Työttömyyden syitä pohdittaessa on lähiaikoina alettu puhua ilmiön periytyvyydestä. Tällä tarkoitetaan lähinnä sitä, että kielteinen asenne koulutusta ja työtä kohtaan saattaa periytyä vanhemmilta lapsille. Korkeaa koulutusta arvostavien vanhempien lapset vastaavasti kouluttautuvat todennäköisesti muita pidemmälle. Tällöin heidän todennäköisyytensä jäädä työttömäksi taas vastaavasti pienenee. Työttömyyden periytyvyydestä puhuttaessa on kuitenkin muistettava, että työttömyys on ilmiönä monimutkainen ja suoraviivaisten kausaliteettien vetäminen on virheellistä: esimerkiksi yksi tämän hetken ilmiö onkin korkeasti koulutettujen ns. akateeminen työttömyys.
Pätkätyöt ovat ilmiönä kuitenkin vielä monimutkaisempi ja sen väittäminen periytyväksi ei...
Verkosta löytyy Rachel Plummerin englanninkieliset kotisivut: http://www.rachelplummer.com/aboutme.htm
Seuraavassa pari muuta mielenkiintoista linkkiä: http://www.writersbreak.com/Interviews/articles/fiction/interview_ficti…
http://business.marc8.com/ebook-info.php/name/how_to_write_and_publish_…
Merirosvoista kertovia fiktiivisiä kirjoja on viime vuosina ilmestynyt joitakin, jos siis sailor-kirjoilla tarkoitat sellaisia?
Kaksi melko tuoretta kirjaa on muun muassa Somper, Vampiraatit; Rees, Merirosvoja! Viimeksi mainittu kertoo kahden naismerirosvon seikkailuista.
Muutaman vuoden vanhempia ovat romaanit: Ruusuvuori,Itämeren merirosvot: piraattitarinoita pohjoisesta; Smith, Monsuuni; Edessä tyrskyjä!: kertomuksia merestä ja merenkulkijoista; Jo viheltää takilassa: kertomuksia merestä ja merenkulkijoista.
Aiheesta hakiessa kannattaa käyttää hakusanaa "reitittimet".
Kirjoja ei aiheesta kovin paljoa löydä, ja lisäksi tietotekniset aiheet ovat niin nopeasti muuttuvia, että kirjojen sisältö vanhenee aika nopeasti. Tässä muutama kirja, joissa reitittimiäkin käsitellään: Hakalan kirjassa käytännöllisemmin ja Anttilan kirjassa teoreettisemmin.
Hakala, Mika: Tietoverkon rakentaminen. Docendo, 2005.
Anttila, Aki: TCP/IP tekniikka. Helsinki Media, 2000.
Internet olisi varmasti hyvä tiedonlähde tällaisesta aiheesta, mutta myös aikakauslehdistä löytyy tuoretta tietoa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat lehtiartikkeliviitteet, jotka käsittelevät reitittimiä.
Blom, Elina: Mikä kumma on reititin? : yksi digikodin keskeisimmistä...
Vuonna 2006 afrikkalaiskirjailijoiden Caine-palkinto myönnettiin eteläafrikkalaiselle kirjailija Mary Watsonille hänen teoksestaan Jungfrau. Tämä saattaisi olla etsimäsi kirja ja kirjailija.
http://www.caineprize.com/winners_06.php
Valitettavasti heikon kysynnän vuoksi muita Kim Kimseliuksen kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Karisto on Kimseliuksen tuotantoa kustantanut taho ja heille voisi tietenkin lähettää asiasta palautetta.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Kysymys on äärimmäisen vaikea vastattava, koska "hyvä" ja "huono" ovat poliittisista järjestelmistä puhuttaessa aina kovin suhteellisiä käsitteitä ja mistä tahansa järjestelmästä voidaan olla täysin päinvastaista mieltä sen mukaan, mikä oma yhteiskunnallinen asema on. Eihän esimerkiksi yksinvaltius ole yksinvaltiaan itsensä kannalta lainkaan huono ratkaisu.
