Suomen eri maakunnilla on olemassa maakuntakukkia, -kiviä, -kaloja jne. Samoin Suomelle on nimetty kansalliskukka (kielo), kansalliseläin (karhu) ym. Yksittäisllä kunnilla tai kaupungeilla ei tällaisia ole. Oman maakuntasi Keski-Pohjanmaan tunnukset löydät maakuntaliiton sivuilta osoitteesta http://www.keski-pohjanmaa.fi/tunnukset.html.
Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolla on grönlanninkielinen Vanha testamentti, 2-osainen teos, jota saa lainata oman kirjaston kaukopalvelun kautta.
Lappi-osastolla on Grönlanti-kokoelma, johon teos kuuluu.
Lisää grönlanninkielistä kirjallisuutta voi etsiä
http://www.lapinkirjasto.fi
Kiihottumisessa ja laukeamisessa on eroa. Seksuaalinen kiihottuminen voi edeltää laukeamista. Se ei kuitenkaan välttämättä aina johda laukeamiseen, eikä sen aina tarvitsekaan johtaa. Laukeamisella tarkoitetaan samaa kuin orgasmilla.
Luotettavaa ja asiallista lisätietoa voit etsiä esimerkiksi täältä: http://www.sexpo.fi/?kysymyksia____vastauksia.
Näyttää siltä, että ainoa kysymäsi runon suomennos sisältyy kokoelmaan : FERLIN, Nils : Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Tornio 1990. (Harhaan, s.143. Suomentaja Leo Saukkoriipi.) Saatavuus Helmetissä: http://www.helmet.fi/record=b1241692~S9*fin
Mainio tietokanta hakea runosuomennoksia on Linkki maailman runouteen, Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta, joka sisältää yli 20 000 viitettä maailmanlyriikan suomennoksiin antiikin ajasta nykyaikaan. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Muun muassa seuraavissa romaaneissa käsitellään perhettä tai sukua, niiden dynamiikkaa ja vaiheita sekä perheenjäsenten kehitystä. Osassa teoksia on mukana myös laajahko historiallinen perspektiivi ja linkitys samanaikaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Burnard, Bonnie: Hyvästä kodista (Otava, 2002)
Cunningham, Michael: Samaa sukua (Gummerus, 2003)
Desai, Kiran: Menetyksen perintö (Otava, 2007)
Dorrestein, Renate: Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille Punahilkkaa (WSOY, 2009)
Franzen, Jonathan: Muutoksia (WSOY, 2002)
Honkasalo, Laura: Eropaperit (Otava, 2009)
Ibrahimi, Anilda: Punainen morsian (Tammi, 2010)
Lundán, Reko: Ilman suuria suruja (WSOY, 2002)
McAdam, Colin: Jotain suurta (WSOY, 2005)
McMillan, Terry: Kaikki kotona? (...
Lastenkirjoja on eniten Itäkeskuksen kirjastossa, jos katsotaan ihan raa’asti kirjojen lukumääriä. Heti kannoilla tulee Pasilan kirjasto; jos Pasilan kirjavaraston lastenkirjat lasketaan mukaan, kokonaismäärä on jopa suurempi kuin Itäkeskuksessa. Kolmantena ovat kirjastoauton kokoelmat, mutta niistä on toki aina vain pieni osa kerrallaan itse autossa. Seuraavaksi eniten lastenkirjoja on Vuosaaren, Töölön ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Yleisesti ottaen suurissa kirjastoissa on suurempi määrä lastenkirjoja kuin pienemmissä. Nämä tiedot ovat vuoden 2010 lopulta löytyvät Excel-taulukosta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/docs/vuositilastot/Tilastokirja_2010/2010_yhdiste….
Lastenkirjakokoelmat saattavat olla eri kirjastoissa erilaisia....
Scott Lynchin toistaiseksi kaksiosaisen The Gentleman Bastard Sequence -sarjan kirjat löytyvät mm. Kirkkonummelta ja pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta. Voit hankkia kirjastokortin näihin kirjastoihin tai tilata kaukolainana kotikirjastoosi.
