Kyseessä on Franz Kafkan novelli Rangaistussiirtolassa, joka sisältyy kokoelmiin Nälkätaiteilija sekä Novellin parhaita. Kirjojen saatavuustiedot löytyvät HelMetistä osoitteessa www.helmet.fi.
Olet aivan oikeassa, ensimmäinen osa on Amy, numero seitsemän jne.
Viimeinen osa on nr 25, Vaarallinen perimä.
Kun sarja on selkeästi numeroitu kannattaa lukea numerojärjestyksessä.
Lue lisää
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=320&lastname=Kaye&…
http://www.marilynkaye.com/
Lefkaksen (käytetään myös nimeä Lefkada) saaresta löytyy tietoa useista Kreikan saaria käsittelevistä kirjoista.
Piki-kirjastojen alueella uusimpia kirjoja ovat:
Greek islands (Lonely Planet), 2004
Kreikan saaret (Kaupunkikirjat), 2003
Seuraavista lehdistä löytyy artikkeli Leftaksen saaresta:
Matkaopas 2006, nro 1
Matkalehti 2002, nro 3
Achille Chavéen kirjoja tai runoja ei löydy suomennettuina itsenäisinä teoksina. Tietokannat, joista on yritetty asiaa selvittää, ovat Fennica ja Frank monihaku sekä Lahden kaupunginkirjaston käännösrunojen tietokanta.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=all
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Linda-tietokannasta ja Frankista (pudotusvalikko: kaikki kirjastot) käy ilmi, että Chavéen tekstejä löytyy kyllä, mutta ei suomeksi.
https://finna.fi
Myöskään lehtiartikkeleita ei löytynyt viitetietokannoista ALEKSI ja ARTO, joita voi käyttää kirjastossa tai oppilaitoksissa.
Suomennoksia saattaisi olla jossakin antologiassa, johon on koottu belgialaisten kirjailijoiden runoja tai aforismeja, mutta...
Samantapaisia teoksia löytyy esim. Kaari Utrion ja Tuula Rotkon
tuotannosta. Utriolta esim. Pirkkalan pyhät pihlajat sekä Vaskilintu,
Rotkolta Riikka Näkijä. Myös Helena Wariksen Uniin piirretty polku
käsittelee maagista muinaissuomalaisuutta.
Raili Mikkasen nuortenkirjatrilogia Myrkkypuun marjat, Kahdentoista
vala ja Pähkinäpuinen lipas sijoittuvat 1600-luvulle. Myös Maria
Vuorion Kultaraha nurkan alla liittyy suomalaiseen mytologiaan.
Etsitty romaani on Pirkko Saision Voimattomuus (WSOY, 2005). Kirjan avaa papin rouva Harrietin näkökulmasta kerrottu luku, jonka ensimmäiset sanat ovat "Se juhannus nostatti tsunamin, josta minä selvisin."
MISSÄ KULJIMME KERRAN
http://www.askokorpela.fi/lukupiiri/Westo/PKO/07-ValkeanVallanAaveet-PK…
”Tunnistamattomia punaisia kuolleita makaa monilla ruumishuoneilla, heidän joukossaan myös Musta Enkeli, Lutherin professoriperheen entinen sisäkkö Emmi Taavitsainen”
Mustan enkelin roolissa http://www.imdb.com/title/tt1841745/ sivun mukaan elokuvassa on Maria Ahlroth.
Helpointa olisi, jos hän noutaisi varauksesi ja lainaisi ne omalla kortillaan. Silloin homma toimii niin, että hän vain kertoo asiakaspalvelutiskillä, mitä varauksia on hakemassa. Jos noutajalla ei ole kirjastokorttia, se voidaan tehdä nopeasti, jos hänellä on kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Varaukset on mahdollista lainata myös sinun kortillesi, mutta silloin varausten noutajalla täytyy olla allekirjoitettu valtakirjasi. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, mitä varauksia noutaja on hakemassa ja mille kortille.
Kirjaston nimikirjat antavat Sirpa-nimelle kovin toisenlaisen alkuperän. Niiden mukaan se on uusi, 1900-luvun, nimi. Kantasanana saattaa olla yleiskielen sana sirpale. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan nimi oli hyvin suosittu 1940-70-luvuilla, mutta sitä ennen ja sen jälkeen varsin harvinainen. (Kirjalähteet: Saarikalle Anne ja Suomalainen Johanna, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007 ja uusi suomalainen nimikirja, 1988.)
Myös yksi Ruotsin nimiä, myös mm. suomalaisia, selvitellyt kirja mainitsee Sirpa-nimen. Myös tämän kirjan mukaan Sirpa on nuori suomalainen nimi, joka on ehkä muodostunut nimestä Siiri, ja ehkä liittyy sanaan sirpale. (Lähde: Brylla Eva, Förnamn i...
Europass eli suomeksi Europassi on Opetushallituksen sivuston mukaan "Euroopan komission kehittämä asiakirjakokonaisuus, jonka avulla työnhakijat ja opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa hakiessaan työ- tai opiskelupaikkaa. Europassilla voi osoittaa hankitut tiedot ja taidot kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla."
Opetushallituksen sivuilta löytyy lisää tietoa:
http://www.oph.fi/europassi/
Näytelmän tekemistä ja harjoittelemista koulussa ei estä mikään, joskaan koulu ei saa ilman lupaa monistaa näytelmän tekstiä, ellei se ole tekijänoikeudellisesti jo vapaa.
Näytelmän esittäminen on kuitenkin luvanvaraista (paitsi jos näytelmä on tekijänoikeudellisesti vapaa). Lain 21§ antaa oikeuden esittää julkisesti asioita opetuksen yhteydessä, mutta tästä oikeudesta on samassa pykälässä rajattu pois elokuvat ja näytelmät.
