Teos on niin uusi että se ei ole vielä ehtinyt kirjastoihin. Kansalliskirjaston luettelon perusteella näyttää siltä, että se ei vielä ole julkaistu. Suomen suurten kaupunkien yleisissä kirjastoissa teos on vasta hankintavaiheessa, mutta ei vielä hyllyissä. Varmastikin sen saa kirjastoista lähiaikoina. HelMet-palvelusta http://www.helmet.fi voi kirjaa varata heti kun yksikin kappale on jossain kirjastossa, mutta ei aikaisemmin.
Annika Thor näyttää olevan vahvasti elossa.
Tietoja kirjailijasta löytyy runsaasti Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessahttp://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=… http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
Kustantajan (Karisto) mukaan violettikantisina ovat ilmestyneet seuraavat Tiina-kirjat:
Taitaa olla rakkautta Tiina
Tiina
Tiina aloittaa oppikoulun
Tiina ei löydä Tinttamaria
Tiina ei pelkää
Tiina eksyy
Tiina epäilee Juhaa
Tiina etsii juuriaan
Tiina ja vieras poika
Tiina joutuu sairaalaan
Tiina kesälaitumilla
Tiina on aina Tiina
Tiina ottaa vastuun
Tiina saa ehdot
Tiina saa suukon
Tiina seikkailee
Tiina toimii
Tiina vauhdissa
Tiinaa ei ymmärretä
Tiinaa harmittaa
Tiinaa tarvitaan
Tiinakin ratsastaa
Tiinalla on hauskaa
Tiinalla on hyvä sydän
Tiinalle otetaan pikkusisko
Tiinan ampiaiskesä
Tiinan uusi ystävä
Tiinastako näyttelijä
Älä itke, Tiina
Kyllä voit, sillä varauksesi näkyvät suoraan kirjastokortilta. Riittää siis, että annat kirjaston palvelutiskillä kirjastokorttisi virkailijalle, niin hän pystyy katsomaan sieltä varauksesi. Kortilta näkyvät jopa sellaiset varaukset, jotka ovat saapuneet mutta joista ei ole vielä ehtinyt tulla varausilmoitusta. Varausilmoitus on ainoastaan asiakkaalle tarkoitettu ilmoitus siitä, että varaus on noudettavissa kirjastosta.
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
Kyseessä on todennäköisesti Pyhäkoululauluja-kirjan laulu numero 159.
Kirjassa ei mainita suomentajan tietoja.
"Jeesus mua rakastaa, Raamattu sen ilmoittaa
Vaikka olen heikkokin, Hän mua hoitaa hellimmin.
Mua Jeesus rakastaa, mua Jeesus rakastaa
mua Jeesus rakastaa - niin Sana opettaa."
Kaksi jälkimmäistä säkeistöä löytyy k.o. kirjasta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=pyh%C3%A4koululauluja&searchsc…
Googletus hakusanoilla "naxos musiikkikirjastot" antaa tulokseksi listan Suomen kirjastoista tai kirjastoverkoista, jotka tarjoavat asiakkailleen Naxos-musiikkikirjaston käyttöoikeuden.
Luettelon mukaan pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen lisäksi ainakin Päijät-Hämeen, Ylä-Savon ja Lounan kirjastoverkot sekä Lukas-, Lukki-, Piki- ja Vaski-kirjastot tarjoavat asiakkailleen pääsyn Naxos Music Libraryn musiikkitietokantaan.
Kansallisbibliografia Fennica tietää kertoa, että nimellä ”Kukkivat kummut” on julkaistu Hietamiehen teoksen lisäksi Pekka Jäntin sukututkimuskirja ”Kukkivat kummut: kertomus Jäntti-suvun alkuvaiheista lähtien Rautalammilta 1561 ja lähinnä Karstulan - Saarijärven sukuhaaraa seuraten”, mutta se on ilmestynyt vasta 1985. Voisiko kyse olla Tuovi Aarnion eli Annikki sankarin romaanista ”Kukkivat rauniot” (1957)? Siitä on julkaistu myös kolmas painos 1958.