Kirjojen saatavuus tarkistettu Frank-monihaun kautta: monihaku.kirjastot.fi
Lukas-kirjastojen kaukolainapalvelu: http://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena/fjarrlan
Tanskankielisen Wikipedia-artikkelin mukaan Jussi Adler-Olsenin teokset ilmestymisaikoineen ja Tornion kirjaston Dekkarinetin tietoihin perustuen suomenkielisten teosten ilmestymisajat:
Groucho & Co's groveste – 1984
Dansk tegneserie lexikon – den store Komiklex – 1985
Groucho – en Marx Brother bag facaden – 1985
Alfabethuset – 1997 (suom. Aakkostalo, 2001)
Og hun takkede guderne – 2003 (suom. ...ja hän kiitti jumalia, 2004)
Washington dekretet – 2006
Kvinden i buret – 2007 (suom. Vanki, 2012)
Fasandræberne – 2008 (suom. Metsästäjät, 2013)
Flaskepost fra P – 2009
Journal 64 – 2010
Små Pikante Drab – 2011
Marco Effekten – 2012
Muistikuva tiikeristä on aivan oikea. Helen Bannermanin kirjoittamassa sadussa Musta pikku Sambo joukko tiikereitä tanssii piiriä palmun ympärillä niin nopeasti, että ne sulavat ja palmun juurelle jää vain lätäkkö voita.
Suomeksi Bannermanin satu löytyy esimerkiksi kahdeksanosaisen Satumaailma-sarjan ensimmäisestä kirjasta Peukaloputti (Otava, 1963).
lohjan kaupunginkirjastossa on paikallislehti Länsi-Uusimaa mikrofilmattuna vuodesta 1914 alkaen. Uskoisin paikallislehden aikanaan kertoneen jotain leiristä. Valitettavasti kirjastolla ei ole aikaa tarkistaa asiaa, mutta mikrofilmejä voi käydä lukemassa pääkirjastossa sen aukioloaikoina.
Suomen Kuvalehdessä numerossa 32 vuodelta 1935 näyttäisi olevan artikkeli Lohjan Kalevala-leiristä. Lehteä ei ole Lukki-kirjastoissa.
Juhana Saarisen kirjassa Lohjan Eräveikkojen historia. Partiotoimintaa Lohjalla vuodesta 1917 on sivuilla 15-20 kirjoitus Kalevala-leiristä.
Radiodokumentteja ei näin pitkän ajan jälkeen löytynyt.
Suomenkielisiä esim.
Vehviläinen, Olli-Pekka
Kansallissosialistinen Saksa ja Neuvostoliitto 1933-1934 : Hitlerin valtaantulosta Baltian pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen raukeamiseen. - WSOY, 1966
Assarsson, Vilhelm
Stalinin varjossa. - WSOY, 1963
Myllyniemi, Seppo
Baltian kriisi 1938-1941. - Otava, 1977
Hyytiä, Osmo
Viron kohtalontie 1933.. 1939.. 1940. - Yliopistopaino, 1992
Allard, Sven
Stalin ja Hitler : tutkielma Neuvostoliiton ulkopolitiikasta vuosina 1930-1941. - WSOY, 1972
Virkkunen, Veli
Stalinin urut : Amerikan sota-apu Neuvostoliitolle. - Alea-kirja, 1983
Werth, Alexander
Venäjä sodassa 1941-45 1-2. - Kirjayhtymä, 1966
Taylor, A. J. P.
Toisen maailmansodan synty. - Kirjayhtymä, 1962
Gardner, Brian
Toisen maailmansodan...
Kyseinen katkelma löytyy Krugmanin suomennetusta teoksesta ”Lama : talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot” (HS kirjat, 2009) sivulta 68. Koko katkelma menee seuraavasti: ”Lopulta käsite [moraalikato] tuli tarkoittamaan mitä tahansa tilannetta, jossa joku päättää, kuinka suuri riski otetaan, ja joku toinen maksaa viulut, jos asiat menevät huonosti ja riski toteutuu.” Hakasulkeissa oleva selitys on minun lisäämäni.
Aalto-yliopiston kirjasto avusti ystävällisesti tämän ratkaisussa katsomalla sitaattikohdan englanninkielisestä alkuteoksesta.
Helmet-kirjastojen tarjoama ePress-palvelu, jossa voi lukea kotimaisia paikallis- ja maakuntalehtiä, ei ole ollut missään vaiheessa etäkäytettävä. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
PressReader-palvelu, johon kirjautumalla voi lukea ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä, on etäkäytössä. Siihen kirjautumiseen tarvitset vain verkkoyhteyden, kirjastokortin numeron ja pin-koodin.
Olisiko mahdollista, että kyse on yrityksen tilaamasta ePressistä, joka on toiminut yrityksen sisäisessä verkossa, mutta jonka tilaus on päättynyt?
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Kyseessä saattaisi olla Ensio Seppäsen suunnittelema Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkki Savukosken Kuoskun kylässä.
