Jyväskylän kaupunginkirjastossa on langaton verkko käytettävissä pääkirjaston lisäksi Vaajakosken, Palokan, Kortepohjan ja Korpilahden lähikirjastoissa.
Tässä suora lainaus kirjaston kotisivulta:
Langattoman verkon käyttö vaatii tunnistautumisen. Käyttäjätunnukset saa kirjaston palvelupisteistä kirjastokorttia tai henkilöllisyystodistusta vastaan. Kirjaston WLAN-versio 802.11g, jonka suurin siirtonopeus on 54 Mbit/s.
http://www.jkl.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Seuraavasta blogista löytyi Kotiliedessä vuonna 1976 julkaistu Keihäsen sinapin resepti: http://70-luvulta.blogspot.fi/2011/11/riemulomalle-mallorcalle.html
Jälkimmäiseen emme onnistuneet löytämään vastausta. Muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Jouluaiheisia suomalaisia novelleja löytyy runsaasti Matti Pajuniemen toimittamasta teoksesta ”Novelliopas 1. Kotimaista lyhytproosaa” sekä Anja Sepän teoksesta ”Novellihakemisto: uutelosta katkotahtiseen proosaan”. Tässä joitakin poimintoja niistä. Monet suomalaiset kirjailijat (esim. Sillanpää, Haanpää ja Jarkko Laine) ovat kirjoittaneet useitakin novelleja joulusta. Suluissa on mainittu teos, josta kyseinen novelli löytyy.
LARIN-KYÖSTI: Jouluyön tarina (Jouluyön tarina, 1918)
AHO, JUHANI: Joulu (Kootut lastut 1)
LEHTONEN, JOEL: Jouluksi kanakoppiin (Ruiskukka, ilm. 1986!)
PEKKANEN, TOIVO: Joulukuuset (Levottomuus, 1938)
TALVIO, MAILA: Jouluksi kotiin (Lokakuun morsian, 1948)
SILLANPÄÄ, F.E.: Unelma joulusta (Rippi, 1928)
PEKKANEN,...
Hava Nagila löytyy suomennettuna Suuresta toivelaulukirjasta 10. Laulu nimeksi on annettu Tulkaa nyt kaikki, mutta nimeä näkee myös käännettynä Iloitkaa ja riemuitkaa.
Hevenu Shalom (Kaikki laulamaan) on suomeksi Suuressa toivelaulukirjassa 12. Sanat ovat Saukin.
Messiaanisella keskustelufoorumilla on Adon Hakavod -laulun sanoja ainakin osittain:
http://p3.foorumi.info/shalom/viewtopic.php?t=91
Jismechu hashamajim (Iloitkoot taivahat) -laulun suomenkielisiä sanoja ei onnistuttu (ainakaan toistaiseksi) löytämään.
Charlotte on useissa maissa käytössä oleva muoto ranskalais-italialaista alkuperää olevasta nimestä Charlotta, joka on syntynyt Carlon ja Charlesin hellittelynimen Charlot ("pikku Kaarlo") vastaavaksi sisarnimeksi ("pikku Karla").
Ruotsi-Suomessa Charlotta otettiin almanakkaan 1772 kruununprinssi ja vuodesta 1809 kuningas Kaarle XIII:n kihlatun Hedvig Elisabet Charlottan kunniaksi. Suomalaisessa almanakassa nimi oli vuoteen 1928 asti; siitä lähtien nimen asuna on ollut Lotta. Ruotsalaisessa almanakassamme Charlotta on edelleen 12.5.
Charlotta on vanhastaan ollut tuttu nimi kuninkaallisten keskuudessa: Ranskan kuningasperheestä se löytyy jo 1400-luvulta, Tanskan 1600-luvulta ja Ruotsin 1700-luvun lopulta. Ruotsissa nimeä on käytetty 1600-...
Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä.
Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla...
Ilmaus "tuhansien järvien maa" on lähtöisin J. L. Runebergin Maamme-laulusta (Vårt land), sen kymmenennestä säkeistöstä: "Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen - " ("O land, du tusen sjöars land"). Tämä kuuluu käytetyimpiin fraaseihin Suomen ulkomaisessa matkailupropagandassa.
Isossa-Britanniassa M. Harland & Son -kustantamo julkaisi vuonna 1899 briteille tarkoitetun Suomen-matkaoppaan, jonka nimi oli Finland : the land of a thousand lakes ("Suomi, tuhansien järvien maa"). Kirjaan sisältyi Maamme-laulu kokonaisuudessaan englanniksi.