Jos rajataan käsite "demokratia" tarkoittamaan mitä tahansa järjestelmää, jossa kaikilla yhteisön jäsenillä on tasavertainen oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteisistä asioista päättämiseen (välillisesti tai suoraan), lienee teoriassakin hankala keksiä yksilön näkökulmasta tasa-arvoisempaa päätöksenteon mallia. Kokonaan eri asia on, kuinka hyvin omassa maassa sovellettava demokratian...
Helsingin kaupunginkirjasto on iso organisaatio; kirjaston toimi-
pisteitä on pitkälti yli kolmekymmentä. Kaupunginkirjaston työhön-
otto hoidetaan keskitetysti pääkirjastossa, Pirkko Saarinen vastaa
näistä asioista. (Puh. 310 85508, osoite on Rautatieläisenkatu 8,
00520 Helsinki. Messukeskusta vastapäätä.)
Sinun pitäisi kuitenkin odottaa vielä muutama vuosi, olethan 14-vuo-
tias. Mutta voit toki jo nyt soittaa Pirkolle, niin tiedät miten
menetellä tulevaisuudessa.
On myös olemassa koululaisten lyhyt (esim. 2 viikkoa) työharjoitte-
lujärjestelmä. Kysy Pirkolta tai omasta kirjastostasi.
Espoon osalta voit katsoa netistä (www.espoo.fi ja tältä kotisi-
vulta kohtaa "kesäseteli-arvonnan tulokset").
Voit myös soittaa Nan Nyman´ille, puh. 816...
Vaikuttaa siltä, että mitään julkisesti saatavilla olevia koottuja listoja arvonimen director musices saaneista ei ole tarjolla. Kuten Wikipedian artikkeli kertoo, luterilaisen kirkkomme tuomiokapitulien lisäksi arvonimeä on myöntänyt "ansioituneille muusikoille" myös tasavallan presidentti eli kyse ei ole pelkästään kirkollisesta tittelistä.
Lehdet julkaisevat uutisia sekä tasavallan presidentin että tuomiokapitulien myöntämistä arvonimistä, mutta ne ovat aina ajankohtaistapahtumia. Todennäköisesti täydellisen listan kokoaminen edellyttää yhteydenottoa sekä tasavallan presidentin kansliaan että kaikkiin Suomen tuomiokapituleihin. Wikipediasta löytyy tarkat lukumäärät maallisista nimityksistä, joita on tehty vuoden 1934 jälkeen vuoteen...
Valtakunnallisia yhteisiä tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Paikallisia tilastoja jotka kattavat tietyn aikavälin löytyy kyllä. Esim. pääkaupunkiseudulla on tilastoitu Helmet-kirjastojen lainatuimmat v. 2017. Lainoja kymmenelle eniten lainatulle kertyi viime vuonna yhteensä 52 592. Erään verkkolähteen mukaan 100 000 painettua kirjaa vaatisi n. 400 puun kaatamisen. Eli kirjan ostamisen sijasta lainaamalla säästyisi n. 200 puuta.
Helmet.fi, http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainatuimmat_kirjat_2017
Yle.fi, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/14/puusta-kirjaksi
tarkoittanette Alex Haleyn minisarjaa Juuret ( https://www.imdb.com/title/tt0075572/?ref_=fn_al_tt_1 ) vuodelta 1977. En onnistunut tätä löytämään ainakaan hakemalla frank-monihaulla Suomen yleisistä kirjastoista. Juuret -seuraavat sukupolvet tv-sarja dvd:t vuodelta 1979 löytyisivät esimerkiksi Helsingin kirjastosta, mistä ne voisi tilata kaukolainaan. Tämä onnistuu nettisivujemme kautta lomakkeella: https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat . Halutessanne voitte tiedustella vielä tuota alkuperäistä Juuret sarjaa vielä kaukopalvelustamme, heillä on pääsy laajempiinkin tietokantoihin, ja he voivat vielä tutkia asiaa.
