Kyllä se varmaankin mahdollista olisi. Yleisiin kirjastoihin hankittavat kappalemäärät tuskin kuitenkaan voivat olla kovin suuria.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin voit tehdä hankintaehdotuksia niillä lomakkeilla, jotka löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta http://www.helmet.fi/ kohdasta "Tee hankintaehdotus". Siitä voit myös valita, mihin kaupunkiin toivoisit teosta hankittavaksi.
Muistikuva tiikeristä on aivan oikea. Helen Bannermanin kirjoittamassa sadussa Musta pikku Sambo joukko tiikereitä tanssii piiriä palmun ympärillä niin nopeasti, että ne sulavat ja palmun juurelle jää vain lätäkkö voita.
Suomeksi Bannermanin satu löytyy esimerkiksi kahdeksanosaisen Satumaailma-sarjan ensimmäisestä kirjasta Peukaloputti (Otava, 1963).
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Huumosia on mainittu jo 1500-luvun lopulta alkaen Pohjanmaalla Siikajoella ja Revonlahdella. Myös Karjalan kannakselta on mainintoja kyseiseltä ajalta. Huumo-sanan alkuperä voidaan yhdistää saksalaisiin nimiin Humo, Hummo ja Huhm.
Voisiko kyseessä olla runo tai laulu joka alkaa sanoilla: ”Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei”? Siitä on eri versioita. Ainakin CD-levyllä ”Anni Tannin muskarilaulut” on jokin versio, sekä nuottikirjassa ”Kultaiset koululaulut 70-luvulta”. Kollega muisteli, että sävel on sama kuin ”Tyttö nuori matkalla”.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,basicSearchDirectLinkComponen…
Lp-levyille, sen paremmin kuin muullekaan aineistolle ei ole määritelty mitään tarkkaa, yksittäistä korvaussummaa. Summa määräytyy pääasiassa hankintahintojen perusteella ja on lp-levyjen kohdalla yleensä n. 20-120mk.
Seuraavat opinnäytetyöt liittyvät ravitsemustieteeseen ja hävikkiin: Pöntinen, Ritva:Henkilöstöravintoloiden hävikistä, 1987; Hammer, Karin: Tutkimus kouluruoan hävikistä ja hyväksyttävyydestä Helsingin kaupungissa, 1989; Forsblom, Susanna: Viipaloitavien leikkelemakkaroiden hävikkimääritys, 1999. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa LINDASTA, ( yliopistokirjastojen yhteisestä tietokannasta ). LINDAa voi käyttää useimmissa yleisissä kirjastoissa ja yliopistokirjastoissa. Suurtalouksien jätehuoltoa ja talousjätteiden käsittelyä yleensä koskevat seuraavat teokset: Pinnioja-Saarinen, Tarja ja Knuutinen, Virpi : Sairaaloiden ruokajätteen käsittelyvaihtoehdot, 1995 ja samoilta tekijöiltä Suurkeittiöiden ruokajätteen käsittelymenetelmät, 1996...
Friedrich Nietzschen teosta Menschliches, Allzumenschliches – Ein Buch für freie Geiste (1878, 1886) ei ole suomennettu. Kysymyksessä mainitsemanne suomennos on jäänyt julkaisematta. Myöskään osia teoksesta ei löydy suomeksi. Teoksen nimestä käytetään tosiaankin usein esimerkiksi opinnäytetöissä suomennettua muotoa.
Fennica https://finna.fi
Nietzsche Source http://www.nietzschesource.org/
Monet sokerittomia mokkapaloja leipovat tuntuvat käyttävän kuorrutukseen ksylitolia eli koivusokeria:
https://thequeenofdelicious.com/sokerittomat-mokkapalat/
Entä miten olisi paahdetut kookoslastut, näyttävät ainakin herkullisilta mokkapalojen päällä:
https://www.prinsessakeittio.fi/2015/02/sokerittomat-mokkapalat.html
Tai kookoshiutaleet:
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/46598/Muhkeat%20moccapalat/
Joku on käyttänyt myös Sukrinia:
http://poppaa.blogspot.com/2010/08/sokerittomat-mokkapalat.html
Tai sitten tosiaan Steviaa pinnalle ripoteltuna:
https://www.hannasumari.fi/2016/viisi-ihanaa-reseptia-sokerittomiin-her…
Etsimäsi Claes Anderssonin runo on alunperin nimeltään "Inandning, utandning" ja löytyy hänen runokokoelmaltaan "En morgon vid havet" (Schildts & Söderströms, 2015):
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%…
Kokoelma on ilmestynyt Jyrki Kiiskisen suomennoksena nimellä "Aamu meren rannalla" (WSOY, 2015). Etsimäsi runo on suomeksi nimeltään "Sisäänhengitys, uloshengitys":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Petter Korkman on säveltänyt runon ja se löytyy Youtubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=_V16agnHGz0
Kielikuva auroiksi muuttuvista aseista on peräisin Raamatusta, ja sitä on hyödynnetty paljon eri yhteyksissä. Pentti Saarikosken runokokoelman "...