Lähde:
Sakari Virkkunen (toim.), Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1981
Sven Hirn & Erkki Markkanen, Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus, 1987
Tokihan Auld lang syne suomennettu on - ja useammin kuin kerran. Tässä kolme käännösvaihtoehtoa kysymyksessä siteeratulle laulun ensimmäiselle säkeelle:
"Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset, -- " (Menneet päivät, suom. Erkki Ainamo)
"Näin unhoittuisko tuttavuus pois taakse vuosien, -- " (Aika entinen, suom. Sauvo Puhtila)
"Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset?" (Ystävänmalja, suom. Pekka Sipilä)
Kysymäsi Greensleeves-versio löytyi kuin löytyikin. Suomenkieliset sanat ovat peräisin nimimerkin "Timjami" kynästä - oikealta nimeltään Sauvo Puhtila. Kappale löytyy mm. tenori Mauno Kuusiston CD-levyltä "Joulun tähtihetkiä" (Finlandia Records 2001, Warner Music Finland).
Adolf Ehrnroothin leski Karin Birgitte on kreivin tytär ja perinyt näin arvonimen itselleen. Yleensä arvonimen menettää avioiduttaessa. Tanskan kuningashuone voi kuitenkin myöntää poikkeuksen arvonimen säilyttämiseksi avioitumisenkin jälkeen, kuten hänen tapauksessaan on käynyt.
Lähde:
Tanskan suurlähetystö
Maalauksen luonnoksessa vuodelta 1885 nuoren naisen vierellä on vastasyntynyt vauva. Luonnos tunnetaan yleisesti nimellä "Salasynnyttäjä". Seuraavana vuonna valmistuneessa lopullisessa versiossa Gallen-Kallela oli luopunut salassa synnyttämisen teemasta. "Eksynyt" tunnetaan myös sen vaihtoehtoisella nimellä "Tyttö palaneessa metsässä". Näin voi päätellä Gallen-Kallelan näyttelyluettelon kuvista, jotka löytyivät kirjasta: Akseli Gallen-Kallela : Ateneum 16.2.-26.5.1996, Turun taidemuseo 26.6.-1.9. 1996 / [kirjan toimittaja Juha Ilvas] [Helsinki] : Suomen taiteen museo, Ateneum, 1996.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Elisa” on lyhentymä nimestä ”Elisabet”. Se puolestaan tulee heprealaisesta nimestä ”Elisheba”, jonka merkitys on ’Jumala on valani’. ”Elisa” miehennimenä (esim. ”Raamatun” profeetta Elisa) on myös peräisin hepreasta ja merkitsee ’Jumala on auttanut, Jumala pelastaa’. Suomessa ”Elisa” on kuitenkin leimallisesti naisennimi, sillä sen on saanut vain muutama poikalapsi.
HelMet-kirjastoista vain Viikin kirjastossa on lainattava CD-levy, jolla Carola Häggkvistin säveltämä Taivas sylissäni on Katri Helenan esittämänä: albumi nimeltä Hiljaisuudessa. Muilta CD-levyiltä kappale löytyy mm. Eija Korhosen esittämänä.
Pia Perkiön suomeksi kirjoittamat sanat (alkuperäinen sanoittaja Erik Hillestad) löytyvät Suuren toivelaulukirjan viimeisimmästä osasta 19. Se ei ole vielä vastaushetkellä ehtinyt kirjastoihin, mutta tulee kyllä vuoden 2008 syksyn aikana.
Tiedot Suomen Pankin johtokunnan jäsenistä (mukaan lukien pääjohtajat) löytyvät Suomen Pankin vuosikertomuksista, jotka löytyvät mm. Suomen Pankin kirjastosta.
Tässä myös luettelo pääjohtajista (johtokunnan puheenjohtajista) vuodesta 1812 alkaen:
Claes Johan Sacklén 1812 — 1816
Carl Johan Idman 1817 — 1820
Otto Herman Lode 1820 — 1827
Johan Gustaf Winter 1827 — 1840 1840 — 1841
Carl Wilhelm Trapp 8.7.1841 — 2.2.1853
Axel Ludvig Bom 1853 — 1856
Alex Federley 1853 — 1854
Robert Trapp 1854 — 1856
Frans Ivar Edelheim 7.5.1856 — 29.4.1858
Wilhelm Blidberg 29.4.1858 — 5.10.1861
Carl Isak Björkman 8.1.1862 — 30.6.1866
Victor v. Haartman 28.11.1866 — 1.10.1870
August Florin 20.10.1870 — 30.6.1875
Gustaf Samuel von Troil 17.12.1875 — 12.1.1884...
