Immanuel Kantin (1724-1804) kotikaupunki Itä-Preussin Königsberg (nyk. Kaliningrad) pystyi varmaankin yliopistokaupunkina tarjoamaan monipuolista musiikillista ammattitaitoa. Kantin aikakauden aattelliset puitteet muodostuivat kirkollisesta puhdasoppisuudesta, herätyskristillisestä pietismistä ja valistusfilosofiasta, joka ei Saksassa yleensä ollut omaksunut yhtä radikaalia luonnetta kuin esim. Ranskassa. Kant oli saanut vaikutteita kaikista kolmesta. Koska hän ei filosofisessa ajattelussaan ja opetustoiminnassaan aktiivisesti toiminut kirkkoa ja uskontoa vastaan, voimme olettaa että hän on viettänyt joulua eikä ole vierastanut juhlanvieton uskonnollisiakaan aineksia. Valistuksen ja yksilöllistä hurskautta korostavan pietismin...
Seuraavassa on joitakin Internet-osoitteita pääkaupunkiseudun musiikkikouluihin, joissa tarjotaan aikuisopetusta ilman pääsykoetta :
http://www.musakoulu.net/
http://www.musiikkikoulu.info/
http://musiikki.hnmky.fi/etusivu
http://www.toolonmusiikkikoulu.org/index.htm
http://www.kolumbus.fi/kristmus/index.htm
http://www.artofmusic.fi/index.html
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;218;10696;4526
Kirjailija on nimeltään Sujata Massey ja hänen Japaniin sijoittuvissa kirjoissaan seikkailee antiikkikauppias ja amatöörietsivä Rei Shimura. Kirjoja on suomennettu tähän mennessä kahdeksan, ja niistä uusin on tämän vuoden huhtikuussa ilmestyvä Rei Shimura yakuzan jäljillä. Lisää tietoa kirjailijasta ja kirjoista löytyy kustantajan sivuilta osoitteessa http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
Lehtivaraus Helmetissä tehdään hiukan muista varauksista poiketen:
Ensin etsitään lehden tiedot, sitten klikataan varaa-painiketta ja vasta sitten tulee valittavaksi noutokirjasto ja sen jälkeen halutun lehden numero.
Suoraa käännöstä en minäkään ole mistään sanakirjasta löytänyt, mutta internetin perusteella se voisi olla kirkossa oleva lasimaalaus, jossa käsitellään Jeesuksen kastetta. Internetissä käytettiin myös käsitetta baptism window. Esimerkiksi amerikkalaisen Bluff parkin metodistikirkon sivuilla on kerrottu kirkon lasimaalauksista ja yhtä ikkunaa sanotaan baptism windowksi. Siitä kerrotaan, että maalauksen yläosassa on laskeutuva kyyhky, joka symboloi pyhää henkeä, keskella Jeesus Jordan-joessa ja alla näkinkenkä, joka symboloi kastetta. Lähde: http://onedomain.com/don/bpwindows/baptismwindow.htm
Choir - Boys do't sing -ohjelman lopputeksteissä kuultu sävellys on:
Le carnaval des animaux (Eläinten karnevaali) soitinyhtyeelle, 14 osaa. Säveltäjä Camille Saint-Saëns. Orkesteriteoksen kesto 22 - 30 minuuttia.
Ohjelmassa kuullun osan nimi on Aquarium.
Linkki kappaleen tietoihin. http://en.wikipedia.org/wiki/The_Carnival_of_the_Animals
tai
http://www.youtube.com/watch?v=AsD0FDLOKGA&feature=related
Aquarium -osaa on käytetty lukuisissa elokuvissa.
Muun muassa Malickin Days of Heaven (Onnellisten aika) -elokuvan teemana tai Simpsonien jaksossa
"The Wife Aquatic".- Walt Disney's Beauty and the Beast (Kaunotar ja hirviö) -elokuvan teema on saanut siitä vaikutteita.
Muistiinpanosi viitannee tähän:
Carlo Ginzburg: Juusto ja madot - 1500-luvun myllärin maailmankuva (Gaudeamus, 2007)
1500-luvulla Italiassa eläneen mylläri Domenico Scandellan eli Menocchion omintakeiset ajatukset herättivät historiantutkija Carlo Ginzburgin uteliaisuuden, kun tämä törmäsi niihin udinelaisessa paikallisarkistossa 1960-luvulla. Noin 400 vuotta aikaisemmin Menocchion ajatuksista oli kiinnostunut myös inkvisitio, jolle mylläri joutui tekemään tiliä käsityksistään Jumalasta, uskonnosta ja maailmankaikkeudesta.
Inkvisition kuulustelupöytäkirjojen perusteella Ginzburg hahmottelee Menocchion maailmankuvan, joka ei ollut sopusoinnussa katolisen kirkon eikä kerettiläisten lahkojen oppien kanssa. Hänen mukaansa se heijastaa...
Runo löytyy netistä ja sen tekijäksi ilmoitetaan "tuntematon unkarilainen runoilija". Selasin kaikki unkarilaisia runoja sisältävät kokoelmamme läpi, mutta tätä runoa en löytänyt tarkistaakseni sen sanatarkkuuden; netissä olevat sitaatit kun joskus muuttavat muotoaan. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tunne tätä runoa.
Tietäisiköhän joku lukijoistamme tarkemmin?
Saatte kuitenkin netistä löytyneen runon kokonaisena sähköpostiinne.
