Tätä aihetta on käsitelty mm. seuraavassa artikkelissa, josta alla otteita:
Kun ristit kätesi, kumpi peukalo on päällimmäisenä?
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim
2002;118(23):2367-2371
Pertti Mustajoki ja Sami Mustajoki
Vain kädellisillä eläimillä esiintyvää lateralisaatiota eli toisen aivopuoliskon ja motoristen toimintojen toisen puolen dominanssia on tutkittu paljon. Kuitenkaan ei tiedetä, miksi toinen puoli on vallitsevampi, eikä myöskään sitä, miksi useimmat meistä ovat oikeakätisiä. Kätisyyden mittarina pidetään yleisesti kirjoituskättä, ja sen mukaan ihmisistä on oikeakätisiä eri tutkimusten perusteella noin 90 %.
Kätisyyden lisäksi lateralisaatiota esiintyy myös jalkaisuudessa, silmäisyydessä...
Valitettavasti sanan tarkkaa alkuperää ei ole käsittääksemme tiedossa. Monesti puhekieleen ilmestyvien sanontojen ja "lempinimien" alkuperää on vaikeaa saada selville. Nimellähän viitataan siihen, että kyseinen ilmastointiteippi tekee ihmeitä ja sillä pystyy korjaamaan melkein mitä vaan. Hesarin Torstin (8.7.2007) mukaan jeesusteipin pehmeästä kumihartsiliimasta koostuva liimapinta tarttuu erilaisiin materiaaleihin, sitä saa helposti monista eri kaupoista ja sitä on helppo katkoa ilman saksia. Sitä kutsutaan myös roudarinteipiksi.
Jerseyn saari on todellakin kruunun alusmaa, jonka valtion päämies on Britannian kuningas. Sillä on itsehallinto, oma taloushallinto ja omat tuomioistuimet, mutta sitä puolustaa ja edustaa kansainvälisissä yhteyksissä Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Jerseyn hallinnon sivulla kerrotaan saaren hallinnollisesta asemasta ja sen historiallisesta taustasta, joka juontuu vuodelle 1204, jolloin Englannin kuningas hävisi Rouenin taistelussa Ranskan kuninkaalle Normandian, johon tuolloin kanaalin saaret kuuluivat. Kanaalin saaret saatiin kuitenkin houkuteltua pysymään Englannin kuninkaan alla ja erikoisasema on säilynyt. Samaisella sivustolla myös mainitaan, että Jersey on osa Brittein saaria, johon kuuluvat...
Vuonohevonen on suhteellisen pienikokokoinen, mutta voimakasrakenteinen. Englanninkielisen wikipediasivun mukaan täysikasvuisen vuonohevosen paino liikkuu 400-500 kilon välimaastossa, saman arvion antaa ranskankielinen wikipedia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fjord_horse
https://fr.wikipedia.org/wiki/Fjord_(cheval)
NordGen-organisaation sivuilla mainitaan myös vuonohevosen painoksi 400-500 kg. https://www.nordgen.org/en/native-breed/norwegian-fjord-horse/
Kysymyksessä on varmastikin Walhalla-niminen ravintola, joka sijaitsee Helsingin edustalla, Suomenlinnassa. Voitte ehkä löytää artikkelin Deutsche Bibliotheksinstitutin tietopalvelun kautta, osoite on: http://www.dbilink.de . Sieltä löytyy Zeitschriftendatenbank-niminen tietokanta, jonka käyttöä varten voi tilata oman käyttäjätunnuksen.
Suomalaisista tietokannoista ei löytynyt tietoa kirjailijasta (Aleksi, Arto). Netistä löytyi Nordic Web Index -hakupalvelun avulla norjankielinen sivu Ambjörnsenistä (http://www.vg.no/rampelys/boeker/kaos/html/ambjornsen.html).
Espoon kaupunginkirjasto on Suomessa erikoistunut Norjan kirjallisuuteen (yhteyshenkilö: Nan Nyman, Kivenlahden kirjasto puh. 09-81657733). Lisäksi voitte ottaa yhteyttä Pohjoismaiden Suomen Instituuttiin (NIFIN), Fabianinkatu 34, 00100 HKI, puh. 09-1800380, sähköposti: nifin@nifin.helsinki.fi.
Eduskunnan kirjaston artikkelitietokannasta löytyi pari artikkelia, joiden avulla pääset ehkä eteen päin: Tähtivuori, Hanna-Riikka: Pankinjohtajan rikos- ja vahingonkorvausvastuu luottotappioista
Julkaisussa: Oikeustiede numero: 32 (1999) sivut: s. 373-460 Vuosi: 1999
Huhtamäki, Ari: Pankinjohtajien henkilökohtaisesta vastuusta
Julkaisussa: Defensor legis numero: 74, 5-6(1993) sivut: 327-346 Vuosi: 1993
Defensor Legis-julkaisu löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista.
Eduskunnan kirjaston tietokannat löytyvät osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/tietok.html ja sieltä voit tehdä itsekin lisää hakuja erilaisilla hakusanoilla. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta voi tehdä myös hakuja ja sieltä löytyy myös...
