Maailma tänään -sarjan osassa 12 ja Maailma nyt -sarjan osassa 1 on käsitelty Itävaltaa. Molemmat ovat suomenkielisiä ja löytyvät Kuopion pääkirjastosta. Uusinta tilastotietoa löytyy internetistä Tilastokeskuksen Maailma numeroina -palvelusta osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Lisäksi kannattaa katsella Itävallan matkaoppaita. Niitä voit hakea itsekin Kuopion kirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll?SFORM?1 Asiasanaksi voit laittaa Itävalta tai vaihtaa alasvetovalikosta hakuehdoksi "luokka" ja kirjoittaa hakuriville 44.4 joka on Itävallan kirjastoluokka.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy aihehakua käyttäen hakusanalla brändit kaksi englanninkielistä teosta Dowdy, Clare: Beyond logos : new definitions of corporate identity ja Olins, Wally: On brand : with 55 illustrations. Näiden teosten saatavuustiedot voit tarkistaa tietokannasta. Hakusanalla brändijohtaminen ei Helmetistä löydy viitteitä. Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta ei pystynyt tekemään hakuja juuri hakuhetkellä.
Kotimaisten lehtien viitetietokannasta Aleksista löytyivät seuraavat artikkelithakusanalla brändit: Karjalainen, Toni-Matti, Iittala kahmaisi tutut brändit, Muoto (ISSN 0358-3511)2002 ; 2 ; 30-31 (Designor Thomas Enckellin haastattelu), sekä Konttinen, Hannu,...
Freddie Mercurystä ei ole suomennettu yhtään elämäkertaa (lähde: Fennica-tietokanta, jossa on kaikki Suomessa ja suomenkielellä julkaistut kirjat). Englanninkielisiä sen sijaan on useitakin teoksia.
Nimimerkki Marjatta on Maili Laitinen, joka toimi pakinoitsijana Maaseudun Tulevaisuudessa vuosina 1936-54. Hänen pakinateoksensa Pirtin ikkunasta on vuodelta 1948. Tiedot löytyvät kirjasta Hirvonen, Maija: Salanimet ja nimimerkit,BTJ Kirjastopalvelu 2000, sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston julkaisuja.
Suurin osa löytämästäni aineistosta käsittelee vanhuutta ja vanhustenhuoltoa sosiaalisen kehityksen näkökulmasta, eikä niinkään kulttuuriperinnön kautta.
Ohessa kuitenkin joitain kirjoja, joissa vanhuutta tarkastellaan osin myös kulttuurin ja perheen kautta. Kirjoissa ei suoranaisesti käsitellä sairaalahoitoa. Hoitotyön käytännöistä kertovaa kirjallisuutta ei ole UM:n kehityspoliittisen kirjaston kokoelmassa.
Adverting the old age crisis (1994)
The ageing & development report (1999)
Kiina ja kasvun kivut (2005)
Kiinan kulttuuri / Huotari, Tauno-Olavi (1999)
Kiinan yhteiskunta muutoksessa (2005)
Living longer (2004)
Social policies for the elderly in the Third World / Tracy, Martin B. (1991)
Sustainable social structures in a society...
Seuraavissa kirjoissa on tietoa pussieläimistä :
Nisäkkäät. 1/päätoimittaja Juha Valste (sarja Maailman luonto). 1998.
Uusi Zoo. 1 : Nisäkkäät 1. Toim. Seppo Lahti...et.al. 1987.
Zoo. 2 : Nisäkkäät/toim. Seppo Lahti.. et.al. 1978.
Kodin suuri eläinkirja 7 : pari-rap. 1982.
Kodin suuri eläinkirja 3 : ju-kirp. 1979. (kengurut)
Internetistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Pussiel%C3%A4imet
Kirjoja voi hakea HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Jesse laivakoira on hankittu Nivalan pääkirjastoon ja kirjastoautoon. Pääkirjastosta kirja on tällä hetkellä lainassa, mutta kirjastoauton hyllystä se pitäisi löytyä.
Kirjastoissa on jonkin verran intialaisia bollywood-tyyppisiä elokuvia. Voit pyytää niitä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Tässä muutamia (DVD-muodossa):
- Hilpeys ja ennakkoluulo
- Lagaan – olipa kerran Intiassa
- Monsoon wedding
- Eläintarhakytät Intiassa
Kirjastojen elokuvia (ja muutakin aineistoa) voi hakea Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) kautta. Kannattaa käyttää maakuntakirjastot-hakua.
Vaikea sanoa tarkasti, mikä ongelma varaamisessa on ollut, mutta luultavimmin vain jokin tilapäinen häiriö. Kyseisen CD-levyn varaaminen pitäisi kyllä onnistua normaalisti HelMet-järjestelmän kautta. Kannattaa kokeilla uudestaan, tai jos edelleen on ongelmia, asioida jossakin kirjastossa, jotta voidaan tutkia tarkemmin, mikä on ongelmana.
