Käytettävissämme olevista lähteistä en valitettavasti ole onnistunut löytämään tietoa mahdollisesta suomennoksesta.
Byron kirjoitti runon vuonna 1815 osana laulusarjaa, joiden musiikin Isaac Nathan sävelsi perinteisiä juutalaisia sävelmiä mukaillen.
http://www.cs.rice.edu/~ssiyer/minstrels/poems/169.html
Ruotsiksi kirja on saatavilla nimellä "Hebreiska melodier". Kirjan sijaintipaikka on Pasilan varasto ja nideluokka 2.2
http://www.helmet.fi/
Alkukielisen Vanhan testamentin ja hepreankielisen Uuden testamentin käännöksen (erik. Luuk. 24:23) perusteella näyttää siltä, että tyypillisen tapa ilmaista tämä pääsiäisteksti olisi חי הוא hay/haj hu ’Elävä on hän’. (Naisesta puhuttaisiin חיה היא hayya/hajja hi). Sanat voisivat olla myös toisessa järjestyksessä. (Hepreaa luetaan oikealta vasemmalle).
Kaikilla nimillä ei valitettavasti ole omaa nimipäivää. Filiisi voisi viettää nimipäivää esim. Liisin ja Liisan päivänä 19.11. Liisi on kutsumamuoto Liisa –nimestä ja Liisa –nimen kantamuoto puolestaan on Elisabet.. Filiisi on erittäin harvinainen etunimi. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusivuilta löytyvän tilaston mukaan Filiisi –nimen on vuosina 1900 -1919 saanut kaksi lasta ja vuonna 2007 yksi. Lähteet: Lempiäinen, Pentti etunimikirja, Porvoo 1999 , https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Hänellä on kaksi kissaa: Amason ja Karisma. Tieto löytyy täältä:
http://www.sune.web.surftown.se/bild2.php
Kirjailija Sören Olsson kertoo sivulla muutakin itsestään, mm. että hänen vaimonsa nimi on Yvonne, ja että heillä on kolme lasta: Ludvig, Lova ja Vide.
Runo Hönttä-Lönttä on ruotsalaisen Brita af Geijerstamin tekemä. Se löytyy ainakin Aarteiden kirjan 2-osasta Kerro äiti! Tämä 50-60-luvuilla suosittu kirjasarja löytyy kirjaston varastosta.
31.12.1977 Turun Sanomissa oli artikkeli nimeltä Realismin perillinen. Kritiikki käsitteli Päätalon samana vuonna Gummerukselta ilmestynyttä kirjaa Ahdistettu maa, joka kuuluu sarjaan Juuret Iijoen törmässä. Kritiikin oli kirjoittanut Jussi Kallio.
Tietoja sanomalehtiartikkeleista voi kysellä lehtien arkistoista, tietopalvelu niissä on vain usein maksullista.
Useimmissa suuremmissa kirjastoissa vanhat sanomalehdet ovat tutkittavissa mikrofilmeinä. Esim. Turun kaupunginkirjastossa Uutistorilla voi lukea Turun Sanomaa mikrofilminä vuodesta 1905. Mikrofilmin lukulaite kannattaa varata etukäteen, samalla voi tehdä tilauksen filmeistä joita haluaa lukea. Uutistori sijaitsee pääkirjaston uudisosan ensimmäisessä kerroksessa, Linnankatu 2....
Tähän kysymykseen on jo vastattu tässä palvelussa:
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Melisa (Melissa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen. Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Muistopäivä on 15.9.
Yksi ehdokas etsityksi romaaniksi voisi olla argentiinalaisen Adolfo Bioy Casaresin Morelin keksintö (Kookos, 2002). Morelin rakentamalla laitteistolla voi luoda eläviä kopioita ihmisistä, eräänlaisia ihmistallenteita.
http://www.kiiltomato.net/adolfo-bioy-casares-morelin-keksinto-la-inven…
Käy lähimmässä kirjastossa ilmoittamassa nimenmuutoksesta. Ota mukaan uudella nimellä varustettu kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi tai ajokortti. Samalla saat uuden kirjastokortin veloituksetta.
Tarkoitat ilmeisesti Pienkustantajien uutuuksia -foorumia,
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/group.aspx?groupId=b2a1bb47-f363…
Foorumille voi kuka tahansa lähettää kommentteja ja uutuustiedotteita, sitä varten ei tarvitse rekisteröityä.
Tehokkain tapa tavoittaa kirjastojen aineistohankinnoista vastaavat on kuitenkin päästä mukaan BTJ:n tai Kirjavälityksen jakelukanaviin, yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä:
BTJ: http://www.btj.fi/
Kirjavälitys: http://www.kirjavalitys.fi/
Kyseisestä lehdestä on joitakin tietoja Fennica-tietokannassa osoitteessa https://finna.fi. Lehden löytää etsimällä hakusanalla ”Monalisa” ja valitsemalla hakutavaksi ”lehden/sarjan nimi”. ”Monalisan” julkaisija on ollut Lahden kirjapaino- ja sanomalehti, mutta tietokannassa on myös huomautus, että kustantaja on vaihdellut. Lehti on ilmestynyt vuosina 1959–1976 ja kerran kuukaudessa.