WSOY:n ja Sanoma Oy:n fuusiosta löytyy muutamia viitteitä Aleksi-artikkelitietokannasta: Sirpa Puhakka, Erkon viestintäkonserni tunkeutuu kansalliseen (Ydin 3/-98), Jarno Forssell, Media keskittyy, sillä maailmalla ja sähkömediassa ratkaisevat massa ja kassa (Suomen kuvalehti 21/-98), Ilkka Jauhiainen, WSOY:n muistoa kunnioittaen (Suomen kuvalehti 45/-98). SK:ssa ja Ytimessä oli muitakin lupaavan tuntuisia artikkeleita, joten ilmeisesti nuo lehdet kannattaisi selata läpi loppukeväästä lähtien.
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi Kyllikki-nimistä julkaisua: Kyllikki. - Helsinki, 1912-1914 sekä Kyllikki: ajanvietelukemisto. - Oulu: Liitto, 1929-1940. Tarkempia tietoja saa Helsingin yliopiston kirjastosta.
Robert van Gulikista löytyy internetistä jonkin verran tietoa. Valitettavasti sivut ovat yleensä englanninkielisiä, mutta tässä joitain poimintoja:
http://hjem.get2net.dk/bnielsen/gulik.html
http://www.teleologic.com/crghome/vangulik.html
http://www.ude.de/gulik/
Lisää tietoa kirjailijasta voit löytää esim. google-haulla "robert van gulik" (ilman sitaatteja haussa) (http://www.google.com)
Et määritellyt tarkemmin tarvitsetko tietoa sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta Suomessa vai myös muualla maailmassa. Nämä hakutulokset ovat Suomen näkökulmasta. Jos tarvitset tietoa myös muista maista, ota yhteyttä oppilaitoksesi kirjastoon tai Seinäjoen kaupunginkirjastoon.
Joitakin tilastoja sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta löytyy teoksesta Joukkoviestimet 2000. Kirjasta Lehti luukussa? löytyy tietoa sanomalehtien jakelusta (valitettavasti vuodelta 1989), samoin kuin Asta Bäckin teoksesta, Sanomalehtien jakelujärjestelmien tehostamismahdollisuudet :tutkimusraportti (1993)
Uudempaa tietoa löytyy lehtiartikkeleista:
Bäck: Sanomalehtien jakelupiirit tietokoneelle, Suomen lehdistö 2/96
Ylinen: Digitaalinen jakokirja siintää...
Giovanni Pascolin runoja on suomennettuna ainakin Aale Tynnin toimittamassa teoksessa Tuhat Laulujen vuotta, Kaarlo Sarkian Koottujen runojen lopussa sekä Maailmankirjallisuuden kultaisessa kirjassa (osa 6). Monet niistä olivat Elina Vaaran suomentamia, säkkipillirunoa niissä ei kuitenkaan ollut. Olisikohan se aikoinaan ilmestynyt jossakin lehdessä?
Säkkipillirunon nimi voisi olla italiaksi La pecorella smarrita (eksynyt lammas?) , siinä nimittäin esiintyvät sanat cornamusa ja zampogna, jotka molemmat tarkoittavat jonkinlaista säkkipilliä.
http://www.atuttascuola.it/scuola/biblioteca/nuovi_poemetti.htm
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi ei hakusanoilla "konversio" tai "konvertointi" löytynyt kuin yksi julkaisu:
Järvelin, Kalervo: Aineiston säilytys, konvertointi ja aitouden takaaminen digitaalisissa kirjastoissa, museoissa ja arkistoissa. [Helsinki] : [Opetusministeriö], 1998. Kirjaa on yksi kappale Tikkurilan kirjaston käsikirjastossa eli sitä ei saa sieltä lainaksi.