Varaukset eivät onnistu sellaisiin niteisiin, jotka ovat tarkoitettu vain kirjastokäyttöön (esim. käsikirjastokokoelma tai jotkut lehdet), tai ovat Bestseller -niteitä (osa niteistä joidenkin kysytyimpien uutuusteosten kohdalla) eli ovat lainattavissa vain viikoksi kerrallaan, mutta tässä tapauksessa ei näyttäisi olevan kysymys kummastakaan.
Kyseessä on luultavasti Esa Pakarisen kappale "Lapsuuvem muistoja" (sanat Kalle Väänäsen), joka löytyy ainakin levyiltä "Savolaesta sanarrieskoo" ja hiljattain ilmestyneeltä laajalta "Meiltähän tämä käy!" kokoelmalta. Valitettavasti kyseistä kappaletta ei löydy Jyväskylän kaupunginkirjasto kokoelmista, joten emme voineet omin korvin tarkistaa asiaa.
Ensimmäiseksi tulee mieleen Eva Ibbotsonin Pelastakaa kummitukset (alkuteos ilmestynyt 1975, suomeksi 1979), jossa kyseinen kohtaus on jäänyt muillakin mieleen (http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=92b152e9-fdf4-442…).
Koulupoika Rick auttaa kummituksia ja vampyyrilepakoita saamaan oman suojelualueen. http://fi.risingshadow.net/library?action=book&book_id=3172
Kovin montaa kappaletta kirjaa ei enää ole, mutta löytyy sentään vielä muutama. http://www.helmet.fi/record=b1308795~S9*fin
Hannu Heinon kirjassa Raumlaissi sanambätki rommipullon putoamisesta varoitetaan näin: "Rommbott men, ot kii!". Nortamon teoksia selaamalla emme löytäneet kysymääsi lausetta. Rauman kielen asiantuntijalta Hannu Heinolta voi asiaa tiedustella. Yhteystiedot löytyvät hänen Uusi Rauma -kaupunkilehden murrepalstaltaan.
Ainakin Johanna Tuomola on kirjoittanut useita dekkareita, joiden tapahtumapaikkana on Lohja: Tummissa vesissä (2009), Sieppaus (2010), Petoksen anatomia (2011) ja Minkä taakseen jättää (2012).
Viipurin alueella ilmestyi vuonna 1923 ainakin neljä sanomalehteä: Kansan työ, Karjala, Maakansa, sekä Wiborgs Nyheter. (Suomen lehdistön historia, osat 1,2,5,6 ja 7) Lehdet löytyvät Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/Sivut/ho…
En osaa sanoa minkälaiset tapahtumat ylittivät 1920 -luvun lehdissä uutiskynnyksen, ehkä tapauksesta voi löytyä jotain lehtiä selaamalla.
Entisen Viipurin läänin asiakirjoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sitä kautta voit mahdollisesti löytää lisää tietoa isoisästäsi. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
Kysymyksessä on ns. haloilmiö, joka syntyy, kun valo heijastuu ilmakehässä leijuvista jääkiteistä. Haloilmiöistä löytyy runsaasti tietoa Tähtitieteellinen yhdistys Ursan halosivuilta osoitteesta
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/halot/ sekä teoksesta Minnaert: Maiseman valot ja värit.
Sue Graftonin aakkosdekkareista viimeisin suomennettu on O niin kuin oikeus (2000). Muut käännökset voit katsoa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Valitse tarkennettu haku, jossa voit rajoittaa hakua valitsemalla vain suomenkieliset kirjat.
Valitettavasti Joakim Bergin kappaletta Utan dina andetag, jota mm. Kent on esittänyt, ei ole suomennettu.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php
Kokeile Plussa-aineistohakua http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään hakusanoiksi esim. muotisuunnittelijat (taikka muotisuunnittelijat ja Suomi, niin saat näkyviin erityisesti suomalaisia muotisuunnittelijoita käsitteleviä teoksia). Voit kokeilla myös hakuja muoti ja Suomi taikka hakua tietyn muotisuunnittelijan nimellä (asiasanakenttään esim. Rintala Jukka). Helsingin kaupunginkirjastossa muotisuunnittelijoihin liittyvät teokset on luokiteltu kulttuurihistorian osalta hyllyyn 919.9 ja piirustustaiteen osalta hyllyyn 749.1 ja 749.11. Henkilötietoja (syntymäajat ja -paikat jne.) kannattaa etsiä hakuteoksista ja tietosanakirjoista. Kannattaa siis käydä lähimmässä kirjastossa!
Yleisistä kirjastoista tuntuu kuitenkin löytyvän melko...
Mahdatteko tarkoittaa lehteä nimeltä Till rors med segel och motor, lehden sarjanumero on 0040-7682. Lehden vuosikerta löytyy Museoviraston Merimuseon kirjastosta, yhteystiedot linkissä: http://www.nba.fi/fi/kirjasto
