Kovin vähän tietoa rukkasmarssista löytyi. Vuoden 1980 Mitä-missä-milloin-kirjassa (sivulla 40) on kuva rukkasista portailla ja muutama rivi tekstiä. Todennäköisesti Helsingin Sanomissa ja ehkä joissakin muissakin sanomalehdissä on asiasta uutinen. Aikakauslehdet, ainakaan Suomen kuvalehti tai Seura, eivät aihetta käsitelleet.
Kirjassa Sydämeni virsi on runo Erämaan näky: Golgata, ristinpuu, sua hengessä katson. Verikyynelin kaunistetut, karut paatesi nuo. Pyhä ristinpuu, nyt ymmärrän mitä se maksoi, kun mullasta maan minun sieluni irroituu. Rae hiekan ja rannan, ylen kalliit on etsimislunnaat. Veriorvokit työtyvät paadesta, kattavat kunnaat.
(runo jatkuu)
Suomen murteiden sanakirja määrittelee koppakaarin "huutokaupassa viimeiseksi, yhdellä kertaa myytäväksi (sekalaiseksi t. arvottomaksi) tavaraeräksi". Perunkirjassa se merkitsee sekalaista, erikseen luokittelematonta omaisuutta tai varallisuutta.
Jyväskylästä oli saanut Keski-Suomen museolta seuraavaa tietoa: Koristemaalaukset ovat maalannut Oskari Raja-aho, ei Urho Lehtinen. Toisaalta taas Sirosen ja Lahden kirjoittamassa kirjassa Sinappiaurinko kerrotaan, että joidenkin tietojen mukaan Lehtinen olisi yhteistyössä Raja-ahon kanssa suunnitellut koulun kattomaalauksia. Museosta löytyy teos: Cygnaeus koulun historia ( (isbn: 052-5332-79-9). Siinä tulkitaan tuntemattoman tarinan olevan Väinämöisen veneretki, jonka aikana hän valmisti hauen leukaluusta uuden kanteleen, kävi Pohjolassa vaatimassa Sampoa ja Sammon ryöstön jälkeen menetti myrskyssä sekä Sampon että uuden kanteleensa.
Museon kirjaston yhteystiedot, http://www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo/kokoelmat_ja_tutkimus/kirjasto…
Näistä Jaakko Haavion kokoelmista runoa ei löytynyt:
- Suven maa
- Huomenkellot
- Ikikevät
- Runot
- Sininen hetki
- Valitut runot
- Pientä väkeä
- Valikoima runoja
- Postilla
- Syystaivas
- Taivaan ovella
- Aamen sanon : lasten rukouskirja
Olisiko mahdollista, että runoilija onkin joku muu tai runon nimi toinen? Mitähän kastea-sana mahtaa tarkoittaa?
Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi löytyy paljon vanhoja, tekijänoikeuksista vapaita e-kirjoja. Osa tosin on julkaistu Yhdysvaltojen tekijänoikeuslain mukaan, joten aivan kaikki eivät ole Suomen tekijänoikeuslain mukaan vapaita. Osin samoja, osin eri e-kirjoja sisältää myös osoitteesta http://www.lonnrot.net/etext.html löytyvä Projekti Lönnrot. Samoja kirjoja uusilla kansikuvilla löytyy Elisan e-kirjakaupasta osoitteesta https://kirja.elisa.fi/ekirja/kategoria/ilmaiset-klassikot.
Edellä mainittuja kirjoja saa luonnollisesti pitää laitteellaan niin kauan kuin haluaa.
Aihepyyntösi on aika laaja. Kun katsot maakuntakirjastojen monihaun avulla (http://www.kirjastot.fi -> Monihaut) esim. asiasanalla asiakaspalvelu ja valitset Rovaniemen kirjaston ( tai minkä muun tahansa), saat yli 200 viitettä, mutta niistä varmaan löytyy etsimääsi aiheeseen sopivia perusteoksia.
Näin löydät mm. kirjat: Havunen, Risto Uusi näkökulma asiakkaaseen : oivaltamisen kautta tuloksiin, 2000 ja Lahtinen, Jukka Asiakaspalvelu, 1994.
Tervehdys kirjastosta,
Kirjastonhoitajan oli tällä kertaa vaikea löytää vastausta kysymykseesi kirjaston tietokirjahyllystä tai suomenkielisiltä verkkosivuilta.
Vastaus löytyi tällä kertaa englanninkielisiltä verkkosivuilta, jotka ovat tässä vastauksessa mukana.
Afrikannorsu on intiannorsua eli aasiannorsua kookkaampi. Niiden kärsien pituutta ei kuitenkaan kerrota erikseen, vaan yhteisesti todetaan että näiden norsujen kärsien pituus vaihtelee 6 ja 7 jalan välillä. Jalka on pituusmitta, joka suomalaisille tutummaksi metriksi muutettuna on 0,3048 metriä.
Norsun kärsä on pituudeltaan noin 1,83 - 2,13 metriä.
https://www.animalfactsencyclopedia.com/Elephant-facts.html
https://www.elephantsforafrica.org/elephant-...
