Hakujen tallentamisen mahdollistava nappi on aika huomaamaton. Tee haluamasi haku ja klikkaa sitten hakukentän tasolla äärimmäisenä oikealla olevaa nappia ”Tallenna”. Sen jälkeen tekemäsi haun pitäisi löytyä omien tietojen kohdasta ”Tallennetut haut”.
Sitaatin alkulähde on Shakespearen näytelmä Richard III (IV näytös, IV kohtaus, säe 70). Kuningatar Margareeta sanoo monologissaan ” Richard yet lives, hell's black intelligencer”. Matti Rossi suomentaa tämän kohdan ”Rikhard elää vielä, hornan musta renki”. Margareetalle Rikhard, joka on tappanut hänen lapsensa, on kaiken pahan ruumiillistuma.
Ensimmäiseksi tulee mieleen Eva Ibbotsonin Pelastakaa kummitukset (alkuteos ilmestynyt 1975, suomeksi 1979), jossa kyseinen kohtaus on jäänyt muillakin mieleen (http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=92b152e9-fdf4-442…).
Koulupoika Rick auttaa kummituksia ja vampyyrilepakoita saamaan oman suojelualueen. http://fi.risingshadow.net/library?action=book&book_id=3172
Kovin montaa kappaletta kirjaa ei enää ole, mutta löytyy sentään vielä muutama. http://www.helmet.fi/record=b1308795~S9*fin
Meidän mökki lehden palstalla on vastattu samanlaiseen kysymykseen viime kesänä. Kirjoituksen mukaan yleispätevää näädän karkotinta ei ole. Näätä ei pääse kulkemaan alle 4 cm:n aukoista, joten ainakin voisi näädän menevät aukot tukkia. Näätä on yllättävän rohkea ja mikäli se on päässyt pesiytymään vintille, kannattaa odottaa sen lähtöä metsästysretkelle ja tukkia sinä aikana näädänmentävät aukot.
Näädät saalistavat myyriä ja oraviakin. Myyräkantojen ollessa pieniä, näätä saalistaa myös lintuja, mutta sillä kelpaavat myös marjat, sienet ja hedelmät. Naaras synnyttää huhti-toukokuussa keskimäärin kolme poikasta. Näätää esiintyy kaikkialla Suomessa, etenkin seuduilla missä on suuria havu-ja sekametsiä. Sitä saa metsästää marraskuusta...
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjojen järjestys on seuraava.
1. Angelika
2. Angelika ja kuningas
3. Angelika ja sulttaani
4. Angelika kapinoi
5. Angelika ja rakkaus
6. Kreivitär Angelika
7. Angelikan kiusaus
8. Angelika ja demoni
9. Angelika ja varjojen salaliitto
10. Angelika uhmaa kohtaloa
11. Angelika ja toiveiden tie
12. Angelikan voitto
Vanhoja Tallinnan puhelinnumeroita on ainakin kirjassa:
Adolf Richters Baltische Verhehrs- und Adresbücher. Bd 3 : Estland. Riga, Selbstverlag des Herausgebers, 1913.
Kirja on löydettävissä ainakin Viron kansalliskirjastossa:
http://www.nlib.ee/en/libraries/index.php
sekä Tarton yliopiston kirjastossa sekä Eesti Kirjandusmuuseumin kirjastossa Tartossa.
Sijaintitietoja voi etsiä Ester-tietokannasta:
http://www.ester.ee/search~S1.
Ester-tietokannasta löytyvät myös seuraavat kirjat:
Список абонентов Ревельской правительственной телефонной сети на ... год
Ilmunud Ревель, [1911-1917] (Ревель : Фельсберг и А. Тетерман
Eesti Wabariigi telefoni wõrgu abonentide nimekiri. Tallinn,1920.
Jos sinun ei ole mahdollista matkustaa Tallinnaan, voit...
Vaino merkinnee tässä lähinnä "sotaa, vihanpitoa". Tutkain merkitsee kirjaimellisesti (jonkin) terävää kärkeä. Kaunokirjallisuuden tutkain on tavallisimmin luonteeltaan kuvaannollinen. Nykysuomen sanakirja antaa tästä hyviä esimerkkejä: "Vornanen tunsi sanojensa tutkaimen pistävän itseään", "Kipeään kohtaan osasi majuri kyselynsä tutkaimen työntää". Pienen pojan "vainon tutkaimen torjuminen" voitaisiin tulkita vaikkapa menestykseksi puolustustaistelussa vainolaista vastaan.
