Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arenen (http://www.arene.fi/ ) mukaan Opetusministeriön alaisista ammattikorkeakouluista kuntaenemmistöisiä osakeyhtiöpohjaisia on 6 ja yksityisomisteisia osakeyhtiöiden ylläpitämiä on 4 ammattikorkeakoulua.
Seuraavassa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyneitä Frans Eemil Sillanpäätä käsitteleviä elämäkertoja ja muistelmia :
Rajala, Panu : Korkea päivä ja ehtoo : F. E. Sillanpää vuosina 1931-1964. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
Rajala, Panu : Siljan synty : F. E. Sillanpää vuosina 1923-1931. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.
Rajala, Panu : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1923. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1983.
Sillanpää / toimittanut Aarne Laurila. Otava, 1962.
Laurila, Aarne : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1958. Otava, 1958.
Sillanpää, F. E. : Poika eli elämäänsä : muistelua. Otava, 1953.
Koskimies, Rafael : F. E. Sillanpää : muotokuva. Otava, 1948.
Vaaskivi, T. : F. E. Sillanpää : elämä ja...
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979) esittelee päivätyöpirkan, muistiinpanovälineen, johon merkittiin torpparin työpäivien määrä. Pirkka oli puukapula, jonka yhteen sovitettuihin puoliskoihin tehtiin merkit, minkä jälkeen kumpikin osapuoli otti oman puoliskonsa haltuunsa. Tarvittaessa voitiin puoliskojen merkkejä verrata keskenään. Vuorelan kirjan sivulta 341 löytyy piirros päivätyöpirkasta hakusanan "pirkka" kohdalta.
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski saa esiin myös tekijän mukaisen listan, jos tulosjoukko on alle 500. Esimerkkihakuna annan seuraavan:
valitse tekijä-valikosta luokka ja kirjoita 84.2 (=aikuisten romaanit)
valitse aineistolajiksi valikosta äänikirjaCD
valitse kieleksi suomi
valitse kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuus
valitse julkaisuvuosien väli 2000-2009
valitse kirjastoksi Turku ja paina hae
Tällä haulla saa alle 500 äänikirjaa ja voitte laittaa ne tekijän mukaiseen järjestykseen sivun ylälaidassa olevasta kohdasta Järjestys valitsemalla Sijainti. Kannattaa myös valita siitä vierestä Luettelomuoto, joka on tulostukseen sopiva.
Valitettavasti tälläkin haulla tulee eri Vaski-kirjastojen erilaisten...
Kyseessä lienee Cumulus-yhtyeen esittämä laulu Lämmin maa, jossa tosin ei lauleta paljaasta maasta, vaan tekstin tuo kohta kuuluu muistaakseni: "on alla jalkain lämmin maa, en kaipaa paikan vartijaa". Laulun on säveltänyt Cay Karlsson ja sanoittanut Hector. Yhtyeen naispuolinen jäsenhän oli Anki Lindqvist. Levytys näyttää olevan vuodelta 1971, ja laulu löytyy esim. seuraavilta äänitteiltä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=a%3Acumulus+…
Laulun tekstiä sisältävää nuottijulkaisua en valitettavasti onnistu löytämään kirjastojen tietokannoista.
Kirjoja hankitaan kirjastoon monella tavalla, mutta suurin osa kirjoista ostetaan Kirjastopalvelun kautta, https://www.kirjastopalvelu.fi/ Kirjastopalvelu julkaisee uutuudet palvelussaan, josta kirjaston kokoelmasta vastaavat työntekijät valitsevat aineiston ja tilaavat sen.
Suurten kotimaisten kustantajien kirjat (mm. WSOY, Otava, Karisto) tilataan useita kuukausia ennen niiden ilmestymistä. Tällä hetkellä olemme jo tilanneet keväällä ja alkukesästä ilmestyvät suurten kustantajien kirjat. Toukokuun lopussa tilataan syksyllä ja loppuvuodesta ilmestyvät kirjat. Vieraskieliset kirjat käymme ostamassa pääsääntöisesti Akateemisesta kirjakaupasta.