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että polku liittyy verbiin polkea. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä sen alusta lähtien, ja sanalla on vastineita lukuisissa sukukielissä, joskin merkitys voi hiukan vaihdella. Koska tietoa sanan lainautumisesta ei ole, sitä voidaan pitää omaperäisenä sanana.
Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva MOT Synonyymisanakirja antaa sanalle polku synonyymit ura ja tie. Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus, 2000) kertoo, että myös nämä sanat ovat esiintyneet suomen kirjakielessä alusta lähtien. Siten nekin voidaan laskea omaperäiseksi, koska tiedossa ei ole lainaustumista muista kielistä.
Luultavasti sanoilla on ollut hiukan erilaisia merkityksiä, ja nykykielessähän tie...
Throne of Glass -sarjan kirjojen lisäksi on suomennettu Okaruusujen valtakunta, joka on Valtakunta-sarjan aloitusosa. Suomennosten kustantaja Gummerus ei ole vielä tiedottanut jatkosta, mutta on mahdollista että myös seuraavia osia suomennetaan. Voit yrittää tiedustella asiaa suoraan Gummerukselta:
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/.
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sarah-j-maas/1942/
Hei!
Maapallon ympärysmitta on noin 40 000 km. Norjan rantaviivan pituus vuonot ja saaret mukaan luettuna on 83 000 kilometriä, mistä saarten osuus on noin 58 000 kilometriä.
Lähteet:
https://www.geologia.fi/2018/05/20/perustietoa-maasta/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_maantiede
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä ei ole käytettävissä henkilökortin lukijaa (siru- ja älykortinlukija henkilökortin käyttämiseksi kirjaston tietokoneilla). HelMet-kirjastoista ainoastaan Tapiolan kirjasto Espoossa ilmoittaa tarjoavansa henkilökortinlukijan asiakkaiden käyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Pal…
Onnistuin löytämään YouTubesta pari versiota:
Marion Rung: Minuuttivalssi, Lasse Mårtenson: Unkarilainen gulassi No. 5
Minuuttivalssin suomalaiset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari (lähde: https://pomus.net/001576), Unkarilainen gulassi taas on Jukka Virtasen kynästä lähtöisin (lähde: https://www.discogs.com/release/2845071-Lasse-M%C3%A5rtenson-Kaikessa-S…). Nämä sanat eivät kuitenkaan sisällä tuota muistelemaasi pätkää.
Useimmille näitä tutumpia käännöskappaleita ovat 1970-luvun "suomi-iskelmät", joita julkaistiin varsinkin Finnhits-kokoelmalevyillä. Tätä suoranaista ilmiötä on käsitelty perusteellisesti Ylen dokumenttisarjassa Iskelmä-Suomi, joka on ainakin tällä hetkellä katsottavissa Areenassa.
Voit kysyä kauppakirjan kopiota isännöitsijältä, jolle se on pitänyt toimittaa kaupanteon yhteydessä. Katso esimerkiksi https://laki24.fi/asuntokaupan-ilmoittaminen-isannoitsijalle/
Ehdotuksia musiikkihankinnoista Helsignin kaupunginkirjastolle voi tehdä internetin kautta menemällä ensin kirjaston pääsivulle http://www.lib.hel.fi . Sieltä löytyy kohta Hakemisto jota klikkaamalla pääsee aakkostettuun hakemistoon. H-kirjaimen kohdalta löytyy otsikko Hankintaehdotus. Sitä klikkaamalla pääsee kohtaan Internetin välityksellä,jonka kautta löytyy varsinainen Hankintaehdotussivu.
Voi tehdä myös siten,että pääsivulta http://www.lib.hel.fi avataan kohta Tiedonhaku internetistä,sen jälkeen Kirjastot ja kokoelmat,ja sieltä Henkilökuntahaku. Sen valitsemalla löytyy valikko Osaamisalue,johon voi kirjoittaa sanan musiikki,jolloin saa näkyviin listan musiikkiin erikoistuneesta henkilökunnasta. Heihin voi myös ottaa yhteyttä...