Tieto tuntuu olevan hyvin piilossa, olemme etsineet HAM:in julkiset veistokset palvelusta Julkiset veistokset https://www.hamhelsinki.fi/veistokset/, Löytöretki muistomerkeille : pääkaupunkiseudun julkiset teokset -oppaasta sekä arkkitehti Taucheria koskevista teoksista.
Aalto-yliopistosta tietoa ei löytynyt. Sieltä sain tällaisen vastauksen: Huutokonttorin seinän reliefin tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt Aalto-yliopioston kokoelmien avulla. Julkisten taideteosten luettelotkin sivuuttavat täysin tämän reliefin.
Kannattaisi varmaan kääntyä Helsingin kaupunginmuseon puoleen. Ehkä pitäisi selvittää, kuka on ollut Huutokonttorin rakennuttaja ja omistaja silloin, kun reliefin seinään sijoittamisesta on tehty päätös. Onko rakennuttaja...
Suomennoksia on useita, mutta suomentajan nimeä tai laulun alkusanoja ei aina mainita julkaisuissa tai julkaisujen kuvailutiedoissa. "Pyhiinvaeltajien kuoro" (tai "Pyhiinvaeltajain kuoro") on Richard Wagnerin säveltämästä oopperasta "Tannhäuser, WWV70" osa "Beglückt darf nun dich, o Heimat". Wagner kirjoitti myös oopperan libreton.
"Tannhäuser" esitettiin suomeksi ensimmäisen kerran 17.10.1919. Suomennoksen teki Toivo Muroma. Tämä suomenkielinen libretto on julkaistu nimellä "Tannhäuser ja Wartburgin laulukiista" ja löytyy esimerkiksi Varastokirjastosta. Suomennoksen on myöhemmin tarkistanyt Tauno Pylkkänen. Finnan viitteen mukaan Muroman sanoitus alkaa "Oi onnea kun taas nään synnyinmaani".
Myös Kalevi Haikara ja...
Yhdistystoimintaopas kertoo näin:"Yhdistyslaki määrittää yhdistyksen toiminnan raamit, ja yhdistyksen omat säännöt määrittävät toiminnan ja sen tarkoituksen. Jokaisen hallituksen jäsenen on tärkeä tietää pääpiirteissään niiden sisältö. Epäselvissä tilanteissa kannattaa aina ensin kerrata oman yhdistyksen sääntöjä ja yhdistyslakia." http://www.sinut.fi/files/204/Yhdistystoimintaopas_nettiin.pdf
Yhdistyslaki ei ota kantaa päätösten takautumineen. Se antaa raamit päätöksen teolle ja mahdolliselle päätöksen moittimiselle. "27 § Päätöksentekojärjestys
Yhdistyksen päätökseksi tulee, jollei säännöissä ole toisin määrätty:
1) se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä;
2) äänten mennessä tasan se...
Singer sewing machine serial number database kertoo, että sarjanumero EC192073 kuuluu vuonna 1939 valmistetulle 201K-mallin ompelukoneelle. Valmistuspaikka on Singerin Kilbowien tehdas Clydebankissa Skotlannissa.
Singerin ompelukonemalleista ja sarjanumeroista löytyy lisätietoja mm. näistä linkeistä:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
https://www.yumpu.com/en/document/read/28131279/singer-sewing-company-e…
https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-…
En ollut ihan varma, mitä kysymyksellä haet tarkalleen, mutta löysin latvialaisen kirjakaupan nettisivuilta kirjan Trīs cūkas, jonka esittelytekstissä mainitaan possujen nimiksi Naf-Naf, Nif-Nif ja Nuf-Nuf. Kirja on venäjänkielinen.
Kysyin asiaa Porin jäteneuvonnasta, josta sain seuraavan vastauksen:
Maatuminen on maan eloperäisessä kerrostumassa kasvimassaa muuttavia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä. Hajoamisen aiheuttavat mikrobit, homeet ja sienet, jotka hajottavat aineen rakenteen ja synnyttävät siitä humusta. Maatumista käytetään hyväksi esimerkiksi kompostoreissa, johon luodaan maatumista edistävät olosuhteet, eli tarjotaan tarpeeksi lämpöä, happea ja kosteutta.