Hei, tässä muutama elokuvaehdotus:
Etana asialla: elokuvassa Kulkuri ja joutsen. Elokuva kertoo Reino Helismaasta, joka on säveltänyt ja sanoittanut laulun Etana asialla.
Walter Chalmers: elokuvassa Bullitt (ohjaus Peter Yates 1968). Elokuvassa senaattori Chalmers värvää poliisi Frank Bullitt'n vartioimaan erästä todistajaa.
Mutta miten nuo lauseet jatkuvat... Ainoa keino saada se selville taitaa olla ko. elokuvien katselu!
Lauttasaaren kirjastossa on Kehitysvammaliiton selkokirjoja kaksi kappaletta.
Kirjat ovat:
Rakkaus, tulista ja lempeää / toimittanut Pertti Rajala
Suomen historia selkokielellä / Pertti Rajala
Lauttasaaren kirjastossa on selkokirjoja jotka on julkaissut muu kuin Kehitysvammaliitto. Kun menet Lauttasaaren kirjastoon kysy virkailijalta missä selkokirjat on, niillä on oma hyllynsä.
Selkokirjoja voi varata Internetin kautta kirjaston HelMet-aineistohaulla. Internet-osoite on http://www.helmet.fi/ Käytä Aihehakua ja kirjoita hakusanaksi: selkokirjat. Näin saat luettelon kirjoista. Varaus tehdään napsauttamalla kohtaa Varaus. Ohjelma kysyy nimesi kirjastokortinnumeron ja tunnusluvun, sekä kirjaston mistä haluat kirjan hakea. Varaus maksaa 0,50...
Paikallisten sukututkijainyhdistysten kotisivuille pääsee parhaiten valtakunnallisen Sukututkimusseuran sivulta www.genealogia.fi . Sivun vasemmasta reunasta on valittava "Sukututkimusyhdistykset". Sen jälkeen avautuvasta karttakuvasta valitaan Rovaniemen sijainti ja sitten avautuu paikallisyhdistyksen sivusto. Suora osoite on http://www.genealogia.fi/stutkyh/perapohjola/ .
On vaikeaa löytää mistään selkeästi ilmoitettua hintaa taitoluisteluasuille, mutta kannattaa käydä katsomassa Suomen Taitoluisteluliiton kotisivuilla
http://www.stll.fi/
sekä taitoluistelun erikoisliikkeen sivuilla
http://www.luckyskate.fi/main.asp
Sieltä voi varmaan suoraan kysellä asiasta ja aina kannattaa kääntyä oman kirjastonsa puoleen ja kysyä heiltä apua.
Nimi Elena on Italiasta ja Espanjasta saatu muunnos Helenasta, jonka lähtökohtana lienee kreikan sana helios, aurinko, jolloin Helenan merkitykseksi saadaan aurinkoinen loistava. Tämä tieto löytyy teoksesta Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Kirjasta löytyy myös tarkempaa tietoa nimestä Helena. Internetistä löytyy nimitietoa osoitteesta www.etunimet.net. Tämä sivu ei kylläkään ole virallisen tahon ylläpitämä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausten arkistosta kannattaa käydä etsimässä tietoa etunimistä.
Seuraava merkkijono vastaa lähiten englannin ilmaisua "No pain": 没有痛苦. Tosin tämän voi kääntää myös muotoon "without the pain". Yleensäkin näiden käännösten kanssa on oltava varuillaan, koska harvoin tietty ilmaisu on yks' yhteen toisen kielen ilmaisun kanssa vaikka ajatus toki olisi kuta kuinkin sama.
Voisiko kyseessä olla kirjailija Joseph Hellerin omaelämäkerrallinen teos Ei mikään naurun asia? Kirja on ilmestynyt suomeksi v. 1989 WSOYn kustantamana.
Annika Thor näyttää olevan vahvasti elossa.
Tietoja kirjailijasta löytyy runsaasti Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessahttp://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
Etsitty romaani on Pirkko Saision Voimattomuus (WSOY, 2005). Kirjan avaa papin rouva Harrietin näkökulmasta kerrottu luku, jonka ensimmäiset sanat ovat "Se juhannus nostatti tsunamin, josta minä selvisin."
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
Kyseessä on todennäköisesti Pyhäkoululauluja-kirjan laulu numero 159.
Kirjassa ei mainita suomentajan tietoja.
"Jeesus mua rakastaa, Raamattu sen ilmoittaa
Vaikka olen heikkokin, Hän mua hoitaa hellimmin.
Mua Jeesus rakastaa, mua Jeesus rakastaa
mua Jeesus rakastaa - niin Sana opettaa."
Kaksi jälkimmäistä säkeistöä löytyy k.o. kirjasta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=pyh%C3%A4koululauluja&searchsc…
Googletus hakusanoilla "naxos musiikkikirjastot" antaa tulokseksi listan Suomen kirjastoista tai kirjastoverkoista, jotka tarjoavat asiakkailleen Naxos-musiikkikirjaston käyttöoikeuden.
Luettelon mukaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lisäksi ainakin Päijät-Hämeen, Ylä-Savon ja Lounan kirjastoverkot sekä Lukas-, Lukki-, Piki- ja Vaski-kirjastot tarjoavat asiakkailleen pääsyn Naxos Music Libraryn musiikkitietokantaan.
