä voi löytyä tietoa asukkaista, jos he ovat esimerkiksi syyllistyneet rikokseen tai mainostaneet jotain palvelua.
Louna-kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat teokset, jotka käsittelevät muistia ja sen toimintaa. Ensimmäinen käsittelee lähinnä sitä, miten muisti toimii ja jälkimmäisestä voisi löytyä apua siihen, onko kyse siitä, että muisti tai henkilö on kuormittunut ja väsynyt.Muisti. Craik, Fergus, kirjoittaja ; Jacoby, Larry, kirjoittaja ; Pietiläinen, Kimmo, kääntäjä ; Terra cognita 2023Miksi muisti pätkii? Kuikka, Pekka ; Akila, Ritva ; Pulliainen, Veijo ; Salo, Juhani. Työterveyslaitos 2011 Opas auttaa tunnistamaan työkuormitukseen ja muihin väliaikaisiin tekijöihin liittyviä muistiongelmia erotukseksi miustisairauksista. Muistilitton sivustosta löytyy tietoa muistista ja muistisairauksistakin https://muistiliitto.fi/....
Kyseessä voi olla jonkin agrobakteerin (Agrobacterium radiobacter tai Agrobacterium tumefaciens) aiheuttama kasvitauti. Tarkempaa määritystä ei pysty tekemään kuvan perusteella.
Ilmeisesti kyseessä on Joel Haahtelan ja Iida Rauman Parnasso-lehdessä käymä debatti. Joel Haahtela aloitti keskustelun kirjoituksellaan Kirjailijat traumanpalvonnan vankeina Parnasson numerossa 3/2025. Iida Rauma vastasi tähän numerossa 6-7/2025. Haahtela tarkensi kirjoitustaan numerossa 1/2026 ja tähän Iida Rauma vastasi numerossa 2/2026.Parnasso-lehden saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tarkistaa Helmet-haulla.Parnasson numerot kaksi vuotta taakse päin ovat luettavissa valtakunnallisessa E-kirjastossa.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjastoSuomen Kuvalehdessä Joel Haahtela ja Iida Rauma eivät ole keskustelleet.
Saimme tällaisen ehdotuksen lukijaltamme: Melko varmasti Walter Ernsting "...ja sinä päivänä jumalat kuolivat". https://www.risingshadow.fi/book/3494-ja-sina-paivana-jumalat-kuolivat. Muistan, että jossakin tuontapaisessa kirjassa olisi ollut joku vastaava tapaus.
Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm.
Hei,Tämä voisi olla SanomaPron Wow!. 5, Study book : the famous four, jossa on päähenkilöinä neljä lasta. Finna.fi-verkkosivuston hakutulosten [Wow!. 5] mukaan varhaisimmat versiot teoksesta ovat vuodelta 2005. Minulla ei ole saatavilla teosta, joten en voi täysin varmistaa onko kyseessä tarkoittamasi oppikirja.
Tietoja saattaa löytää Siirtokarjalaisen tie -nimisestä henkilöhakemistosta. Kirjasarja on 4-osainen ja siinä on mukana erillinen osoiteluettelo vuoden 1970-1971 asuinpaikkojen mukaan. Mikäli isäsi ja ukkisi ovat antaneet tuohon kirjasarjaan tietojaan, sieltä saattaa löytyä lähtöpaikkakunta ja sotien aikaiset evakkopaikkakunnat.
Dany Boonin ohjaama elokuva Bienvenue chez les Ch'tis (2008) on esitetty Suomessa elokuvateatterissa vuonna 2010 silloisen elokuva-arkiston näytöksessä elokuvateatteri Orionissa. Tuolloin se esitettiin sarjassa "Näkökulmia ranskalaiseen elokuvaan". Televisiossa se on esitetty muutaman kerran vuosina 2010-11 kanavalla Canal+. Videolla sitä ei ole julkaistu.
Televisiolähetykset alkoivat Suomessa 1956 TES-TV:n ja 1957 Yleisradion koelähetyksillä, mutta Pohjois-Suomessa tv-ohjelmat alkoivat näkyä vasta Pyhätunturin maston valmistuttua vuonna 1967. Artikkelin ilmaus "samoihin aikoihin" ei siis ole kovin täsmällinen.Lähteet:Jukka Kortti: Televisio 1960-luvun suomalaisen kulutusmentaliteetin rakentajana (file:///C:/Users/kirmari/Downloads/0018-2362_107_1_televisi.pdf )Raimo Mäkelä: Kun televisio tuli Suomeen (https://raimomakela.fi/kun-televisio-tuli-suomeen/)Ylen uutissivusto: https://yle.fi/a/20-155520
Internetistä vapaasti saatavana löytyvät esim. tällaiset julkaisut:Ympäristöministeriön ohja puurakenteista: https://www.edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/b10.pdfPuuinfo Oy, naulaamisopas: https://puuinfo.fi/wp-content/uploads/2020/06/naulaus.pdf Puuinfo Oy, puurakenteiden suunnittelu: https://puuinfo.fi/wp-content/uploads/2020/07/Eurokoodi-5-Lyhennetty-suunnitteluohje-31.8.-web.pdf
Meidänkään vastaajamme eivät muistaneet tällaista teosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on todennäköisesti Nina Georgen romaani "Pieni kirjapuoti Pariisissa" (Bazar 2016, suom. Veera Kaski), alkuperäiseltä nimeltään "Das Lavendelzimmer".Kirjassa pariisilainen Jean Perdu pitää "kaunokirjallisuusapteekkia" kirjakauppalaivassa ja löytää sen kokoelmista jokaiselle asiakkaalleen juuri tämän mielialaan sopivan kirjan. Kirjan lopussa on sekä mestarikokki Cuneon ruokareseptejä että Perdun "kaunokirjallinen ensiapupakkaus" eli niin sanottuja kirjareseptejä lukijalle.Romaania on kirjoitushetkellä laajasti saatavilla kirjastoista kautta maan. Lukki-kirjastojen kokoelmissa kirjaa on tällä hetkellä yhteensä viisi kappaletta.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan sukunimen etuliitte von (ja muut pienellä kirjoitettavat etuliitteet, kuten af ja de) kirjoitetaan virkkeen alussa isolla alkukirjaimella, muuten pienellä. Lähteet ja lisätietoa etuliitteistä ja alkukirjaimista: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/etuliitteet-sukunimissa/https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/alkukirjain-virkkeen-alussa/
Aivan tarkalleen vuoden 1926 suosikkikappaleita en pysty nimeämään, mutta 1920-luvun musiikkielämästä Suomessa löytyy hyviä lähteitä, esimerkiksi:Tikka, Marko: Iskusäveliä : suomalaisen tanssimusiikin varhaishistoria (Atena , [2022])Jalkanen, Pekka: Alaska, Bombay ja Billy Boy : jazzkulttuurin murros Helsingissä 1920-luvulla ( [Suomen etnomusikologinen seura], 1989), myös verkkojulkaisuna:https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/alaska-bombay-ja-billy-boy.pdfKukkonen, Einari: Oi muistatkos Emma : suomalaisen levylaulun vaiheita 1920-luvulla (Kustannuskolmio, 1998)Lehtonen, Tiina-Maija: Gramofonikuume tarttui ja levisi vuonna 1929 : Suomen ensimmäiset iskelmätähdet Ture Ara ja Georg Malmstén löytyivät Aino Acktén...
