Väestöliiton sivulla tuosta touhutipasta käytetään nimitystä esiliukaste:
”Esiliukaste tunnetaan monesti nimellä ”touhutipat”. Kyseessä on nestemäinen aine, jota tulee peniksestä kiihottuessa.
Kun penis jäykistyy, voi peniksen päästä tulla nopeastikin nestemäistä ainetta. Kyse ei ole spermasta eli siemennesteestä vaan esiliukasteesta, jota erittyy peniksen päästä ennen siemensyöksyä. Ajatellaan, että se on peräisin peniksen rauhasista, jotka sijaitsevat virtsaputkessa. Esiliukastetta erittyy vaihteleva määrä, mutta kovin paljon sitä ei tule.”
https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mita-ovat-touhutipat-eli-esiliukas…
Kuoroille saatavilla olevia nuotteja voit etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.lib.hel.fi), kohdasta Kirjat ja muu aineisto käyttämällä asiasanoina kuoromusiikki, mieskuorot, naiskuorot tai sekakuorot ja valitsemalla aineistotyypiksi nuottijulkaisut. Nuotteja voi kopioida omaan käyttöön. Saman haun voit tehdä myös lähimmässä kirjastossasi asiakaspäätteellä.
Suomeksi halloween-tietoa löytyy seuraavista kirjoista:
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Karisto 1999.
Uskomatonta mutta totta : 516 kertomusta jotka ovat eriskummallisia, harvinaisia...mutta tosia. Valitut Palat 1978.
Turunen, Ari: Pahan merkit eli taikauskoisten tapojen tarina. Atena 1997.
Helakisa, Kaarina: Suomen lasten juhlakirja. Otava 1999.
Halloween-askarteluohjeita löytyy mm.
Karjalainen, Sirpa: Aprillia : lasten karnevaalikirja.
Wilkes, Angela: Värikästä askartelua.
Kokonaista kirjaa sosialismista/kommunismista ja muodista ei Helmet-kirjastoista löydy. Ainakin alla luetelluista kirjoista ja lehdistä löytyy kuitenkin artikkeleita aiheesta. Ne löytyvät myös Helmet-kirjastoista.
- Gronov, Jukka, Oliko sosialismissa muotia? Neuvostokulutuksen historiaa (teoksessa Arjen talous: talous, tunteet ja yhteiskunta / Pertti Jokivuori & Petri Ruuskanen (toim.) (2004)
- Gronow, Jukka, Kulutusyhteiskunta ja sen kriitikot. (Tiede & edistys. 1992, nro 1, s. 8-16)
- Salonen, Kirsti, Muoti saapuu Moskovaan (Parnasso, 1987, nro 2, s. 107-108)
- Gronow, Jukka, Neuvostomuodin synty: toisen maailmansodan jälkeisen kulutuskulttuurin erityispiirteitä Neuvostoliitossa / Jukka Gronow ja Sergey Zhuralev (teoksessa...
Kyllä on, tällainen laite on Helsingissä Pasilan ja Töölön kirjastoissa sekä Kohtaamispaikan neuvontapisteessä. Pasilan laitteen voi varata puhelimitse tai varausjärjestelmän kautta, Töölön ja Kohtauspaikan puhelimitse. Ohjeet ja lisätietoa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ajankohtaista/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Yleisesti on niin, että joku viittaa ihmiseen ja jokin esineeseen, asiaan tai eläimeen. Nykysääntöjen (v. 2012) mukaan sana joku voi kuitenkin viitata myös asiaan joissain tapauksessa, koska puhekielessä tätä sanaa käytetään yleisesti myös toisessa merkityksessä, esim. kysymyksessä: Vaivaako joku asia mieltäsi?
Jos kuitenkin merkitys on vaarassa muuttua, pronominia joku ei voi vaihtaa sanaan jokin. Esim. lause "Jokin liikkuu illalla pimeässä" muuttaa merkitystä, jos sana jokin vaihdetaan sanaan joku. "Jokin liikkuu illalla pimeässä" viittaa eläimeen tai luonnonilmiöön, "joku" taas ihmiseen.
http://www.kielitohtori.fi/kielenhuoltovinkit-ohjeartikkelit/milloin-jo…
Työkaluja ei toistaiseksi ole kovin paljon lainattavana Helmet-kirjastoissa eikä muuallakaan, sillä yleisten kirjastojen ainoa pistosaha näyttää olevan Frank-monihaun mukaan Tapiolan kirjastossa Espoossa.
Helmet-kirjastojen nettihakusivulla osoitteessa www.helmet.fi voi etsiä hakusanalla "pistosaha" ja kun esineen tila on "HYLLYSSÄ" se löytyy silloin kirjastossa lainattavaksi.
Tällä hetkellä, ti 28.7. klo 18:50 on pistosaha lainassa, silloin näkyy ERÄPÄIVÄ sekä lainan erääntymisen päivämäärä ks. linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2267378__St%3A%28pistosaha%29__Orightresult__X6?lang=fin&suite=cobalt
Vaikuttaa siltä, ettei nimellä Eufemiavisorna tunnettuja keskiaikaisia ritariromaaneja ole suomennettu (näitä teoksia kai tarkoitat?) Tutkin mm. Suomen kansallisbibliografiasta sekä nimekkeellä Eufemiavisor että jokaisen kolmen romaanin nimellä erikseen (Herr Ivan, Hertig Fredrik av Normandie ja Flores och Blanzeflor) mutta tuloksetta. Mistään muustakaan suomalaisesta tietokannasta en niitä onnistunut löytämään.