Kirjan maatumiseen liittyy tietysti muitakin erilaisia muuttuvia tekijöitä, kuin maatumiseen liittyvät olosuhteet. Näitä ovat esimerkiksi: Onko kirja kovakantinen ja muovitettu? Tällöin tietysti maatuminen kestää kauemmin. Paperi kyllä hajoaa, mutta kannet voivat jäädä...
Laulun Elämälle kiitos (Gracias a la vida) on säveltänyt Violeta Parra (1917-1967). Laulun espanjankieliset sanat ovat myös Parran käsialaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Sanalla "mätisäkki" voi olla monenlaisia merkityksiä puhekielessä. Sillä voidaan tarkoittaa muun muassa:Naaraspuolista haukea kutuaikanaLihavaa henkilöä (ala-arvoisesti ja halventavasti)"Douchebagia" (suomennoksena tälle englanninkieliselle ilmaukselle)Lähteet:Mätisäkki - Wikisanakirja. (Viimeksi muokattu 28.3.2020). https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%A4tis%C3%A4kkiJuho Typpö (26.3.2015): Nyt se on päätetty: douchebag on suomeksi mätisäkki. https://www.hs.fi/nyt/art-2000002810228.html
Kysymyksesi laajudesta johtuen kehottaisin sinua menemään lähimpään
kirjastoon paikan päälle selvittelemään asiaa.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy ainakin seuraavat teokset:
- Suomen taloushistoria 1 (1980)
- Suomen taloushistoria 2 (1982)
- Vainionpää, Jussi: Markkinat Suomessa keskiajalta talvisotaan (1994)
- Ahvenainen, Jorma: Suomen sahateollisuuden historia (1984)
- Rautkallio, Hannu: Kaupantekoa Suomen itsenäisyydellä (1977)
Oletan, että tarkoitat Tuija Lehtisen Laura-kirjoja.
Uusin kirjastomme järjestelmässä on Laura sydän syrjällään (v. 2003). Aikaisemmat ovat Laura ja Akun tehdas, Laura kielikurssilla, Laura ystäväni, Laura menopäällä, Rakas Laura ja Laura kultatukka. Saatavuustiedot löydät netistä osoitteesta www.helmet.fi., josta pääset selaamaan kaikkien pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmia.
FAO:n Production yearbook ei ole internetissä.
Sen sijaan siellä on FAO:n maksuton tietokanta FAOSTAT.
Se sisältää maataloustuotteiden tuotantotilastoja maittain.
Palvelu löytyy osoitteesta:
http://faostat.fao.org/
Ilmaistietokannasta voi poimia tietoja rajoitetun määrän eli
yhdellä kertaa 500 lukua.
Kertomus Salainen ikkuna, salainen puutarha löytyy Stephen Kingin teoksesta Sydänyö (Tammi 1991). Alkuteoksen nimi on Four past midnight. Samassa teoksessa on kolme muutakin kertomusta: Langolieerit, Kirjastopoliisi ja Aurinkokoira.
David Koepp on muuten ohjannut tänä vuonna Kingin kertomukseen perustuvan elokuvan Secret window.
Sydänyö on saatavilla monissa kirjastoissa, katso tarkemmin HelMet aineistohaulla http://www.helmet.fi
Sveitsin-oppaita löytyy useitakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta.
Tässä poimintoja:
- Louhisola, Oiva: Eu-kaupunkiopas 1, Primrose 1995
Teoksessa esitellään mm. Basel ja Zürich.
Yleisiä Sveitsin-oppaita:
- Hüsler, Eugen: Switzerland, Apa Publications, 2003
- Teller, Matthew: Switzerland, Rough Guides, 2003
- Simonis, Damien: Switzerland, Lonely Planet, 2003
Sveitsin historiaa käsettele seuraava teos:
- Fahrni, Dieter: Schweitzer Geschichte: ein historischer Abriss von den Anfängen bis zur Gegenwart, Pro Helvetia, 1994
Lisäksi:
Maailma tänään, osa 12: Keski-Eurooppa, Bonnier, 1996
Internetistä löytyviä maakohtaista tietoa sisältäviä sivustoja:
- http://www.makupalat.fi / Vapaa-aika /...