”Monalisan” numerot vuoteen 1972 asti löytyvät mikrofilmattuina Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html.
Nimi Jasmin on peräisin lähi-idän suunnalta, muinaisesta Persiasta tai arabimaista, ja se esiintyy muun muassa Tuhannen ja yhden yön tarinoissa.
Eerika tai Erika on muinaisskandinaavisen Erik-nimen sisarnimi.
Tässä aikaisempia vastauksia samoista nimistä esitettyihin kysymyksiin:
Jasmin: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f7e53e51-419…
Eerika: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6edde270-dc9…
Jyväskylästä oli saanut Keski-Suomen museolta seuraavaa tietoa: Koristemaalaukset ovat maalannut Oskari Raja-aho, ei Urho Lehtinen. Toisaalta taas Sirosen ja Lahden kirjoittamassa kirjassa Sinappiaurinko kerrotaan, että joidenkin tietojen mukaan Lehtinen olisi yhteistyössä Raja-ahon kanssa suunnitellut koulun kattomaalauksia. Museosta löytyy teos: Cygnaeus koulun historia ( (isbn: 052-5332-79-9). Siinä tulkitaan tuntemattoman tarinan olevan Väinämöisen veneretki, jonka aikana hän valmisti hauen leukaluusta uuden kanteleen, kävi Pohjolassa vaatimassa Sampoa ja Sammon ryöstön jälkeen menetti myrskyssä sekä Sampon että uuden kanteleensa.
Museon kirjaston yhteystiedot, http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/kokoelmat_ja_tutkimus/kirjasto…
Joitakin yksittäisiä numeroja saattaa HelMet-kirjastoista löytyä vielä vuosilta 2010 ja 2011, mutta pääsääntöisesti useimmat kirjastot säilyttävät kuluvan ja edellisen vuoden numerot.
Frank-monihaun mukaan muualta Suomesta saattaa saada yksittäisiä vuoden 2009 numeroita tilaamalla. Kaukopalvelutilaus muualta Suomesta maksaa neljä euroa / nide. Myös Suomen Kansalliskirjasto säilyttää vanhat numerot, mutta niitä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Kyseessä on ensimmäinen Craig Russellin kahdesta suomennetusta Lennox-sarjan romaanista, Yksityisetsivä Lennox, joka ilmestyi 2015. Toinen osa, Glasgowilainen suudelma julkaistiin tänä vuonna. Kaikkiaan sarjasta on tähän mennessä ilmestynyt viisi osaa vuosina 2009-2016. Sarjan päähenkilö Lennox on entinen kanadalainen sotilas.
Tieto tuntuu olevan hyvin piilossa, olemme etsineet HAM:in julkiset veistokset palvelusta Julkiset veistokset https://www.hamhelsinki.fi/veistokset/, Löytöretki muistomerkeille : pääkaupunkiseudun julkiset teokset -oppaasta sekä arkkitehti Taucheria koskevista teoksista.
Aalto-yliopistosta tietoa ei löytynyt. Sieltä sain tällaisen vastauksen: Huutokonttorin seinän reliefin tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt Aalto-yliopioston kokoelmien avulla. Julkisten taideteosten luettelotkin sivuuttavat täysin tämän reliefin.
Kannattaisi varmaan kääntyä Helsingin kaupunginmuseon puoleen. Ehkä pitäisi selvittää, kuka on ollut Huutokonttorin rakennuttaja ja omistaja silloin, kun reliefin seinään sijoittamisesta on tehty päätös. Onko rakennuttaja...
Kyseessä varmasti eteläafrikkalainen näytelmäkirjailija, ohjaaja ja
näyttelijä Athol Fugard (s.1932), jonka, kuten niin monen muun eteläafrikkalaisen kirjailijan, tuotannon teemoihin on vaikuttanut
Etelä-Afrikan hallituksen harjoittama, mutta jo historiaan siirtynyt,
rotuerottelupolitiikka.
Kätevimmin tietoja Fugardista löydät netistä. Hyviä sivuja on useita, esim. http://www.xs4all.nl/~fisher/atholi.html ja
http://artsedge.kennedy-center.org/pwtv/fugard.html ja
http://www.stagebill.com/Theater/profiles/profilesarchive/fugard.html
Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan, jonka Internet-sivuilta löydät myös luettelon sukuselvityksiä tekevistä henkilöistä ja yrityksistä yhteystietoineen. Osoite on http://www.genealogia.fi/index.htm. Tampereen kaupunginkirjastossa sukututkimus on luokassa 99.31. Luokassa 99.3 olevista sukutukimusoppaista olisi varmasti hyötyä. Tällaisia ovat esim. Kankaanpää, Matti J.: Sukututkimus askel askeleelta, 1999; Sampio, Seppo: Sukututkimuksen perustieto, 1996 ja Hyppönen, Marjo: Sukututkimuksen käsikirja, 1988