Liisa Ihmemaassa -kirjan kirjoittaja Lewis Carroll (oik. Charles Lutwidge Dodgson, 1832-1898) oli pappiskoulutuksen saanut tunnontarkka ja tavoiltaan säntillinen mies, joka vietti käytännössä koko aikuisikänsä Oxfordin yliopistossa logiikan ja matematiikan opettajana.
Liisan hahmo perustuu Carrollin kollegan Henry Liddellin Mary-tyttäreen. Liisan seikkailut olivat alunperin tarinoita, joilla Carroll huvitti nuorta seuralaistaan Thames-joella tehdyillä veneretkillä.
Dodgsonin alunperin vuonna 1865 ilmestynyt kirja yhdistettiin ensimmäisen kerran huumeisiin vasta sata vuotta myöhemmin. 60-luvun jälkipuoliskon hippikulttuuri nosti huumeiden inspiroimat visiot valjua arkea merkittävämmäksi kokemukselliseksi ainekseksi, ja Carrollin...
Kyseinen loru löytyy ainakin Harry Strengin Suomenkielen alkeet 1 -kirjasta. Kirjaa on käytetty 1920-luvulta alkaen oppikouluissa. Kirjassa ei mainita erikseen tekijää, joten se saattaa olla Strengin omaa tekoa. Ilmeisesti loru on koettu hyväksi oppimisvälineeksi ja sitä on käytetty myös ruotsinkielen opiskelussa.
Fred Vargasin Adamsberg-sarjaan kuuluvat teokset on alkukielellä julkaistu tässä järjestyksessä:
Sinisten ympyröiden mies, 2007 (L´Homme aux cercles bleus, 1992)
Kuriton mies nurin, 2006 (L´homme à l'envers, 1999)
Painu tiehesi ja pysy poissa, 2005 (Pars vite et reviens tard, 2001)
Ikimetsän sydän, 2008 (Dans les bois éternels, 2006)
Jalattomat, elottomat, 2010 (Un lieu incertain, 2008)
Normandialainen tapaus, 2013 (L'armée furieuse, 2011)
Hyisiä aikoja, 2016 (Temps glaciaires, 2015)
Kalmankuoriaiset, 2018 (Quand sort la Recluse, 2017)
Kaikki teokset on suomentanut Marja Luoma.
http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=VargasFred#Teokset
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toimittanut Ulla Mononen, 2019)
Käyttöjärjestelmä on ohjelmakokonaisuus, joka huolehtii siitä, että tietokoneen laitteet kuten levyasemat, muisti, näyttö ja ohjelmat toimivat keskenään halutulla tavalla. Käyttöjärjestelmä muodostaa toimintaympäristön eri ohjelmille ja huolehtii tietokoneen perustoiminnoista.(Hannu Jaakonhuhta : IT-ensyklopedia. 2003.) Yleisimmät käyttöjärjestelmät ovat Windows, Unix, Linux, joka pohjautuu Unixiin, MS-DOS, OS/2 ja Mac OS (Applen Macintosh-tietokoneen käyttöjärjestelmä.)
Tietokoneen ohjelmistohan voidaan jakaa kahteen osaan eli järjestelmäohjelmiin (esim. käyttöjärjestelmä) ja sovellusohjelmiin eli tiettyyn tarkoitukseen tehtyihin tai yleiskäyttöisiin ohjelmiin. Näin lähes kaikki tietokoneessa käytettävät ohjelmat ovat sovellusohjelmia,...
Alla on luettelo kaupan, tekniikan ja liiketalouden suomi-englanti-suomi-sanakirjoista, jotka ovat ilmestyneet vuoden 1999 jälkeen. Kirjat ovat saatavissa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta, os. www.helmet.fi . Luettelon tiedot on tarkistettu Fennicasta, Suomen kansallisbibliolgrafiasta, os. https://finna.fi .
- Hallenberg, Riikka: Liike-elämän : Liike-elämän sanakirja : suomi-englanti, 2. uud. p. - Lisäp. 2005, Taloustieto, 1999
- Bisnes- ja it-sanasto suomi-englanti-suomi,WSOY 2006
- Taloussanasto : yritys- ja kansantaloutta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi
8. uud. p., Taloustieto 2002
- Prof : suomi-englanti :tekniikan ja talouden sanakirja / Elina Försti... [et al.]
2. laaj.ja uus....
