Finlandia-talolla on oma kotisivunsa http://finlandia.hel.fi/ , jonka kautta voi tarkastella talon salien ja huoneiden värimaailmaa. Tiloja pääsee katselemaan sivun yläpalkista, kohdasta Tilat. Kunkin tilaa voi tarkastella myös QTVR-panoraamakuvana.
Muutoin Finlandia-talon sisustuksesta voi etsiä tietoja esim. seuraavista julkaisuista:
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia Hall : meetings and music.
Helsinki : Otava, 2001.
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia-talo : tapahtumia, ihmisiä, musiikkia.
Helsingissä : Otava, 2001.
Aalto, Alvar: Finlandia-talo = Finlandia Hall.
Jyväskylä : Alvar Aalto -museo, 2000.
Alvar Aalto ja Helsinki = Alvar Aalto och Helsingfors / [toimitus: Eija Kämäräinen ja Arja Lehtonen].
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY,...
Tietotekniikan sanastoja on julkaistu suomeksi useita. Ohessa neljä uutta tai uudehkoa teosta, joita on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Jaakohuhta, Hannu: PC-sanakirja
[Helsinki] : Edita, IT Press, 2004.
Järvinen, Petteri: Nörttisanakirja
Helsinki : WSOY, 2004.
Järvinen, Petteri: IT-tietosanakirja
Jyväskylä : Docendo, 2003 (Porvoo : WS Bookwell)
Jaakohuhta, Hannu: Suuri tietotekniikan tietosanakirja
Helsinki : Suomen atk-kustannus, 1999.
LINDA-tietokannasta löytyi ainakin 3 viitettä: Kalliomaa, Sami: Sisäinen markkinointi : asiakassuuntautuneisuuden
johtamista sisäisissä vuorovaikutussuhteissa /
Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 2004. Sarja: Working paper / University of Jyväskylä, School of
Business and Economics, ISSN 1239- 3797;291).
-Ballantyne, David:A relationship mediated theory of internal marketing Helsingfors : Swedish School of Economics and Business Administration, 2004
Sarja: Ekonomi och samhälle, ISSN 0424-7256 ; nr 123)
Väitöskirja: Diss. : Svenska handelshögskolan
Myös verkkojulkaisuna (ISBN 951-555-815-8 (PDF))
- Ahmed, Pervaiz K.:Internal marketing : tools and concepts for customer-focused management / Pervaiz K. Ahmed and Mohammed Rafiq Oxford...
Parhaiten saat tietoa opiskelukäytännöistä siitä oppilaitoksesta, mihin olet menossa opiskelemaan. Oppilaitoksella varmaankin on nettisivut, joihin voit tutustua jo ennen lähtöä.
Yleisempää tietoa saat Turun ammattikorkeakoulun julkaisemasta Ulkomaille lähtevän opiskelijan oppaasta
http://www.turkuamk.fi/kv/opiskelijat/lahtijan_opas_LR.pdf
sekä Ruotsin konsulaatin ulkomaalaisille opiskelijoille laaditusta sivustosta, joka sisältää linkkejä muihin hyödyllisiin osoitteisiin.
http://www.swedenabroad.com/pages/general____28922.asp
Englanti-suomi-suursanakirja, kirjoittanut Raija hurme, Maritta Pesonen ja Olli Syvänoja, 2003 on erittäin laaja ja hyvä. Hyvä yksikielinen englannin kielen sanakirja on Concise Oxford English dictionary.
Ainakin Nuorisotiedon kirjaston suomenkielisistä lehtiartikkeista löytyy muutamia, joissa goottiutta on käsitelty:
City-lehti 11/2003: Heimo-Helsinki / Halminen Laura
Ylioppilaslehti 3/2004: Pohjoisen koleat gootit / Jemina Staalo
Internethaut voi aloittaa vaikkapa Wikipediasta, siellä on goottien historiaa sekä muinaisen kansan että samannimisen alakulttuurin osalta mittavasti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
Tekstisi on suora lainaus kirjakaupan mainoksesta. Jos käytät sitä esim. esitelmässä, sinun on kerrottava, mistä olet sen ottanut.
Parhaiten saat omannäköistä tekstiä lukemalla kirjan ja miettimällä tapahtumat sitä kautta. Lue vaikka luku kerrallaan ja kerro lyhyesti, mitä kussakin luvussa tapahtuu.
Balder tarkoittaa prinssiä vanhalla norjan kielellä. Norjan mytologiassa Balder oli Odinin ja Friggin poika.
http://www.behindthename.com/name/balder
Thorbjörn on skandinavinen versio nimestä Thorbern. Tor oli muinaisgermaaninen jumala ja bern/björn tarkoittaa karhua.
Aaron oli Vanhassa testamentissa Mooseksen vanhin veli. Nimen lähtökohtana pidetään muinaisegyptistä saatua heprean sanaa aharon, joka tarkoittaa vuorta tai vuorella asuvaa.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta voit myös tutkia nimien taustoja
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
HS:n arkistosta löytyy varsin monia Hesarin juttuja, joissa Reznikoffia on käsitelty jonkin verran, mutta valitettavasti sieltä ei löytynyt tietoa, missä kuukausiliitteen numerossa olisi tuo etsimäsi laaja artikkeli. Jos olet kiinnostunut muista HS:ssa julkaistuista teksteistä, sinun kannattaisi käydä jossakin kirjastossa, jossa voit henkilökunnan avustuksella katsoa Hesarin arkistosta sinua kiinnostavat artikkelit.