Laatan teksti on seuraavanlainen:
Tämä muistokivi pystytetty 3.9.1941
partisaanien uhreiksi joutuneille
Jälkipolvet:
Älä kysy mitä maaltasi saat,
kysy sitä mitä voit sille antaa.
http://3.bp.blogspot.com/-9Dxr9we0TVA/TgMGPMyZxuI/AAAAAAAAAIs/6CI1TuIPr…
"Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkin suunnitteli professori Ensio Seppänen. Sen mahtava graniittipaasi otettiin sodanaikaisesta Salpalinjasta. Muistomerkki paljastettiin 22.7.1979. Siihen lisättiin 15.7.1994 laatta, jossa on Kuoskussa surmattujen ja sodissa 1939 – 1945 kaatuneiden kuoskulaisten nimet. Nimiä on 19. Käyntiohje: Kuoskun kylä on noin 15 km Savukoskelta Sallan...
Helsingin kollegat olivat keskustelleet tästä aiheesta aamulla ja heiltä tuli alla oleva lista:
-Volter Kilpi
-Bo Carpelan
-Jorma Etto
-Kari Aronpuro
-Rebekka Räsänen
-Risto Rasa
-Valter Juva
-Karl Colan
-Markku Ropponen
Sakari Topelius on sillä lailla pelissä mukana, että hän oli perustamassa Helsingin kaupunginkirjastoa. Hän toimi perustajaseuran sihteerinä.
Mitään kaiken kattavaa listausta tästä ei varmaan ole olemassa, mutta seuraavista lähteistä voit saada lisää tietoa tähän.
Kirjasamposta voi hakea ammatilla, joten sieltä löytyy kirjailijoita, jotka ovat myös kirjastonhoitajia http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kirjastonhoitajat#.Wl8mRf88K70 Lisäksi musiikkikirjastonhoitaja-haulla löytyy Markku Into....
Voisit aluksi kokeilla internetiä: mene kirjaston nettisivulle osoitteeseen http://www.lib.hel.fi , valitse Yleisten kirjastojen verkkopalvelut/ Tiedonhakusivut / Makupalat. Makupalojen ryhmässä Yhteiskunta valitse Kirkko ja uskonnot. Sitten edelleen Uskonnon filosofia, uskonnottomuus sekä Ei-kristilliset uskonnot. Saat luettavaksesi luonnonuskontoja ja uuspakanuutta käsitteleviä tekstejä suomeksi ja myös englanniksi. Tällaisia linkkejä ovat mm. Metsola: Suomen luonnonuskonnollinen foorumi http://www.funet.fi/~magi/metsola/esittely.html ja Lehto: Suomen luonnonuskontojen yhdistys http://fly.to/lehto
Kannatta käydä katsomassa myös Yahoon Paganism -linkkihakemisto. Se tosin on englanninkielinen. http://www.yahoo.com/ -> Society&...
Kustannusyhtiö Otavan sivuilta löytyy tietoa Bert-kirjojen kirjoittajasta Anders Jacobssonista ja lista suomennetuista Bert-kirjoista. osoite on http://www.otava.fi/
Muuten netistä löytyvä suomenkielinen aineisto Bert-kirjoista on lähinnä nuorten lukijoiden palautetta erilaisilla kirjallisuussivuilla. Tässä muutamia esimerkkejä:
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
http://www.edu.espoo.fi/~matilda/
http://www.ouka.fi/kirjasto/nuorkir.htm
http://hyvan-a5.pc.helsinki.fi/chilias/kirjoista.html
http://www2.hrsk.edu.fi/~kari/Ateljee/verkkolehti/ryhma1/bert.htm
Helsingin yliopiston tiedotuslehdessä 1999: 2 s. 13-14 "Standardeja tarvitaan. Iso informaatioalalla"
kerrotaan että ISO:n informaatio- ja dokumentaatioalalla on tekninen komitea, jonka Suomen edustuksesta vastaa Helsingin yliopisto ja Suomen standardoimisliitto,SFS, hoitaa sihteeristön tehtäviä.
Lisätietoja aiheesta on seuraavilla kotisivuilla:
ISO: http://www.iso.ch/infoe/intro.htm
ISO TC46: http://www.iso.ch/meme/TC46.html
Tietohuoltokomitea: http://hul.helsinki.fi/hyk/kt/standardit.html
Ainakin Nokian informaatiopalvelu Oulussa on käynnistänyt laatuprojektia.