Tässä lista muutamista teoksista, jotka voisivat vastata etsimääsi:
Nina Honkanen: Joka kymmenes vuosi (Wsoy, 2005) – kuvaa 90-luvun lamaa ja talousvelkaa
Jera Hänninen: Harakkapoika (Bazar, 2006) - konkurssi
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy : romaani (WSOY, 2004)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Hanna Marjut Marttila: Lahjakas Anu Lovack (Otava, 2005)
Hannu Raittila: Pamisoksen purkaus (WSOY, 2005)
Arto Salminen: koko tuotanto käsittelee kysymyksesi teemoja
Turkka Hautalan: Salo (Gummerus, 2009)
Jani Saxell: Ensilumi ja muita novelleja (WSOY, 2002)
Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian (Avain, 2010)
Maarit Verronen: Karsintavaihe (Tammi, 2008)- tieteiskirjallisuuden näkökulma aiheeseen, dystopia...
Kyllä, jokaisella kirjalla on oma numeronsa, jolla pystytään yksilöimään saman teoksen eri kappaleet. Numero näkyy kirjassa olevassa viivakooditarrassa. Aiemmin näitä numeroita rakennettiin Seinäjoella isbn-numeron perustella (isbn+niteen järjestysnumero+sijaintia tarkoittava numero, esim. 01=pääkirjasto). Nykyään viivakoodin alussa on kuntatunnus 743, jonka jälkeen tulee kirjain N, erotukseksi kirjastokortin numeroista, jotka alkavat 743A. Kirjaimen jälkeen tulee juokseva numerointi, eikä samaa numeroa voi tulla useammalle eri teokselle.
Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi) mukaan tämä Jazzification-kappale löytyy vain lp-levyltä Finland goes international : suomalaista mutta kevyttä (EMI 5E062-34967, 1974). Violassa lp-levyn tekijäksi on merkitty Viihdeorkesteri. Tämä lp-levy on lainattavissa Rovaniemen, Kotkan ja Kouvolan kaupunginkirjastoista. Voit tilata sen kaukolainaksi omaan kirjastoosi: kirjasto tilaa levyn ja voit lainata sen omasta kirjastostasi. Joissakin kirjastoissa on mahdollista digitoida lp-levyjä. Jos sinulla ei ole lp-levysoitinta, kannattaa kysyä kirjastosta digitointimahdollisuudesta.
Kuvauksenne sopii saksalaisen Peter Jacobin teokseen Elämäni kirjana (Mein Leben aus Buch), joka ilmestyi suomeksi vuonna 2001.
Voitte lukea teoksesta lisää alla olevista linkeistä.
http://librarian-or-cybrarian.blogspot.fi/2013/09/jacobi-elamani-kirjan…
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11465?language=fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ihan tuollaista värssyä en löytänyt, mutta voisikohan kyseessä olla joko Edu Kettusen laulu "Yhden illan juttu", jota Bablo on esittänyt tai Matti Ruohosen laulu "Enemmän kuin yhden illan juttu" (sanat Veli-Pekka Lehto), jota Matti & Teppo on esittänyt? Yhden löytämäni videoklipin perusteella tämä Matin ja Tepon laulun sanat eivät kyllä aivan muistikuvasi kanssa sovi yhteen. Kettusen laulun sanoja en löytänyt mistään. Mutta toivotaan, että hakuammuntani onnistui tai joku tämän vastauksen lukeva tietää paremmin.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kaivattu kirja saattaisi olla Jorma Nenosen Sakke-sarjan avaus Sakke pääsee joukkueeseen (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjan päähenkilön nimi on Sakke (Sakari), mutta siinä on myös Petteri-niminen henkilö. Sakke on kiinnostunut jääkiekosta ja haluaisi mukaan joukkueeseen, mutta hänellä ei ole pelivarusteita, eikä joukkueeseen pääse ilman. Poikaa tämän harrastuksessa auttava hyvä haltija on Saken isän vanha koulukaveri Siekkisen Pena, joka on Ruotsista tullut käväisemään entisessä kotikaupungissaan. Pena kustantaa oitis Sakelle varusteet kuultuaan, ettei pojalla sellaisia ole, ja Saken pitkäaikainen unelma joukkueeseen pääsemisestä täyttyy.