Filosofian maisteri Jaana Utriaisen musiikkitieteen väitöskirja "A Gestalt music analysis: Philosophical theory, method, and analysis of Iegor Reznikoff's compositionson" tarkastettu Jyväskylän yliopistossa vuonna 2005. Väitöskirjan nimi on suomeksi "Hahmofilosofinen teoria, metodi ja musiikkianalyysi Iégor Reznikoffin...
Runon tekijä ei ikävä kyllä selvinnyt. Se löytyy kuitenkin, ilman tietoa tekijästä, ainakin Turun ammattikorkeakoulun julkaisemasta oppaasta nimeltä Opas ohjaajalle: ohjaajana toimiminen:
http://hoitonetti.turkuamk.fi/Hoitonetti/2007_Opiskelijan_ohjaus/Opas.p…
Samoin se on perhekerho.net-sivustolla maininnalla tekijä tuntematon:
http://www.perhekerho.net/hauskaa/206.htm
Kyllä, kaikki kirjastomateriaali pyritään tarkistamaan aina ennen hyllyyn laittamista tai asiakkaalle lähettämistä. Joskus kuitenkin tapahtuu ihan inhimillinen virhe. Jos lainatusta niteestä puuttuu jotain, kannattaa se palauttaa suoraan virkailijalle ja huomauttaa asiasta. Muussa tapauksessa oletetaan, että puuttuva osa on edellisellä lainaajalla. Tällaisessa tilanteessa kannattaa ottaa yhteyttä niteen omistajakirjastoon ja selvittää asia heidän kanssaan.
Kirjoja ja muuta aineistoa kaukolainataan myös ulkomaille. Lainat ovat aina kirjastojen välisiä, eli asiakas pyytää asuinpaikkansa kirjaston kautta lainat. Kaukolainaus on yleensä maksullista, ja asiakkaan asuinpaikan kirjasto tavallisesti päättää maksusta. Euroopan sisällä kaukolainaus on kohtuuhintaista, mutta esim. Suomesta Kanadaan lainaaminen voi tulla kalliiksi. Kirjasto ei välttämättä pyydä kaukolainoja kovin kaukaa. Käy siis lähikirjastossasi kysymässä kaukolainausmahdollisuudesta.
Vastauksen lähettäminen on viipynyt, kun emme ole onnistuneet saamaan yksiselitteistä vastausta. - Sellainen käsitys meillä on, että mitään teosta ei voi julkaista uudelleen kysymättä tekijän lupaa, vaikka merkitsisikin lähteen kuvan alle. Mutta jos kerran lähde löytyy, samalla vaivallahan voi kysyä lupaakin.
Tekijänoikeuslaki löytyy FinLexistä
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja Jukka Kemppisen pohdintaa ja lukijoiden kommentteja blogissaan vuonna 2006
http://kemppinen.blogspot.com/2006/01/oikeudet-upoksissa.html
Tähän kysymykseen on jo vastattu tässä palvelussa:
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Melisa (Melissa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen. Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Muistopäivä on 15.9.
Lapualla pidettyjä tilaisuuksia koskevia materiaaleja löytyisi Suomen yleisissä kirjastoissa parhaiten Lapuan kaupunginkirjastosta sekä alueen maakuntakirjastosta Seinäjoelta, mutta kuten olitte jo huomannut, Lapuan kirjastostakaan kyseistä tallennetta ei kuitenkaan löytynyt. Suomen yleisistä kirjastoista ei yleensä löytyne tallenteita noin vanhojen tapahtumien yksittäisten tilaisuuksien nauhoituksista.
Kannattaisi varmaankin kääntyä tapahtuman järjestäneiden yhdistysten ja seurakuntien puoleen, joiden omista arkistoista tuo tallenne voisi parhaiten löytyä:
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys
Lastenkodinkuja 1, 00180 HELSINKI
puh. (09) 251 390
sähköposti: sley@sley.fi
Internet: http://www.sley.fi/
Lapuan Tuomiokirkkoseurakunta...
Sarjakuva on juonellinen piirroskuvasarja, johon tavallisesti liittyy teksti (Kielitoimiston sanakirja). Sarja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Sana on mitä ilmeisemmin vanha ja omaperäinen. Kuva-sana on vanha germaaninen laina. (Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005)
Tarkoitatko Helsingin kaupunginkirjastojen asiakastietokoneita? Niiden varausaika vaihtelee puolesta tunnista muutamaan tuntiin. Osalla koneista on kahden tunnin käyttöaika. Ajanvarauksen kautta voit valita Valitse varausaika -painikkeesta ne kirjastot, joissa on kahden tunnin koneita. Kirjaston valittuasi voit valita sopivan koneen. Tai voit kysyä kahden tunnin koneita suoraan sopivasta kirjastosta.
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=search
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Kirja voisi hyvinkin olla Saara Repo-Kaarennon teos Innostu ryhmästä. Valitettavsti kirjan kaikki kappaleet ovat juuri nyt lainassa.
Tässä kirjan tiedot:
Repo-Kaarento, Saara
Innostu ryhmästä : miten ohjata oppivaa yhteisöä.
Kansanvalistusseura, 2007
http://www.helmet.fi/record=b1826034~S12*fin
Muitakin vaihtoehtoja on, esimerkiksi:
Isokorpi, Tia: Tunneälytaitojen ja yhteisöllisyyden oppiminen reflektoinnin ja ryhmäprosessin avulla. Hämeen ammattikorkeakoulu, 2003. http://www.helmet.fi/record=b1638004~S12*fin
Arikoski, Juha: Vastarinnasta vastarannalle : johda muutos taitavasti. Työterveyslaitos, 2007. http://www.helmet.fi/record=b1817643~S12*fin
Työnohjaus - ryhmien ja organisaatioiden kehittämisen välineenä / Kaarina Ranne, Heikki...