Ihan tuollaista värssyä en löytänyt, mutta voisikohan kyseessä olla joko Edu Kettusen laulu "Yhden illan juttu", jota Bablo on esittänyt tai Matti Ruohosen laulu "Enemmän kuin yhden illan juttu" (sanat Veli-Pekka Lehto), jota Matti & Teppo on esittänyt? Yhden löytämäni videoklipin perusteella tämä Matin ja Tepon laulun sanat eivät kyllä aivan muistikuvasi kanssa sovi yhteen. Kettusen laulun sanoja en löytänyt mistään. Mutta toivotaan, että hakuammuntani onnistui tai joku tämän vastauksen lukeva tietää paremmin.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Persialaiselta 1200-luvulla eläneeltä runolijalta Jalal ad-Din Muhammad Rumilta on suomennettu muutamia teoksia runoja, aforismeja tai muuta kirjallisuutta --
- Kalebassin veistämisen taito : runokertomuksia
- Kauppias ja papukaija
- Rakkaus on musta leijona
- Ruokopillin tarinoita
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Hänen tekstejään on myös käänetty lauluiksi. Tiedot löytyvät Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Runoja on myös monissa kokoomateoksissa ja lehdissä. Tietoja mm. Linkki mailman runouteen -tietokannan kautta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?SearchTerm=rumi&AuthorID=&LanguageID=&Country=
Todennäköisesti tekstejä löytyy myös...
Kivikkopuutarhasta löydät tietoa kirjoista, esim. Anttiroiko, Irmeli: Kivikkopuutarha. 1985, Puupponen, Esko: Kivikkotarha. 1973, Kasterinne, Riku: Kivikkoistutukset. 1953. Myös useissa yleisissä puutarhakirjoissa on oma lukunsa kivikkopuutarhalle: Otavan puutarhakirja, Riikonen: Suomalainen puutarhakirja, Suomalainen piha ja puutarha, Suuri puutarhakirja, Unelmien kotipuutarha.
Myös internetistä löytyy puutarha-aiheisia linkkejä, esim. Makupalat.fi:n kautta pääset useille puutarha-aiheisille sivuille, https://www.makupalat.fi/fi/k/202/hae?category=114296&sort=title&order=….
Jos jotakin julkaisua ei löydy omasta kirjastostasi, voit pyytää sitä kaukolainaksi.
Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:
(Teos on saameksi, käännös IP)
Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara.
Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät).
Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa.
Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.
Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-...
Valokopiointi perustuu kahteen ilmiöön, staattiseen sähköön ja valosähköiseen johtavuuteen. Hyvin yksinkertaistettuna alkuperäiskappaleeseen kohdistetaan kirkas valo, joka heijastuu sylinteriin ja aiheuttaa sylinterin pinnalle sähkövarauksen, jonka jakauma on erilainen riippuen siitä, missä kohdassa alkuperäiskappaleessa oli väriä. Seuraavaksi sylinterin pinta pölytetään mustalla jauheella, joka leviää samaan muotoon kuin sähkövaraus ja alkuperäiskappaleessa oleva kuva tai kirjoitus. Lopuksi tämä jauhe kiinnitetään puristusta ja lämpöä käyttäen kopiopaperille.
Kopiokoneen toiminta englanniksi selitettynä: https://www.explainthatstuff.com/photocopier.html
Suomeksi: TEK - Tekniikan tietokeskus 8, 1984, s. 84.
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi Kyllikki-nimistä julkaisua: Kyllikki. - Helsinki, 1912-1914 sekä Kyllikki: ajanvietelukemisto. - Oulu: Liitto, 1929-1940. Tarkempia tietoja saa Helsingin yliopiston kirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa ei toistaiseksi voi varata netin kautta. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisrekisteriä voi kuitenkin selailla netissä (http://www.libplussa.fi tai esim. Hgin kaupunginkirjaston etusivulta linkki 'Kirjat ja muu aineisto'), mutta varaukset täytyy tehdä entiseen malliin kirjastossa.
Suomalaisia sota-ajan lauluja englanniksi käännettynä ei valitettavasti tietokannoista (Plussa, Viola) löytynyt.
Suomen kielellä löytyi kaksi nuottijulkaisua: "Sota-ajan lauluja" ISBN 951-757-182-8 ja "Sun kanssas Liisa pien - Laulumuistoja sotavuosilta" ISBN 951-757-313-8. Voit tarkistaa saatavuuden plussa-haulla http://www.libplussa.fi
Kirjallisuutta löytyy melko paljon: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet: sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, lähihoitaja. Opetushallitus 2001, Rintala, Taina: Lähihoitajien työ, ammatti-identiteeetti ja hyvinvointi. Stakes 1997, Uusitalo, Ilkka: Lähihoitajakoulutuksen tuottamat valmiudet. Opetushallitus 1995 ja Kero, Marja: Lähihoitajakoulutus ja organisaatiokulttuuri. Opetushallitus 1995. Lisää kirjallisuutta löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kohdasta HAKU, asiasanoilla lähihoitajat ja koulutus. Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy myös useita. Niitä voi etsiä Aleksi-artikkelitietokannasta, joka...
Lasten runoaitta -sarja on vuodelta 1987, joten kova käyttö on kuluttanut sen useissa kirjastoissa loppuun.
1. kasettia on jäljellä vielä Keski-Espoon kirjastossa, 2. Tapiolassa, 5. Keski-Espoossa ja Tapiolassa, 6. samoin Keski-Espoossa ja Tapiolassa, 7. ainoastaan Tapiolassa, 8. Keski-Espoossa, Leppävaarassa ja Tapiolassa.
Varauksen tekemiseen saat ohjeita linkistä: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Tilanteen saat helpoiten selville valitsemalla HelMet - haun pudotusvalikosta Teoksen nimi ja kirjoittamalla tyhjään laatikkoon Lasten runoaitta sekä valitsemalla oikeanpuoleisesta pudotusvalikosta aineistolajiksi Lasten aineisto.
Lastenosaston aineistosta ei peritä varausmaksua.