Yhtenä tehtävänä kevään 1974 ylioppilaskirjoitusten äidinkielen kokeessa oli kirjoittaa ajatuksista, joita herätti tehtäväpaperin kääntöpuolelle oheistettu P. Mustapään runo Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään. Voisikohan olla niin, että jänis hankeen jättämine jälkineen on loikkinut muistikuviin Mustapään runosta sen inspiroimista omista ajatuksista? Mustapään metsään jänis on nimittäin onnistunut maastoutumaan niin hyvin, ettei siitä näy runon säkeissä jälkeäkään.
Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään sisältyy Mustapään kokoelmaan Tuuli Airistolta (1969).
Tällaiselle termille ei ole varsinaista sanakirjamääritelmää olemassa, mutta oikeistodemareiksi kutsutaan sosiaalidemokraatteja, joiden arvomaailman katsotaan jostain syystä olevan lähempänä oikeistoa kuin toisen laidan sosiaalidemokraattien. Talouselämän Jouko Kärki arvioi pääkirjoituksessaan (15.2.2023) oikeistodemareiksi Tytti Tuppuraisen ja Ville Skinnarin. Kärki käyttää kriteerinä mm. halukkuutta valtiontalouden leikkauksiin.
Verraton tilastolähde eduskuntavaalien tulosten yksityiskohdista kiinnostuneelle on Ylen tulospalvelu, josta löytyy kunkin ehdokkaan kokonaisäänimäärän ohella eriteltyinä tämän saamat ennakkoäänet ja vaalipäivänä annetut äänet, kaikki nämä prosenttiosuuksineen koko vaalipiirin äänistä, sekä lisäksi ehdokkaiden äänimäärät ja äänten prosenttiosuudet kunkin vaalipiirissä kunnittain. Ääniharavat löytyvät helposti kustakin vaalipiiristä omana ryhmänään.
Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi
Alla vaalipiirien suurimmat ääniharavat kunkin ehdokkaan vaalipiirissään saavuttaman prosentuaalisen äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. Näin tarkasteltuna vaalien tehokkain haravoija oli Ahvenanmaalta valittu Mats Löfström, joka keräsi lähes 80%...
Yleisten kirjastojen toimipisteitä oli vuonna 2022 Suomessa 713. Laitoskirjastoja 10 ja kirjastoautoja 124.
https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=2022&stats=100#results
Tieteellisten kirjastojen toimipisteitä oli vuonna 2020 Suomessa 111. Niistä pääkirjastoja oli 30.
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/?orgs=1&years=2020&stats=1#results
Lisäksi on Suomessa satoja erikoiskirjastoja.
https://www.kirjastot.fi/kirjastot/erikoiskirjastot/
"Sininen myyrä putoaa pilven läpi. / Kuu sulaa ja valuu maahan. Kengät / tarttuvat liimaan, taivas on irti." runoili Erkki Salmenhaara sikermänsä Yhdeksän runoa toisessa runossa. Yhdeksän runoa julkaistiin Parnasso-lehden numerossa 5/1961.
"Hitlerin nimi on Schicklgruber!" julisti otsikko Wiener Sonn- und Montagsblatt -lehden erikoisnumeron etusivulla 8. huhtikuuta 1932 ja pani alulle kysymyksessä mainitun väitteen siitä, ettei Adolf Hitlerin sukunimi todellisuudessa olisi ollutkaan Hitler. Adolf kuitenkin oli syntyjään Hitler: tämä nimi on hänen syntymä- ja kastetodistuksessaan. Hänen isänsä Alois muutti virallisesti nimensä Schicklgruberista Hitleriksi vuonna 1876: "6.10.1876 [Mistelbachin] piirikomissio sai maaherranviraston vahvistuksen, että keisarillis-kuninkaallisen tullilaitoksen virkailija Alois Schicklgruber sai vastedes kantaa nimeä Alois Hitler." Schicklgruber oli alun perin aviottomana lapsena syntyneen Aloisin äidin Maria Annan sukunimi. Nuori Adolf ylisti...
Juliaanisen päivän laskemiseen löytyy tietoa sivustosta Juliaaninen päivämäärä.
Webguru-niminen palvelu sisältää juliaanisen kalenterin päivämäärät, https://www.webcal.guru/fi-FI/tapahtumalista?calendar_id=system_julian.