Fennicassa on periaatteessa kaikki suomeksi ilmestynyt kirjallisuus, eikä muistakaan tutkimistani tietokannoista löytynyt viittauksia muihin kuin noihin kahteen kirjaan nimellä ”Kukkivat kummut”. Jos kirjan nimi on jotakin muuta, sitä on aika vaikea löytää näillä tiedoilla. Mikäli se ei ole...
Nematistius pectoralis on suomenkieliseltä nimeltään Kukkoahven
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nematistius_pectoralis
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Caranx hippos taas on suomenkieliseltä nimeltään Hevospiikkimakrilli
http://www.afrikkanet.fi/elaimet/kalat/ahvenkalat5/carangidae/caranx3.h…
Varjo, Markku: Maailman kalojen nimet (2004) sivu 77
Yhdysvaltain nuorisosta löytyy kirjaston tietokannasta hakutermeillä nuorisokulttuuri TAI nuorisotutkimus JA yhdysvallat (rajaukset: kirja, tietokirjallisuus) seuraavia teoksia:
UNDERGROUND : antologia / toim. ja suom. Jarkko Laine
Wallbangin' : graffiti and gangs in L. A. / Susan A. Phillips
Hyvinvointikakarat / koonnut Lilli Riihiranta
Liskokuninkaan mytologia : rituaali ja rocksankarin kuolema : Jim Morrison -kultin etnografinen tulkinta / Stig Söderholm
WOODSTOCK : the oral history / [edited] by Joel Makower
The new beats : exploring the music culture and attitudes of hip-hop / S. H. Fernando Jr.
Can't stop, won't stop : hiphopsukupolven historia / Jeff Chang
The hip : hipsters, jazz and the beat generation / by Roy Carr, Brian Case,...
Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon joka sijaitsee Liisankadulla Helsingissä. Kirjaston kotisivun osoite on www.geneaologia.fi ja sähköpostisoite kirjasto@geneaologia.fi.
Tutkimistani sanakirjoista ja etymologioista ei rotjaamista löytynyt. Voisikohan kyseessä olla jonkinlainen johdannainen savolaismurteissa tavattavasta sanasta rutja, jonka yksi merkitys on "repaleinen, märkä vaate, rääsy"? Tutuin rutjan johdoksista on epäilemättä rutjake ("repaleinen, repaleissa kulkeva; siivoton, veltto, renttu; märkä olento t. esine").
Toisaalta, sanan kysymyksessä otaksutun merkityksen kautta voisi ajatella sillä olevan yhteyttä myös roju-sanaan ja sen johdannaisiin, kuten roija ("roina, lika, törky") ja roi(h)nata ("roskata, liata, tahrata").
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Kukkapuro, Yrjö (s. 1933), sisustusarkkitehti ja huonekalusuunnittelija. Taideteollisen korkeakoulun prof:na 1974-80 ja rehtorina 1978-80 toiminut Kukkapuro on huonekaluissaan, vars. sohvissaan ja nojatuoleissaan (mm. "Ateljee" 1964, "Karuselli" 1965, "Remmi" 1972), kiinnittänyt erityistä huomiota ergonomiaan. Hän on myös suunnitellut sisustus- ja näyttelykokonaisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. Kukkapuro on ollut taiteilijaprof:na 1988-93. Hän sai Kaj Franck -palkinnon 1995.
Lisää tietoa saat seuraavista lehtiartikkeleista: Helkama, Iris: The designer and his team : Yrjö Kukkapuro - winner of the 1995 Kaj Franck desing prize, Form-function-Finland, 1995, 4, s. 4-9// Enbom, Carla: Yrjö Kukkapuro : interior architect : construction...
Karistolle ei löydy sähköpostiosoitetta. Muita yhteystietoja oli Suomen kustannusyhdistyksen sivuilla http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/ , josta löytyvät niiden suomalaisten kustantajien sähköpostiosoitteet ja www-sivujen osoitteet, joilla sellaiset on.
