Tämän kappaleen suomenkielisiä sanoja ei valitettavasti löytynyt. Kappale löytyy kyllä useilta äänitteiltä musiikkiaineiston yhteistietokanta Violan mukaan ja pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussan mukaan. Voit katsoa äänitteitä ja niiden saatavuutta (ja kirjoittaa sanat äänitteeltä!) kirjoittamalla nimekkeeksi laulun nimen osoitteesta http://www.libplussa.fi .
Iskelmien laulutekstejä voit etsiä esim. osoitteesta http://www.makupalat.fi/music3d.htm#sanat tai artistien kotisivuilta.
Hei!
Työministeriön sivuilla kerrotaan eri ammateista. Kirjastovirkailijan työllisyystilanteesta kerrotaan seuraavaa:
"Kirjastovirkailijoiden työllisyystilanne on tyydyttävä sekä tieteellisissä että yleisissä kirjastoissa. Huolimatta kunnissa toteutetuista säästötoimista vakinaista henkilökuntaa ei ole juurikaan irtisanottu, vaan työvoiman vähentäminen on kohdistunut kirjaston käyttämiin tilapäisiin työntekijöihin. Toisaalta ei myöskään uusia virkoja ole juurikaan perustettu. Alalle valmistuneiden on vaikea saada vakituista työtä, mutta projektiluonteisia töitä on tarjolla jonkin verran."
Lähde:http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=08140&kieli=00#tyomarkki…
Muut kirjastoalan ammatit tietoineen saat esiin, kun kirjoitat...
Aiheestasi on kirjoitettu paljonkin. Esimerkiksi seuraavista kirjoista löydät tietoa:
- Ikääntyviä tietoyhteiskunnassa : kulttuuriset ajattelutavat ja sosiaalinen tila / Anne Sankari
- Ikääntyvien viestintävalmiudet ja digitaalinen epätasa-arvo / Vesa Mäensivu
- Hyve-projektista pysyvään kehittämiskumppanuuteen / Riitta Särkelä ja Pirjo Tiippana (toim.)
- Voiko tietoyhteiskunnasta syrjäytyä? / Markus Jokela
- Informaatioyhteiskunnan vanavedessä - syrjäytymisen vastainen politiikka 2000-luvun Euroopassa [Elektroninen aineisto] / Marianne Huttunen
Viimeksi mainittu on suoraan verkosta luettavissa Suomen yliopistojen Linda-tietokannan kautta. Lindaa voi käyttää mm. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kunnankirjastojen verkoissa....
Käytettävissämme olevista lähteistä en valitettavasti ole onnistunut löytämään tietoa mahdollisesta suomennoksesta.
Byron kirjoitti runon vuonna 1815 osana laulusarjaa, joiden musiikin Isaac Nathan sävelsi perinteisiä juutalaisia sävelmiä mukaillen.
http://www.cs.rice.edu/~ssiyer/minstrels/poems/169.html
Ruotsiksi kirja on saatavilla nimellä "Hebreiska melodier". Kirjan sijaintipaikka on Pasilan varasto ja nideluokka 2.2
http://www.helmet.fi/
Kovin paljon henkilötietoja ei kirjailija Anu Holopaisesta ole saatavilla, mutta joihinkin kysymyksiisi löytyy seuraavassa vastaus: Anu Holopainen on syntynyt vuonna 1968 Helsingissä ja hän on toiminut myös toimittajana. Hänen kirjansa Molemmin jaloin oli ehdokkaana vuoden 2006 Finlandia junior-palkinnon saajaksi. Anu Holopainen omistaa sekarotuisen koiran nimeltään Zeta.
Anu Holopaisen kirjoja kustantaa Karisto Oy, jonka kautta voisit lähettää fanipostia hänelle.
Alla muutamia nettisivustoja, joilta löytyy lisätietoa kirjailijasta:
Karisto, https://www.karisto.fi/sivu/kirjailijat/holopainen-anu
Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175927532748
Nuorisokirjailijat, http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainen-...
Kyseinen kirja kuuluu norjalaisen Ellinor Rafaelsenin kirjoittamaan Katja-sarjaan. Sarjan romaanit voidaan määrittää kuuluvaksi useisiinkin kaunokirjallisuuden lajeihin esim. sarjakirjat, tyttökirjat, nuortenkirjallisuus, matkakirjallisuus, seikkailukirjallisuus, ehkä myös salapoliisikirjallisuus ( Katjaa on jossain yhteydessä nimitetty "norjalaiseksi Neiti Etsiväksi"). http://fi.wikipedia.org/wiki/Ellinor_Rafaelsen
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiemmat Ellinor Rafaelsenia koskevat vastaukset voi hakea palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Etsi arkistosta-kohtaan kirjoitetaan rafaelsen ellinor ja klikataan vihreää hae-nappia.
