Kyllä voit, sillä varauksesi näkyvät suoraan kirjastokortilta. Riittää siis, että annat kirjaston palvelutiskillä kirjastokorttisi virkailijalle, niin hän pystyy katsomaan sieltä varauksesi. Kortilta näkyvät jopa sellaiset varaukset, jotka ovat saapuneet mutta joista ei ole vielä ehtinyt tulla varausilmoitusta. Varausilmoitus on ainoastaan asiakkaalle tarkoitettu ilmoitus siitä, että varaus on noudettavissa kirjastosta.
Kuntien kirjastoissa ei tällaisia tiettävästi ole. Joillakin kirjastoilla voi olla kokoelman osana erityiskokoelma. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjastolla on RikArt-taiteilijakirjakokoelma. Siitä lisätietoa täältä:
http://rikart.lib.hel.fi/
Linkki muiden kuntien kirjastojen erityiskokoelmiin kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/er…
Yliopistojen, taidemuseoiden yms. kirjastojen joukossa on myös kysymiisi aiheisiin erikoistuneita kirjastoja. Tällaisia ovat ainakin nämä:
- Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kirjasto (elokuva-ala, Helsinki)
- Kiasman tutkijakirjasto (taide, Helsinki)
- Museoviraston kirjasto (kulttuuri, Helsinki)
- Suomen Ympäristökeskuksen...
Tarkoitatko alla olevaa sivua? Helmet-uutuudet-sivulle tulee aineistoa päivittäin, ja uutuus pysyy listalla pari viikkoa. Uusia elokuvia ei kirjastoihin ole sinä aikana tullut enempää.
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Kaarina Helakisa on riimitellyt "Little Tommy Tucker" -lorun suomeksi. Loru on suomenkieliseltä nimeltään "Pikku Tommi Takala" ja se löytyy esimerkiksi teoksista "Lasten kultainen riimikirja" (Otava, 1993) ja "Hanhiemon runoja" (Otava, 2000).
Loru alkaa näin:
"Pikku Tommi Takala
laulaa, jotta saisi ruokaa."
Saat koko lorun sähköpostiisi.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-tietokannasta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähde:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Kanta-aliupseerit koulutettiin talvisotaan asti Taistelukoulussa Viipurissa. Välirauhan tultua Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Kuopiossa, josas ehdittiin pitää muutama kurssi. Tilat osoittautuivat opetustyölle sopimattomiksi, ja huhtikuussa 1941 koulu siirrettiin Hämeenlinnan Linnankasarmille. Jatkosodan liikekannallepano keskeytti koulun toiminnan. Asemasotavaiheen aikana pystyttiin jälleen irrottamaan miehiä rintamalta, ja kanta-aliupseerikoulutus aloitettiin elokuussa 1942 uudelleen mm. hyökkäysvaiheen aikaisten tappioiden korvaamiseksi.
Koulun vaiheista sota-aikana kerrotaan teoksessa Erkki Korkaman ja Stig Roudasmaan teoksessa Tapparasta tankkeihin : Hämeenlinnan varuskunnan historia (Joensuu 1988).
Hyvä karttakeskus internetissä on Karttapaikka, jonka www-osoite on : http://www.kartta.nls.fi/ Sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi, jolloin saat henkilökohtaisen salasanan ja käyttäjätunnuksen sähköpostin kautta. Tietysti löydät hyviä karttoja myös lähimmästä kirjastostasi. Voit kysyä sieltäkin neuvoa.
Kiikalan kunnan internet-sivut ovat osoitteessa http://www.kiikala.fi/ Matkailu-linkin takaa löytyy Salon seudun kartta, jossa näkyy myös Kiikalan kunnan sijainti.
Sitä teosta, joka on itsellä lainassa, ei voi samaan aikaan uusia. Saman kirjan eri painoksesta voi jättää varauksen, vaikka kirjan eri painoksen nide olisikin lainassa. Ko. kirjasta on tällä hetkellä 30 varausta, myös varaus estää uusimisen. Voit ottaa kirjasta valokopioita Teoston sääntöjen puitteissa ja jättää uuden varauksen palautettuasi kirjan.
Rauman kirjaston kokoelmiin kuuluvat seuraavat kuusi prinessapäiväkirjat-sarjan teosta:
Cabot, Meg,
Prinsessa ja koko valtakunta Kirja 2004 (osa 4)
Prinsessa parrasvaloissa Kirja 2002 (osa 2)
Prinsessa pukeutuu pinkkiin Kirja 2005 (osa 5)
Prinsessapäiväkirjat Kirja 2001 (osa 1)
Prinsessatreenit Kirja 2005 (osa 6)
Rakastunut prinsessa (osa 3)
Samalta tekijältä löytyy lisäksi seuraava kirja: Prinsessatunnit : opas tuleville prinsessoille Kirja 2004.