Kariston yhteystiedot:
Osoite PL 102, 13101 HÄMEENLINNA, Paroistentie 2, 13100 HÄMEENLINNA
Puhelin 03 - 616 1551, Telefax 03 - 616 1565
Toiseen kysymykseen voisi Oulun kaupunginkirjaston osalta vastata, että Alkumetsä näyttää olevan edelleen suosittua luettavaa.
Kysymääsi materiaalia löytyy suomeksi melko vähän - varsinkin, jos etsit tietoa ulkomaisista artisteista ja bändeistä. Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmista löytyy Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirja, osat 1-2 (vuodelta 1983) ja Jake Nymanin Rocktieto, osat 1-3 (vuodelta 1979). Lehtosen kirjasta löytyy tietoja suomalaisista, Nymanin kirjassa ulkomaisista laulajista, muusikoista ja yhtyeistä. Tuoreempia tietoja löydät Internetistä, esim. osoitteista http://www.banditrekisteri.com/ ja http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html saat tietoja kotimaisista bändeistä ja muusikoista suomeksi. Lisää suomalaisia musiikkihakemistoja ja artistisivuja kannattaa katsoa esim. Hämeenlinnan kirjaston Makupaloista: http...
Sana barbi on suomenruotsia. Charlotta af Hällströmin Finlandssvensk ordbok (2000) kertoo, että barbi; hoppa barbi tarkoittaa hoppa hage eli hoppa ruta.
Suomeksi leikin täytyy olla ruutuhyppely. Siinä maahan piirretään suorakaiteen muotoinen, kuuteen yhtä suureen osaan jaettu ruudukko. Pieni litteä kivi etsitään konkkauskiveksi. Ensimmäinen hyppääjä asettuu ruudukon lyhyen sivun vasemman puoleisen ruudun eteen ja heittää kivensä siihen. Sitten hän hyppää yhdellä jalalla, potkaisee samalla jalalla kiven keskimmäiseen ruutuun ja hyppää itse perässä jne. https://leikkipankki.xn--leikkipiv-12ac.fi/Leikit/Tiedot/419.
Suomeksi pelivälinettä (kiveä tai muuta) kutsutaan siis konkkauskiveksi. Yhdellä jalalla eteenpäin hyppimisestä käytetään...
Yömyssyn alkuperäinen tarkoitus on nimenomaisesti ollut pään pitäminen lämpimänä. Tähän tarkoitukseen valmistettuja päähineitä on ollut kaupan jo 1300-luvulla. Ennen nukkumaanmenoa nautittavaa alkoholijuomaa on kutsuttu - päähineen mukaan - yömyssyksi 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Vaikka ryypylläkin voidaan ajatella olevan lämmittävä vaikutuksensa, nimitys perustunee kuitenkin ensisijaisesti siihen, että yömyssyn nauttiminen on samalla tavalla yöpuulle siirtymistä valmistelevaa toimintaa kuin yömyssyn vetäminen päähän.
Lähde:
Word histories | origin of "nightcap"
Valitettavasti sanan tarkkaa alkuperää ei ole käsittääksemme tiedossa. Monesti puhekieleen ilmestyvien sanontojen ja "lempinimien" alkuperää on vaikeaa saada selville. Nimellähän viitataan siihen, että kyseinen ilmastointiteippi tekee ihmeitä ja sillä pystyy korjaamaan melkein mitä vaan. Hesarin Torstin (8.7.2007) mukaan jeesusteipin pehmeästä kumihartsiliimasta koostuva liimapinta tarttuu erilaisiin materiaaleihin, sitä saa helposti monista eri kaupoista ja sitä on helppo katkoa ilman saksia. Sitä kutsutaan myös roudarinteipiksi.
Kirjojen osalta ei ole määritelty, kuinka monta lainaa asiakkaalla voi olla Vaski-kirjastoissa.
E-kirjojen lainamäärää voidaan rajoittaa, ja rajoitukset vaihtelevat palveluittain. Myös konsolipelien määrää on rajoitettu. Asiakkaalla voi olla lainassa enintään 5 konsolipeliä samanaikaisesti.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#loans-renewals