Koulussa esitettävän näytelmän luvasta voi kysellä Suomen Näytelmäkirjailjaliitosta.
Heikki Poroila 21.1.2012
Musiikin tiedonhaussa on hyvä tietää, että teosten ja säveltäjien nimet on yhtenäistetty. Tämä tarkoittaa, että nimet kirjataan tietokantaan sovitulla tavalla. Tämä helpottaa tiedonhakua, sillä nimet kirjoitetaan eri kielillä eri tavoin. Tässä tapauksessa käytetään säveltäjästä sovittua muotoa Tsaikovski, Pjotr.
Voit hakea haluaamaasi teosta, ja tarkistaa saatavuuden Tampereen kaupunginkirjaston tietokannasta, http://kirjasto.tampere.fi:8000/ . Valitse tarkka haku. Voit kirjoittaa tekijähakuun säveltäjän nimen, käytä muotoa Tsaikovski, Pjotr. Kirjoita nimeke-kenttään osa teoksen nimestä, käytä muotoa Jevgeni Onegin. Voit halutessasi rajata hakua materiaalin (tässä CD-levy) tai julkaisukielen mukaan.
Haun tuloksista huomaat, että kirjaston...
Gerald Durrellin kirjasta The Talking Parcel , joka on julkaistu myös nimellä The Battle for Castle Cockatrice, on tehty animaatioelokuva nimeltä The Talking Parcel vuonna 1978. Suomenkielinen nimi on Papukaija Kaija ja Liskolinnan vanki. Olisiko tämä etsimäsi? Alla linkki elokuvatietokanta IMDB:n sivuille, jossa on tietoa elokuvasta, sekä hakupalvelu Finnan sivuille:
https://www.imdb.com/title/tt0330963
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121546
Elokuva on mahdollisesti ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Poistetusta aineistosta ei ole luetteloa, eikä kirjastokortinkaan kautta ole mahdollista löytää näitä vanhoja lainoja.
Alexis Huldén (s. 1985) on Marjorita Huldénin (os. Gustavson) poika hänen avioliitostaan muusikko Mats Huldénin kanssa (1970-1995). Marjoritan muista sukulaissuhteista mainittakoon, että hänen veljensä on muusikko Jukka Gustavson, Matsin bändikaveri tämän varhaisilta Wigwam-ajoilta.
Lähteet:
Teatterit ja teatterintekijät 2005
Mikko Meriläinen, Wigwam
"Siinähän se meni - oikein mukavasti ja asiallisesti" voisi vastaukseen siteerata lausetta, jonka lausui maaliskuussa -84 Yleisradion "Yömyöhä"-lähetyksessä näyttelijä Kari Heiskanen.
Lause sopii mielestäni oivasti huolimatta siitä, että tuolloin keskustelun aiheena oli Ryhmäteatterin "KOMEETTA"-näytelmän sen iltainen näytös, joka kaiketi oli mennyt mukavasti, vaikka pääroolissa ollut Vesa Vierikko olikin viimeisessä näytöksessä unohtanut vaihtaa pukunsa ja tuli lavalle kylpytakissa, mutta Heiskasen mukaan tematiikka ei siitä kärsinyt.
Jouluaaton sää ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudun alueella ollut kovinkaan miellyttävä, mutta varmasti muu joulutunnelma vei mukanaan tämän ikävän tosiseikan, johon sitten jo Tapaninpäivänä saatiinkin...
En löytänyt kivityön sanakirjoja. Kivialan sanakirjoista kannattaa kuitenkin vielä kysyä Geologisen Tutkimuskeskuksen Informaatiopalveluista: http://www.gsf.fi/
Geologian tutkimuskeskuksen sivuilla on paljon tietoa aiheesta ja myös linkkejä, joten siihen kannattaa tutustua tarkemmin. Myös Geologia.fi verkkopalvelu voi olla hyödyksi, http://www.geologia.fi .
Euroopan unionin monikielinen termi- ja lyhennesanastosta kannattaa katsella, löytyisikö sopivia termejä sieltä, http://iate.europa.eu/.
Rakentaja.fi palvelusssa ehkä osattaisiin auttaa eteenpäin tuon kivirakentamisen suhteen, http://www.rakentaja.fi/ .
Tämän kappaleen suomenkielisiä sanoja ei valitettavasti löytynyt. Kappale löytyy kyllä useilta äänitteiltä musiikkiaineiston yhteistietokanta Violan mukaan ja pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussan mukaan. Voit katsoa äänitteitä ja niiden saatavuutta (ja kirjoittaa sanat äänitteeltä!) kirjoittamalla nimekkeeksi laulun nimen osoitteesta http://www.libplussa.fi .
Iskelmien laulutekstejä voit etsiä esim. osoitteesta http://www.makupalat.fi/music3d.htm#sanat tai artistien kotisivuilta.
Aidsin historiaa käsitellään ainakin seuraavissa kirjoissa:
Vuorinen: Tautinen historia (Vastapaino, 2002)
McNeill: Kansat ja kulkutaudit (Vastapaino, 2004)
Lisäksi seuraavassa Duodecim -lehden artikkelissa kerrotaan AIDS:n historiasta:
Leinikki, Pauli: HIV-epidemian menneisyys ja tulevaisuus
Duodecim 2005; 121 (6): 581-882.
Merja Jalosta löydät tietoa Kirjasampo -tietokannasta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Merja Jalosta:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 / toim. Ismo Loivamaa (2001).
Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän / [toim.] Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen (1996).
Kirjoja voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta useita kertoja. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun: Merja Jalo.