Jonkinlaisen suuntaa-antavan käsityksen eduskuntatalon painosta saanee siitä, että sen graniittikuoreen, pilareihin ja portaisiin käytettiin 6,5 miljoonaa kiloa graniittia.
(Suomen kuvalehti 10/1931, s. 454)
Nykyaikaisten polkupyöräilijöille tarkoitettujen polystyreenikypärien esi-isät keksittiin Amerikassa 1970-luvun puolivälissä. Suomeen ne tulivat 80-luvulla ja seuraavan vuosikymmenen aikana niiden käyttö maassamme vähitellen yleistyi. Euroopassa myytävien pyöräilykypärien ominaisuuksia säätelevä standardi EN 1078 on vuodelta 1997.
Varhaisin löytämäni pyöräilykypäräaiheinen lehtiartikkeli on Lapset ja yhteiskunta -lehdestä vuodelta 1984. Sen tiedot perustuvat Ruotsissa saatuihin kokemuksiin eikä siinä mainita, että tässä vaiheessa kypäriä olisi ollut saatavilla kotimaisilta markkinoilta. Seuraavana vuonna Suomen lääkärilehdessä ilmestyi tiukkasävyinen mielipidekirjoitus, jossa paheksuttiin "tv:n A-studion erikoistoimittajan vitsailua...
Kenties kokemuksesi liittyvät hajumuistoihin? Olisitko joskus yhdistänyt pissin hajun pihlajaan ja korianterin tuoksun marjaluteeseen?
"Tuoksuilla on vahva yhteys muistiin ja tunteisiin. Tuttu tuoksu voi viedä yhdessä nuuhkaisussa ajassa taaksepäin johonkin merkitykselliseen hetkeen tai paikkaan. Selitys tähän löytyy hajuaistin poikkeuksellisesta hermoradasta.
Hajusignaalit kulkevat suoraan hajukeskukseen, kun muiden aistien viesti kulkevat monimutkaisempaa reittiä aivokuorelle. Aivojen hajukeskus on yhteydessä limbiseen järjestelmään, joka on tärkeä alue tunteiden ja muistojen syntymisen ja säätelyn kannalta kannalta.
Hajujen oppiminen on hyvin nopeaa. Jos kerran sairastuu jostain ruoasta, sen haistaminen, saati maistaminen,...
Kaari Utrio on opiskellut Helsingin yliopistossa historiaa ja kirjoittanut sekä romaaneja että tietokirjoja. Kirstin (aik. nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin) on Utrion esikoisromaani (siis fiktiota), joka kertoo 1500-luvun Ruotsi-Suomesta. Teoksen loppupuolella Utrio kertoo enemmän ajan historiallisista tapahtumista, Kustaa Vaasan ja Eerik XIV:n sotaretkistä. Voisi sanoa, että Utrion romaanit ovat yhdistelmä realismia ja romantiikkaa.
Löydät R.L. Stinestä kätevästi kuvia esim. Googlen kuvahaulla. Klikkaa osoitteeseen www.google.fi ja valitse Kuvat. Kirjoita hakusanaksi R.L. Stine ja kuvia löytyy!
Runosäkeet kysymyksessäsi ovat samannimisestä runokokoelmasta "Paljain jaloin", joka julkaistiin 1928. Tätä runokokoelmaa ei ole tietääksemme käännetty englanniksi; ainakaan tietoa ei löytynyt kääännöstietokannasta , eikä yliopistokirjastojen Linda- eikä Manda- tietokannoista. Artikkeliakaan ei löytynyt Arto- tietokannasta.
Lassi Sinkkosesta löytyy tietoja Pekka Tarkan teoksesta Suomalaisia nykykirjailijoita. T 1980 vai vanhempi painos.
Tuosta kirjasta on otettu 3 painosta vuoden 1980 jälkeen, niistä ei löydy tietoja Sinkkosesta, kannattaa siis lainata nimenomaan vuoden 1980 laitos.
Kreetta Onkelista löytyy lyhyet perustiedot osoitteesta http://sammakko.com/media/Onkeli.php
Hänestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita seuraavissa lehdissä:
Kodin Kuvalehti 2/2005
Kulttuurivihkot 6/2003
Kotiliesi 22/2003
Suomen kuvalehti 20/2003
