Parhaiten voit tutustua niihin Julinin lehtisalissa, missä kuluvan vuoden numerot ovat paikalla ja vuoden 1999 numerot arkistossa.
Kokoelmatietokantamme lehtiluettelosta näet, mihin aluekirjastoihin lehti tulee. (Webissä http://www.turku.fi/kirja/lehtiluettelo/lehtilue.html)
Karistolle ei löydy sähköpostiosoitetta. Muita yhteystietoja oli Suomen kustannusyhdistyksen sivuilla http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/ , josta löytyvät niiden suomalaisten kustantajien sähköpostiosoitteet ja www-sivujen osoitteet, joilla sellaiset on.
Kariston yhteystiedot:
Osoite PL 102, 13101 HÄMEENLINNA, Paroistentie 2, 13100 HÄMEENLINNA
Puhelin 03 - 616 1551, Telefax 03 - 616 1565
Toiseen kysymykseen voisi Oulun kaupunginkirjaston osalta vastata, että Alkumetsä näyttää olevan edelleen suosittua luettavaa.
Kysymyksestä ei käy varmuudella ilmi, onko kyseessä kysyjän itsensä kustantama julkaisu eli onko hän myymässä omaa tuotettaan kirjastoille vai hankintatoivomuksen jättämisestä kysyminen. Oletan seuraavassa, että kysyjällä on myytävänä käännetty omakustanne, hankintatoiveen voi useimmissa kirjastoissa tehdä sähköisesti.
Useimmat kirjastot ostavat pääosan kirjoistaan sopimusvälittäjän kautta (esim. Kirjavälitys, Booky.fi jne). Tällöin kustantajan tehtävänä on tarjota kirjaansa näille välittäjille eli tehdä sopimus ehdoista, joilla välittäjät tarjoavat kirjaa kirjastoille. Taloudellisesti tämä on yleensä vähätuottoinen tie, koska moni kokki matkalla ottaa osansa.
Toinen vaihtoehto on lähestyä kirjastoja suoraan itse käymällä, soittamalla...
Sanan alkuosa liittyy ahtaa-verbiin, joka tarkoittaa tunkemista ja täyteen sullomista. Ahtojää tarkoittaa röykkiöiksi ajautunutta jäätä. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1: A-K).
Turun kaupunginkirjastossa ei ole asiakaskäyttöön paperisilppuria kuten joissakin muissa kirjastoissa https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/paperisilppuri
Lounais-Suomen jätehuolto ottaa vastaan tietoturvajätettä, mutta se on maksullista
https://www.lsjh.fi/fi/jatelaji/tietoturvajate/
https://www.lsjh.fi/wp-content/uploads/vastaanottomaksut-pienille-jate-erille-2020-fin.pdf
Jaakko Haavion runo Kanerva, joka alkaa sanoilla "Loi jumala muinoin päivät" julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Ikikevät vuonna 1947. Se on julkaistu myös mm. seuraavissa teoksissa:
Jaakko Haavio: Runot (1954)
Jaakko Haavio: Valitut runot (1981)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000)
Oman oppilaitoksenne kirjastossa on varmasti hyviä omaan opiskelualaanne liittyviä tiedonlähteitä. Kaupunginkirjaston tiedonlähteistä löytyi useita artikkeliviitteitä esim. seuraavilla hakusanoilla:
Ebsco: tourism* and australia and enviro*
Arto: matkailu ja australia
Korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo Linda: matkailu ja australia:
- Sustainable tourism : an Australian perspective
- Indigenous Australians in the national tourism strategy :impact, sustainability and policy issues
- The rise of cultural tourism : the possibilities for Melbourne
- "A question of balance" : natural resources conflict issues in - Australia Tourism and culture : an applied perspective
- An introduction to tourism
- Global directions : new strategies for...
Sofi Oksasesta saa tietoa hänestä kirjoitetuista lehtiartikkeleista,joissa kerrotaan hänen elämänvaiheistaan ja kirjailijakuvastaan.
Lehtiä saa lainaksi useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit tarkistaa kirjastot pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta:
http://www.helmet.fi/
Seuraavissa lehdissä on artikkeleita:
AVOTAKKA 2004 NRO 9b, s. 122 : Grön,Nette: Kirjailijan kammiossa.
HIIDENKIVI 2004, NRO 2 s.39-40 : Ropponen, Ville: Stalinin lehmät syö valtarakenteita.
ANNA 2003, NRO 41, s.8-11 : Halmekoski, Tuija: Esikoiskirjailia Sofi Oksanen: tukevasti marginaalissa
KAJASTUS 2003, NRO 4-5, S.23-25: Hänninen, Jera:Kosketuspintaa etsimässä.