Kannattaa kysyä seuraavaa Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuksen (STAKES)http://www.stakes.fi/ julkaisua: Laiho Saara: Urhea Pikku-Nalle. Kirja kertoo perheväkivallasta lapsen näkökulmasta. Kirjaa voi hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta http://www.turku.fi/kirja/kirjasto/
Kannattaa myös ottaa yhteyttä lasten etuja ajaviin järjestöihin Pelastakaa lapset http://www.Pela.fi/ ; Mannerheimin Lastensuojeluliitto http://www.mll.fi/ ; Lastensuojelun Keskusliitto http://www.lastensuojelunkeskusliitto.fi/ ja kysyä mitä julkaisuja heillä mahdollisesti on.
Tietoa Francine Pascalista on hyvin vähän saatavilla suomeksi, mutta seuraavalta sivulta löytyy kirjailijan haastattelu englanniksi.
http://www.randomhouse.com/sweetvalley/meetfrancine.html
Christer Nygren on ruotsalainen rikoskirjailija, joka on syntynyt 1956 Sundsvallissa. Hän toimii rikosreportterina Dagbladet-lehdessä. Nygren aloitti kirjailijanuransa 1986 romaanilla Deadline, ja on sen jälkeen julkaissut teokset Flashback (-87), Exit (-88), Liten tid vi leva här (-89), Comeback (-95), Deadline (-95), Blue Tango (-96), Hello, dolly (-97) ja Marabou Beach (-98).
Teoksessa Föffattaren själv on lyhyt artikkeli Nygrenistä. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Internetistä löytyy hyvin vähän tietoa Nygrenistä. Katso osoitteet http://home.swipnet.se/~w-101964/nygren.html ja http://www.algonet.se/~frykholm/Deckare/marabou_beach_av_christer_.htm
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html asiasanalla iltapäivätoiminta löytyivät teokset:
- Koululaisten päivähoidon kehittäminen, 1982, Sosiaalihallitus
- Kuka on mun kaa, 1999, Lasten keskus
- Kirjeitä rehtoreilta, 2000, PS-kustannus: artikkeli Turvallinen iltapäivä koulun pienemmille
Lindasta-yliopistokirjastojen tietokannasta em. asiasanalla tuli 17 viitettä, joista muutama esimerkki:
- Kerhotyö ja iltapäivätoiminta tukee koulun tavoitteita / toim. Piritta Syvänen
1999, Kerhokeskus
- Koululaisten iltapäivätoiminnan kehittäminen Laajasalossa 1997-1999, Helsingin kaupunki, Sosiaaliviraston julkaisusarja, 2000
- Peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishanke 1999-2001 : loppuraportti,...
Taulun koko on 256 x 196 cm.
Lähteet:
kirja: Lexikon der kunst osa 9
www-sivu: http://www.mystudios.com/art/italian/raphael/raphael-sistine-madonna-15…
Kertomus Salainen ikkuna, salainen puutarha löytyy Stephen Kingin teoksesta Sydänyö (Tammi 1991). Alkuteoksen nimi on Four past midnight. Samassa teoksessa on kolme muutakin kertomusta: Langolieerit, Kirjastopoliisi ja Aurinkokoira.
David Koepp on muuten ohjannut tänä vuonna Kingin kertomukseen perustuvan elokuvan Secret window.
Sydänyö on saatavilla monissa kirjastoissa, katso tarkemmin HelMet aineistohaulla http://www.helmet.fi
Internetissä on useita palveluita, jotka välittävät kirjeenvaihtoystäviä.
Kokeile esimerkiksi seuraavia:
http://www.mylanguageexchange.com/penpals.asp
http://www.efriends.pnet.pl/lists.html
Lisää voit etsiä esim Googlella, http://www.google.fi . Valitse hakusanaksi joko penpals tai pen friends.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Nea on lyhennys Linneasta, joka puolestaan on tullut vanamon tieteellisestä nimestä Linnea borealis. Nea on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995.
Tellervo on Kalevalan nimistöä, alkuaan ilmeisesti naispuolinen vastine Pellervolle. Kalevalassa Tellervo on metsän haltija, kultahiuksinen neito, joka kaitsi Tapion karjaa. Kansallisromanttisen innostuksen myötä Tellervoa ehdotettiin etunimeksi jo 1860-luvun puolivälissä. Suomen almanakassa nimipäivä on ollut vuodesta 1908.
Nimestä Alviira löytyi vain maininta, että on muunnos nimestä Elvira.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja WSOY 1999
Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi Karisto 1992
Kuoleta kirjastokorttisi välittömästi. Voit tehdä sen esim. soittamalla numeroon 09 - 310 85309 tai käymällä jossakin pääkaupunkiseudun yleisessä eli Helmet-kirjastossa. Uusi kortti maksaa 3 € aikuisilta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi uutta korttia hankkiessasi. Kuoletuksen jälkeen et enää ole vastuussa kirjastokortilla mahdollisesti lainatusta aineistosta, mutta jos joku käyttää väärin korttiasi, joudut korvaamaan vahingon.
Jos korttiasi on käytetty väärin, varmista, että kirjastokortin käyttö on estetty eli kuoletusilmoitus tehty. Tee rikosilmoitus, jossa on maininta väärinkäytetystä kirjastokortista ja tieto aiheutuneesta vahingosta. Maksa maksut ja tarkista, korjaako vakuutuksesi vahingon.
Tarkempia ohjeita löydät sivuiltamme...