Sitä voi kuitenkin lainata Helsingin yliopiston kirjastosta, Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastosta (Bulevardi 18, puh. 19128050, avoinna: Ma-to 10-19, pe 10-18).
Yliopiston Helka-tietokannasta http://finna.fi löytyi vielä seuraava julkaisu:
Koskinen, Jussi: Ohjeita tekstitiedostojen siirtoon ja konvertointiin ....
Tietoa asiasta löytyy esim. Kepan sivuilta:
http://www.kepa.fi/toiminta/
Siellä on mm. hyvä artikkeli: Lapsityövoiman käyttö/ Päivi Mattila (Kehitystyön palvelukeskuksen kehityspoliittiset tietolehtiset, no. 10)
http://www.kepa.fi/teemat/tietolehtiset/pdf/010_lapsityo.pdf
Myös ulkoasiainministeriön sivuilta löytyy tietoa;
http://global.finland.fi/, samoin Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen sivuilta:
http://www.sask.fi/
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta löytyy yleisempää kirjallisuutta. Mainittakoon, että Eduskunnan kirjasto on ILO.N tallekirjasto ja saa ILO:n julkaisut automaattisesti
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
esim. ILOn julkaisu : Eliminating the worst forms of child labour (Handbook for parliamentarians no. 3/...
Suomessa ei ole yhtä minimipalkkaa, vaan minimipalkat määritetään työehtosopimuksissa jokaiselle alalle erikseen. Kysy työpaikaltasi esim. luottamusmieheltä, minkä työehtosopimuksen mukaan palkkasi määräytyy. Voimassa olevat sopimukset löytyvät netistä ammattiyhdistysten sivuilta. Paljon tietoa työasioista löytyy mm. Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin sivuilta:
http://www.alli.fi/tmavain/
Laulu löytyy kokoelmasta Joulun odotuksessa (julk. Naiskuoroliitto, 2001, M-55005-380-9))nimellä Betlehemin seimelle. Kokoelma on lainattavissa Joensuun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta (tällä hetkellä lainassa, ep. 18.10.2006).
Kokoelmasta "Taas kaikki kauniit muistot : joululaulujen taustat ja tarinat" (WSOY 1982, ISBN 951-0-11444-8)löytyy
s. 131 H. Klemetin sovitus suom. kansansävelmästä, joka alkaa sanoin "Tulemme, Jeesus, pienoises, nyt Beetlehemiin seimelles". Kokoelma on Limingan kirjastossa.
Archemorus (Achromous), tai suomeksi Arkhemoros ei ollut varsinaisesti jumala, vaan (ainakin alkujaan) tavallinen kuolevainen. Hän oli Nemeaan kuninkaan Lycurguksen poika, alkujaan nimeltään Opheltes. Hypsipyle-niminen orjatar jätti pojan vartioimatta opastaessaan ”Argoksen seitsemän sankarin” Thebaa vastaan lähtenyttä sotajoukkoa. Sillä välin käärme (joskus lohikäärme) surmasi pojan. Yksi seitsemästä, Amfiaros piti tätä tapahtumaa huonona enteenä, ja antoi kuolleelle lapselle nimen Arkhemoros, ”edeltäkuolija”. Pojan kunniaksi alettiin viettää joka toinen vuosi Nemean kilpakisat. Arkhemoros on - jo nimensä mukaisesti – kreikkalaisessa mytologiassa kuoleman sanansaattaja, ja persiljan sanotaan saaneen alkunsa hänen verestään. Nyt en osaa...
Ainoastaan Turkin Belekiä tai Antalayaa käsitteleviä matkaoppaita ei näistä kirjastoista löydy, mutta Turkin oppaita on paljonkin. Tässä muutamia uusimpia Turun ja Kaarinan kirjastoista:
Sankarimatkailijan Kaakkois-Turkki / Kristiina Koivunen, Turkiets stränder : en guidebok / av Mikael Persson, TURKEY / [project editor Melissa Shales]. Videomuodossa Antalayaa käsittelee, Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa tämä: ANTALYA & Alanya / juonto ja selostus Folke West. Sama videokasetti on myös Paimion kirjaston kokoelmissa.
Voit saada luettelon oppaista kirjoittamalla Turun aineistohaussa pikahakuun sanat Turkki matkaoppaat ja Kaarinan tietokannassa samat sanat kohtaan sanahaku:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2
http://...