Gioacchino Rossini on säveltänyt teoksen ”6 Sonate a quattro” eli kuusi sonaattia (G, A, C, Bb, Eb, D) kahdelle viululle, sellolle ja kontrabassolle vuonna 1804 ollessaan vain 12-vuotias. Epätavallisen kokoonpanon sanotaan johtuvan alttoviulistin puutteesta ystäväpiirissä. Säveltäjä on myöhemmin sovittanut osan sonaateista jousikvartetille. Sävellyksiä on kuvailtu mm. nuorekkaiksi ja humoristisiksi ja ne ovat suosittua konserttiohjelmistoa. Lisätietoja saat hakuteoksista ja esimerkiksi cd-levyjen tekstiliitteistä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy ainakin kaksi teoksen kokonaislevytystä. Voit hakea niitä Helmet –tietokannasta http://www.helmet.fi teoksen nimellä.
Digitaalinen aineisto on määritelty julkaisussa "Kirjastopoliittisen ohjelma 2001-2004: työryhmän muistio", joka on julkaistu myös internetissä osoitteessa
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/linjauksia/kirpol09_3_2001… "Esitys kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004". Julkaisun lopussa on liiteosassa "Käsitteiden ja termien määrittelyä".
Naispappeuden vastustus ei perustu pelkästään erillisiin selväsanaisiin raamatunlauseisiin (kuten esim. mainitsemanne 1.Kor. 14 : 34) vaan niiden tulkintaan mm. vanhatestamentilliselta taustalta.
Tietoa aiheesta saatte esim. seuraavista kirjoista:
Naispappeus : teologien puheenvuoroja. – Helsinki, 1968.
Huovinen, Eero : Nainen ja pappisvirka : agumentaatioanalyysi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa käydystä naispappeuskeskustelusta. – Helsinki, 1979. ISBN 951-9111-26-3
Teinonen, Seppo A. : Kirkon uudistus ja naispappeus. – Helsinki, 1975. ISBN 951-621-135-6
Lindström, Martin : Naispappeus Raamatun ja tunnustuksen näkökulmasta. – Helsinki, 1980. ISBN 951-1-05847-9
Herran käsky : asiatietoa naispappeuskysymyksestä. – Helsinki, 1984....
Hain HelMetistä tekijän nimellä Hännikäinen, Timo ja sain alla olevan teoslistan. Nimellä Hannikainen, Timo en saanut mitään. Kokeilin hakua omalla työkoneellani ja kirjaston asiakaspäätteellä. Molemmissa sain saman tuloksen. Esiintyykö kyseinen ongelma vain tämän nimen kohdalla vai tapahtuuko sama muissakin skandinaavisia merkkejä (ä, å, ö) sisältävissä sanoissa? Ongelma saattaa piillä koneen tai selaimen asetuksissa.
Tässä lista teoksista, jotka ovat Timo Hännikäisen kirjoittamia tai joissa hän ollut kääntäjänä tai toimittajana: Istun vastapäätä : runoja / Timo Hännikäinen - Helsinki : WSOY, 2002., - Kilpailevan lajin muistomerkki : runoja / Timo Hännikäinen. - Turku : Savukeidas, 2005., - Taantumuksellisen uskontunnustus : esseitä /...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Tori Amoksen nuottikirjoja 8 kappaletta. Kaikki näistä sisältävät myös pianonuotit. Nuottien laina-aika on neljä viikkoa.
"Kahden kerroksen väkeä" -sarjan neljäs tuotantokausi on tällä hetkellä saatavilla vain Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, muttei vielä Suomessa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Upstairs,_Downstairs#Region_Four
Hei!
Tanssimuotoista kuntoilua käsitteleviä dv:eitä löytyy Ratamo-kirjastoista (Riihimäki ja Hyvinkää) kaksi: Sambic, jossa liikutaan samban askelin sekä Hyvinkään kirjastosta African dance, jossa likuntamuotona on afrikkalainen tanssi. Näissä molemmissa on käytetty asiasanoja: kuntoliikunta ja tanssi. Jos haet pelkällä asiasanalla kuntoliikunta ja materiaaliksi laitat dv:n, Ratamo-kirjastoista löytyy 63 dv:tä, joiden joukosta saattaisi löytyä myös sopivia tarkoitukseesi.
Kirjastojen käyttämíä hakusanoja ei ole aina helppo keksiä. Asiasanojen valinnassa auttaa Vesa - suomalainen asiasanasto, joka löytyy verkkokirjaston hakusivuilta.
Olet oikeassa: lainausoikeuden menettää, jos lainat ovat myöhässä 28 vuorokautta tai enemmän. Lainausoikeuden saa takaisin palauttamalla lainat ja maksamalla maksut. Myöhästymismaksut kirjautuvat vasta kun lainat on palautettu, joten niitä ei voi maksaa etukäteen. Maksut ovat enintään 6 euroa / laina.
Lainat kannattaa joka tapauksessa palauttaa ennen kuin eräpäivästä on kulunut 60 vuorokautta, ettei niitä siirretä perintätoimiston perittäviksi.
Vuonna 2010 Suomessa oli 312 pääkirjastoa ja 486 sivukirjastoa. Laitoskirjastoja eli kuntien kirjastopisteitä esimerkiksi sairaaloissa tai vanhainkodeissa oli 44 ja kirjastoautoja 154. Lisäksi toimi yksi kirjastovene.
Tiedot löytyvät Suomen yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1