Kyseistä mikrofilmattua aineistoa löytyy Mikkelin maakunta-arkistosta, josta sitä voidaan kaukolainata Porin kaupunginkirjastoon. Kaukolainan hinta on 1 € / mikrofilmirulla ja 4 € / mikrofilmikorttitilaus. Maakunta-arkistot lähettävät tämän lisäksi laskun suoraan asiakkaalle. Mikkelin maakunta-arkiston mikrokorttiluettelo on osoitteessa http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/mluett/mklue.html.
Kirja on irlantilaisen Margaret Wolfe Hungerfordin ensimmäinen romaani Phyllis vuodelta 1877. Hänen kirjansa ilmestyivät aluksi anonyymeinä, myöhemmin nimellä Mrs Hungerford; Yhdysvalloissa Hungerfordin kirjat julkaistiin taiteilijanimellä 'The Duchess'.
Ruotsiksi Phyllis ilmestyi ensimmäisen kerran 1881 Mathilda Langletin kääntämänä. Tässä laitoksessa oli sivuja 403. - 1913 Phyllis julkaistiin Kerstin Wenströmin uutena ruotsinnoksena. Suomeksi kirja ilmestyi Valfrid Hedmanin käännöksenä Kariston Naisten romaaneja -sarjassa vuonna 1916.
Voin kertoa, että kirjaa on jo tilattu HelMet-kirjastoihin. Hankintajärjestelmä kertoo, että sitä on saapunutkin jo Espooseen, mutta kirjaa ei ole vielä luetteloitu, joten sitä ei aivan vielä saa näkyviin HelMet-verkkokirjastosta. Kannattaa kuitenkin seurata tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi, sillä varauksen pystyt tekemään heti, kun ensimmäinen kappale kirjaa ilmestyy sinne.
Kyselimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, mutta siellä ei kukaan tunnistanut etsimääsi kirjaa antamiesi tuntomerkkien perusteella. Muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Yksi ehdokas etsityksi romaaniksi voisi olla argentiinalaisen Adolfo Bioy Casaresin Morelin keksintö (Kookos, 2002). Morelin rakentamalla laitteistolla voi luoda eläviä kopioita ihmisistä, eräänlaisia ihmistallenteita.
http://www.kiiltomato.net/adolfo-bioy-casares-morelin-keksinto-la-inven…
Meidän sivuille osoitteeseen http://www.seinajoki.fi/kirjasto/suomioppi.html on koottu linkkejä verkossa vapaasti käytössä oleviin oppimateriaaleihin. Sivu liittyy Suomioppi-hankkeeseen. Suomioppi on suomen kielen opiskeluun tarkoitettu palvelu. Suomen kieltä voi tulla opiskelemaan kirjastoon tietokoneen avulla. Seinäjoen pääkirjastossa ja Nurmon kirjastossa on asiakkaiden käytössä tietokoneet, joilla voi käyttää erilaisia tietokoneohjelmia ja internetissä olevia ilmaisia suomen kielen kursseja.
Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.)
Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Helmet-kirjastojen käytössä olevasta Aleksi-tietokannasta voi hakea mm. Gloria-lehden artikkelitietoja, mutta valitettavasti tätä lehteä vasta vuodesta 2010 alkaen.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjasto on säilyttänyt lehdet sen ilmestymisestä (1987) alkaen. Lehtiä ei lainata, mutta voit halutessasi tulla selaamaan lehtiä Pasilan kirjastoon.
Wikipedian artikkelissa "Valokuva" on maininta, että vanhimman säilyneen valokuvan valotti vuonna 1826 Joseph Nicéphore Niépce. Sen tarkempaa tietoa tuskin voi ollakaan, koska ensimmäisen kuvan ottaja itsekään ei ole voinut mitenkään tietää, onko hän ollut ensimmäinen.
Me täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa autamme mielellään hankalissa kysymyksissä, mutta koulutehtävien tekemisen idea on siinä, että ne tehdään itse. Nykyaikana tiedonhaku esimerkiksi valokuvan historian kysymyksissä on suhteellisen helppoa vaikkapa juuri Wikipedian avulla. Suosittelen, että otat esiin tuon suomenkielisen artikkelin Valokuvauksen historia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvauksen_historia) ja tutkit asiaa vaikkapa sen pohjalta.
Heikki Poroila...
Nordea pankilta sain vastauksen, että voi ilmoittaa osoitteekseen poste restanten ja avata tilin. Mutta esim. pankkikorttia ei läheteä poste restanteen. TE toimiston sivuilla ilmoitetaan ainoastaan asiakirjojen lähettämisestä postitse. Asiaa voisi kysellä heiltä suoraan.
http://www.te-palvelut.fi/te/fi/nain_asioit_kanssamme/te_palvelut/index…
Helsingin kaupungin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on teos
Veijo Kauppinen, Metalliverstaita sekä konepajoja Ruotsin ajan
ja Suuriruhtinaskunnan Helsingissä, 1988, jossa kerrotaan
Helsingin laivatelakasta. Kirjasta löytyy myös lisää viitteitä muihin lähteisiin.
Kirja on käsikirjastokappale joten sitä ei lainata mutta voi lukea
kirjastossa.