Tällä hetkellä kaikkia prinsessapäiväkirjojen osia pitäisi olla paikalla Rauman pääkirjastossa, mutta on varmaan paras kysyä suoraan kirjastosta, onko näin. Pääset itse katsomaan paikalla olevaa aineistoa tietokannasta osoitteessa http://ankkuri.rauma.fi/ . Voit hakea sanahaussa sanalla...
Eräät kirjastot ovat itse tehneet tällaisia asiakaskyselyjä. Tässä esimerkiksi Hollolan, Lahden ja Tampereen kirjastoissa tehdyt tutkimukset. http://www.hollola.fi/sivistys/kirjasto/asiakaskysely.htm
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/kirjastokysely2002.htm
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00834.pdf#search=%22asiakaskysely%20k…
Myös pääkaupunkiseudun kirjastot ovat hiljattain tehneet asiakaskyselyn. Sen tuloksia en kuitenkaan löytänyt internetistä.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi/
Kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, ei kuitenkaan Vaasan kaupunginkirjaston. Voit saada sen kaukolainaksi Laihin kaupunginkirjaston kautta. Referoitua kopiota siitä ei kirjastoilla ole. Tekijänoikeuslain mukaan ”Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”, mutta kirjastojen kokoelmissa kopioita ei saa olla. Referoituja teoksia kirjastoilla ei myöskään ole.
Suomen kansallisbiografiasta, jota on nyt ilmestynyt 8 osaa (A-Sillanpää), käy ilmi, että monet sotilaat todella olivat palvelleet ulkomailla, erikoisesti Ranskassa. Tämä on ymmärrettävää sikäli, että Ranska oli, paitsi Euroopan johtovaltio 1600- ja 1700-luvuilla, myös pitkiä aikoja liitossa Ruotsin kanssa ja maksoi huomattavia summia Ruotsin sotavoimien ylläpitämiseksi. Opinkäynti ulkomailla oli muutenkin yllättävän tavallista tuon ajan säätyläisillä. Kirkolliselle alalle tähtäävien ohella aatelismiehetkin kävivät ulkomaan yliopistoissa. Tästä perinteestä on Jussi Nuortevan väitöskirja ///Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. - 1997///. Upseereiden yhteiskunallisesta asemasta, koulutuksesta,...
Runo löytyy ainakin Veikko Polameren toimittamasta teoksesta Runojen kirja: neljä vuosisataa suomalaista runoutta. Frank-monihaun mukaan runoteos kuuluu myös Joroisten kirjaston ja muiden Savotta-kirjastojen kokoelmiin.
Teosta Toimiva pakkaus (toim. Järvi-Kääriäinen, Terhen ja Ollila, Margareetta. Pakkausteknologia ry – PTR. 2007. ISBN 9789518988413) ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa eikä sitä löydy hankintalistoiltakaan. Kirja kuuluu kuitenkin esim. Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen (Viikin tiedekirjasto) kokoelmiin https://finna.fi
Teoksesta voi jättää myös hankintatoivomuksen. Linkit pääkaupunkiseudun eri kuntien kirjastojen hankintaehdotuksiin löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta http://www.helmet.fi
Ei ole olemassa ohjelmaa luokitteluun. Aineisto, niin kotimainen kuin ulkomainenkin, luokitellaan kirjastoissa kirja kirjalta käytössä olevan luokitusjärjestelmän mukaan. Sama teos voi siis saada eri kunnissa eri luokan.
Yleiset kirjastot luokittelevat, Helsingin kaupunginkirjastoa lukuunottamatta, Yleisen kirjastoluokituksen eli YKL:n (http://fi.wikisource.org/wiki/Yleinen_kirjastoluokitus)mukaan. Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa luokitustaan HKLJ:tä
(http://hklj.kirjastot.fi/) Tieteellisillä kirjastoilla on myös omia luokituksiaan.
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia kirjoja otetaan oikein mielellään, mutta vanhoista, huonokuntoisesta tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa, kun taas pienillä kirjastoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää yhtä paljon erikoisalojen tai harvinaisempien kielten kirjallisuutta. Helsingissä kokoelmaltaan suurimpia kirjastoja ovat Pasilan pääkirjasto, Itäkeskuksen kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit vaikka...