Ajanlaskusta ja kalentereista löytyy tietoa julkaisussaAikakirja 2013. Se ja muuta tietoa ajanlaskusta löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/1043%2B6560/hae?category=114398&sort=titl…
Hei,
Kyllä kansanmusiikki on innoittanut jazz-muusikoita enemmän tai vähemmän vapaasti lainaten myös Suomessa. Ihan noin vanhaa ei nyt haaviin tarttunut, mutta tässä esimerkkiyhtyeitä ja heidän levyjään, joihin voit tutustua:
Piirpauke: Tuku tuku
Ostrobothnia jazz sextet: De bergtagna
Pekka Kuusisto: Folk trip (yhdistää paljon kansanmusiikkia ja jazzia improvisoivalla tyylillä)
Timo Alakotila & Johanna Juhola: Vapaassa tilassa
Kuru: Enemmän
World Mänkeri orchestra: Inky joy
Järvelän näppärit: Trokalla koriasti
Savolainen Panu & Kuusjärvi Harri & Seppä Eero: Soiva
Heinonen Ilkka: Savu
Sväng (useita levyjä)
Sanontatavassa 'ottaa vaari' tai 'ottaa vaarin' esiintyvä vaari on lainaa ruotsin sanasta var, vara, jota käytetään vastaavanlaisissa sanonnoissa, esim. ta vara på något ('ottaa huomioon'), hålla var på något ('pitää silmällä'). Suomen kirjakielessä sekä 'ottaa vaari' että 'pitää vaaria' ovat olleet käytössä Agricolasta alkaen, ja ne ovat tällöin olleet jo mitä ilmeisimmin kieleen vakiintuneita, sillä niitä käytetään myös muissa samanaikaisissa käsikirjoituksissa.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta voi poimia tietoa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimipisteistä kunnittain:
Ammattikorkeakoulujen korkeakouluverkko
Yliopistojen korkeakouluverkko
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta taas voi poimia tiedot kunnista väkiluvun mukaan taulukosta Tunnuslukuja väestöstä alueittain.
Näiden tietojen perusteella Järvenpää on väkiluvultaan suurin kunta, jossa ei ole minkään ammattikorkeakoulun tai yliopiston toimipistettä.
Lahden kaupungin verkkosivuilla asiasta on kirjoitettu näin 16.3.2021:
"Lahden lukio Gaudian rehtori Jyrki Rosti toteaa, että latinankielisen gaudia-sanan perusmuodolla on positiivisia merkityksiä kuten ilo, riemu ja mielihyvä.
– Ylioppilasjuhlassa laulettava Gaudeamus on samaan sanaan liittyvä verbimuoto, joten monelle tulee jo sanasta Gaudia mielleyhtymä lukioon.
Rostin mielestä Gaudia-nimen merkitys kuvaa hienosti uuden lukion rakentuvaa toimintakulttuuria ja taipuu hyvin myös lukion brändin rakentamiseen ja markkinointiin."
Lähde: Paavolan kampuksella aloittaa Lahden lukio Gaudia - Lahti
Kielitoimiston ohjeiden mukaan passiivimaiset rakenteet "tulee tehtyä" ja "tulee tehdyksi" sekä "saa tehtyä" ja "saa tehdyksi" ovat pitkälti samanmerkityksisiä ja yleiskielessä samanarvoisia. Kylvyssä tuli siis käytyä tai käydyksi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/350
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1342
Kesä on lauluntekijöidemme aiheena ollut hyvin suosittu ja kesäaiheisia kappaleita on runsaasti. Vastaajamme eivät vastausta tähän visailukysymykseen keksineet. Olisikohan lukijoillamme ehdotuksia? Voitte kommentoida.
Hei!
Valitettavasti en löytänyt tätä runoa. Olen laittanut kysymyksen eteenpäin valtakunnalliselle Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajaverkostolle, jospa sitä kautta vastaus löytyisi. Tai ehkäpä joku lukija tunnistaisi runon.
Asiakastietokoneet uusitaan Helsingin kirjastoissa alkuvuoden 2023 aikana. Asiakaskoneissa käytössä oleva LibreOffice on vapaa, avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmisto. https://fi.libreoffice.org/tutustu/libreoffice/
LibreOfficen verkkosivuilta löytyy ohjeita työkalujen käyttöön: https://help.libreoffice.org/latest/fi/text/swriter/main0503.html?&DbPA…
Kanssakatsoja on ehkä lukenut jotain samanlaista, mutta elokuva Rakkaani merikapteeni ei perustu kirjaan.
Elokuvan käsikirjoituksen ovat tehneet Kirsi Vikman ja Jimmy Karlsson Härön vuonna 2015 saaman idean "Maailmassa on paljon elokuvia ensirakkaudesta. Mitä jos tehtäisiin elokuva viimeisestä rakkaudesta? Kun teemme Romeo ja Julia -elokuvaa, vanhemmat asettuvat esteeksi. Mitä jos vanhemmat ovatkin ne, jotka rakastuvat, ja lapset ne, jotka asettuvat esteeksi." perusteella.
Kaleva, 4.10.2022, viitattu 24.2.2023
Olisiko kyseessä tämä teos:
Vesa Sisättö: Valot Näsinneulan yllä (Osuuskumma, 2020)
"Perheenisä Joonas Latva palaa aamulla kotiin yölliseltä baarireissulta ja näkee kotipihassa itsensä tamppaamassa mattoja. Toinen Joonas on ottanut hänen paikkansa vaimon ja tyttären elämässä sekä vienyt hänen uransa.
Koko maailma tuntuu olevan päälaellaan. Onko Coca-Cola aina ollut vihreää ja ovatko kadunkulmissa nähtävät tummapukuiset Seisoskelijat aina olleet osa elämää? Joonas lähtee harhailemaan päämäärättömästi metsiin ja huoltoasemille. Sieltä hänet pelastaa vanha ystävä Jaakko Metsä. (Piritta Räsänen HS, 12.12.2020)"