IC-moottoripyöristä löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
Maailman moottoriajoneuvot, osa 4, sivu 175
Juurikkala, Jussi: Moottoripyörä Suomessa, s. 48-53
Kirjojen saatavuuden Tampereen kaupunginkirjastossa voit tarkistaa verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tai kysymällä kirjastosta.
Löytämänne ISBN-numero 952-9556-14-4 viittaa Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyjulkaisuun nimeltä "Howard Smith : 7.11.1992-10.1.1993 Hämeenlinnan taidemuseo" eikä sitä löydy Lahden kirjastoista. Julkaisun voi saada kaukolainaksi muualta soittamalla pääkirjaston tietopalveluun (puh. 8125 500) tai käymällä paikan päällä kirjastossa. Kaukolainan hinta on 5 euroa.
Mirja von Knorringin keittokirjassa "Pensselit padassa" (2000) kerrotaan Smithistä lyhyesti. Tämä kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta.
Aleksi-artikkelitietokannan mukaan Smithistä löytyy tietoa myös seuraavista lehdistä:
- Arkkitehti 1/1993
- Avotakka 11/1988
- Form-function-Finland 1/1993 ja 4/1993
Lehtien saatavuutta voi tiedustella kirjastosta.
Lisäksi muutama Internet-lähde...
Kattava Helle Kannila -sivusto löytyy verkosta osoitteesta http://www.kaapeli.fi/~fla/kannila/ .
Tiiviin selostuksen löydät myös Ylen Suuret suomalaiset -sivulta osoitteesta
http://www.yle.fi/suuretsuomalaiset/100_suurinta/index.php?top100_id=80…
Kannattaa myös kokeilla hakua HelMet -kirjastojen aineistotietokannasta, jos haluat muutakin kuin verkkomateriaalia. Laita HelMet-haussa (www.helmet.fi) kohtaan sanahaku "helle kannila" ja aineistotyypiksi kirjat niin näet, mitä pääkaupunkiseudun kirjastoissa on saatavana.
J.K.Rowlingin itse mainitsemia esikuvia ei tarkistamistani lähteistä löytynyt. Wikipedian sivuilta löytyy listaus brittiläisestä kertomakirjallisuudesta, jonka tapahtumat sijoittuvat sisäoppilaitosmiljööhön. Osoite
http://en.wikipedia.org/wiki/Boarding_school#Boarding_schools_in_fiction
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmien osalta kirjan saatavuus on tarkistettavissa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Helsingin kaupunginkirjaston kaikkia vanhempia kirjoja ei ole vielä toistaiseksi asiasanoitettu. Helmet-aineistohaussa on linkki Sanahaku. Hakusanakenttään voi kirjoittaa esim Englanti tyttökirjat. Muita hyviä hakusanoja on esim klassikot ja sisäoppilaitokset. Hakutuloksen kirjoista voi vain arvailla, ovatko ne...
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa:
- Peru: Andien maan kolme vuosituhatta / päätoimittajat Leena Silfverhuth ja Anneli Ilmonen
- Andien ihminen: ihminen ja ympäristö Keski-Andeilla : kirjoituksia Perun ja Bolivian kulttuureista esihistoriasta tasavaltalaisaikaan / Martti Pärssinen
- Perun luonto ja kulttuuri : seminaariartikkelikokoelma / toimittaneet Risto Kalliola, Sakari Tuhkanen
Näistä lehtiartikkeleista voisi olla apua. Suluissa lehden nimi, vuosi, nro ja sivut.
- Ceviche, Perun suurlähettiläs, Wokit & muusi (Kumppani, 2006, nro 4, s. 44)
- Marsun monta roolia: maukas jyrsijä on osa Etelä -Amerikan ruoka- ja kulttuuriperintöä (Helsingin Sanomat, 27.12.1997)
- Maistuisiko marsu ja pisco?: makumatka Peruun (Matkaopas 2006, nro...
Tuula- Liina Varis veti kesällä 2005 Kirja a & ö -ohjelman jatkoa Kesäkirja Villa Kiven pihalta, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/kirja_ao/25/?highlight=varis . Ohjelmassa kukin vieras esitteli viisi tärkeätä kirjaansa ohjelman lopuksi. Useista ohjelmista löytyy Ylen sivuilta vieläkin nämä kirjasuosikit, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/arkisto/?page=kirja_ao . Anna-Leena Härkösen suosikkeja ei valitettavasti löytynyt. Ylen kulttuurisivuilla on palautelomake, jonka kautta kannattaisi tiedustella Anna-Leena Härkösen ohjelman sisältöä, http://www.yle.fi/runoraati/index.php/palaute/ .
Paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä löytyy myös kaupunginkirjaston Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/ sivuilta.
Hei,
kysyin asiaa Helsingin pörssistä ja sain vastauksen, jossa ei eritellä peräkkäistä ja samanaikaista merkintää. Joka tapauksessa merkintää käytetään osakemarkkinoilla. Lähetin heille sähköpostia, jossa pyysin tarkennusta mutta en ole sitä vielä saanut. Tässä kuitenkin vastaus jonka sain:
Merkintä = Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostaminen liikkeeseenlaskun yhteydessä
-selitys Pörssisäätiön Osakeoppaasta. NASDAQ OMX Asiakaspalvelu.
Mikäli saan tarkennuksen, lähetän vastauksen myöhemmin.
Antoisaa opiskelua
Aino Ukkalan selkokielelle mukauttama, Yrjö Kokon ihanainen tarina ”Pessi ja Illusia” (Ilias, 2004) löytyy tosiaankin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Mutta kirjaa on toki lähellä Janakkalaa ainakin seuraavissa kirjastoissa: Hyvinkäällä niin pääkirjastossa kuin Hakalan kirjastossa, Riihimäellä sekä Hämeenlinnassa. Saatavuustietoja pääset kätevästi tarkistamaan vaikkapa Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/ > maakuntakirjastoalueet > valitse kirjastot: Kanta-Häme ja kaikki > tekijä: ukkala, aino, nimeke: pessi ja illusia > hae.
Hämeenlinnan seudun kirjastot tekevät yhteistyötä. Janakkalan kunnankirjasto kuuluu esimerkiksi Hämeenlinnan ja Lammin kirjastojen kanssa samaan Vanajanverkkoon, jonka...
Wikipedian artikkelissa "Valokuva" on maininta, että vanhimman säilyneen valokuvan valotti vuonna 1826 Joseph Nicéphore Niépce. Sen tarkempaa tietoa tuskin voi ollakaan, koska ensimmäisen kuvan ottaja itsekään ei ole voinut mitenkään tietää, onko hän ollut ensimmäinen.
Me täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa autamme mielellään hankalissa kysymyksissä, mutta koulutehtävien tekemisen idea on siinä, että ne tehdään itse. Nykyaikana tiedonhaku esimerkiksi valokuvan historian kysymyksissä on suhteellisen helppoa vaikkapa juuri Wikipedian avulla. Suosittelen, että otat esiin tuon suomenkielisen artikkelin Valokuvauksen historia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvauksen_historia) ja tutkit asiaa vaikkapa sen pohjalta.
Heikki Poroila...
Suomenkielisiä esim.
Vehviläinen, Olli-Pekka
Kansallissosialistinen Saksa ja Neuvostoliitto 1933-1934 : Hitlerin valtaantulosta Baltian pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen raukeamiseen. - WSOY, 1966
Assarsson, Vilhelm
Stalinin varjossa. - WSOY, 1963
Myllyniemi, Seppo
Baltian kriisi 1938-1941. - Otava, 1977
Hyytiä, Osmo
Viron kohtalontie 1933.. 1939.. 1940. - Yliopistopaino, 1992
Allard, Sven
Stalin ja Hitler : tutkielma Neuvostoliiton ulkopolitiikasta vuosina 1930-1941. - WSOY, 1972
Virkkunen, Veli
Stalinin urut : Amerikan sota-apu Neuvostoliitolle. - Alea-kirja, 1983
Werth, Alexander
Venäjä sodassa 1941-45 1-2. - Kirjayhtymä, 1966
Taylor, A. J. P.
Toisen maailmansodan synty. - Kirjayhtymä, 1962
Gardner, Brian
Toisen maailmansodan...
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo näin Liutu-sukunimestä: sekä sisällöltään että alkuperältään ovat nimet Liuta ja Liutu lähellä nimiä Hulkka ja Hulkkonen. Molemmat ovat kehittyneet joukkoa merkitsevästä sanasta ja molemmilla on saksalaiset vastineensa: Liut (=Volk), Liutho, Liutto, Leudi. Liutu-nimistä sukua asuu Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Pylvästä näkemättä on vaikea sanoa, onko se nimenomaan kilometripylväs. Kilometrimerkissä on valkeapohjaiset kilvet. Merkki sijoitetaan kilometrien kasvusuuntaan katsoen ensisijaisesti radan oikealle puolelle.
Ratakilometrin pituus on yleensä noin tuhat metriä, mutta tähän on suuriakin poikkeuksia. Radan pituus on voinut muuttua rataoikaisujen ja raidemuutosten yhteydessä.