Tällainen pro gradu -työ löytyi aiheesta, sen voi yrittää saada kaukolainaksi lähikirjaston kautta.
Karppinen, Kaarina : Security measurement based on attack trees in a mobile ad hoc network environment. Oulu, 2005,
61 s.
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Oulun yliopisto , tietojenkäsittelytieteiden laitos
Teoksen kieli: eng,
Asiasanat:
attack tree, information security, network security ,
security metrics, ad hoc network, AODV, MIPv6, hyökkäyspuu,
tietoturva, verkkotietoturva, tietoturvan mittaaminen
Ammattikorkeakoulujen kirjastoista, erikoiskirjastoista eikä kunnallisista kirjastoista löytynyt näillä sanoilla mitään teoksia.
Tämän palvelun arkistosta löytyy vastauksia tämäntyyppisiin kysymyksiin asiasanalla kiinan kieli.
Siellä viitataan esim. Altavistan käännösohjelmaan
http://babelfish.altavista.com/
jonka avulla voit kääntää itsekin. Suomen kieli tosin ei ole vaihtoehtona, mutta käytä esim. englantia.
Ilkka Mäkinen on tehnyt väitöskirjan: "Nödvändighet af LainaKirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot / Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1997 Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/1997/32.html
Helsingin Sanomat 8.9.1997 kirjoittaa väitöskirjasta mm. seuraavasti: "Ilkka Mäkinen kirjaa perusteellisesti lukuhalun todelliset, kuvitellut, pelätyt tai toivotut ilmaukset Suomessa kansankirjastojen yleistymiseen 1870-luvulle asti ja summittaisesti nykyhetkeen. Ylempien luokkien suljetut lukuseurat erosivat kaupallisista maksullisista kirjastoista ja kansalle tarkoitetuista holhoavista lainakirjastoista."
Kannattaa siis tutustua Mäkisen väitöskirjaan...
Kirjastoalan meneillään olevasta tutkimuksesta löytyy tietoa esim. seuraavista osoitteista.
Tampereen yliopiston Tutkii-tietokanta: https://tutkii.uta.fi/cris/index2.html
Tampereen yliopiston informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://www.info.uta.fi/tutkimus/index.php
Oulun yliopiston informaatiotieteiden laitoksen Hankkeet ja projektit -sivu: http://www.oulu.fi/hutk/info/tutkimus/hankkeet.html
Åbo Akademin informaatiotieteiden laitoksen tutkimussivu: http://web.abo.fi/fak/esf/bii/research/index.htm
Opetusministeriön kirjastosivuilta löytyy tietoa jo valmistuneista selvityksistä ja projekteista: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/?lang=fi sekä kansainvälisestä ja EU-yhteistyöstä: http://www.minedu.fi/OPM/...
Vantaan kaikki kirjastot ovat osa Vantaan kaupunginkirjastoa. Jokaisella toimipaikalla on oma nimensä, mutta Espoo-nimistä tai -alkuista kirjastoa Vantaalla ei ole. Täydellinen lista Vantaan kirjastoista löytyy osoitteesta http://www.vantaa.fi/kirjasto.
Painotuotteissa ja muussa materiaalissa (esim. kirjastokortit) käytetään usein HelMet-logoa, jonka yhteydessä ovat HelMet-kirjastojen nimet (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Lisäksi Vantaa kuuluu Espoon maakuntakirjastoalueeseen. Nimi Espoo voi siksi esiintyä myös Vantaan kaupunginkirjaston esitteissä.
Ei Naantalin kaupunginkirjastossa eikä Velkualla onnistu videonauhojen digitointi DVD-levylle.
Turun kaupunginkirjastossa ja Raision kaupunginkirjastossa se onnistuu, joten ehkä kannattaa varata aika jommasta kummasta kirjastosta. Tarvitset voimassa-olevan Vaski-kirjastokortin.
Lisätietoja Turusta http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=235569&nodeid=4873
ja Raisiosta http://www.raisio.fi/asp/system/empty.asp?P=612&VID=default&SID=8711126…
Aivan kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei Helmet-haulla eikä internet-kirjakauppojen kautta löytynyt.
Hakusanoilla Korean kansantasavalta tai Korean tasavalta löytyy Helmet-verkkokirjastosta mm. seuraavia teoksia:
Hyok Kang: This is paradise : my north Korean childhood (London: Abascus, 2007). Kirjoittaja oli 13-vuotias paetessaan vanhempiensa kanssa Kiinaan ja sieltä myöhemmin Etelä--Koreaan.
Chol-Hwan Kang: Pjongjangin akvaariot : 10 vuotta Pohjois-Korean gulagissa (Helsinki: Siltala, 2009). Kustantajan mukaan kirja on ensimmäinen länsimaissa julkaistu teos Pohjois-Korean nykytilasta ja lähihistoriasta.
Barbara Demick: Nothing to envy:real lives in North Korea (London: Granta,2010). Kirja on amerikkalaistoimittajan kuvaus pohjoiskorealaisten...
Tässä on Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyviä seuraleikki- ja tietovisailukirjoja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1970:
Seuraleikkivälineitä ja juhlakoristeluja / Ruth Zechlin ; Ruth Zechlinin teoksesta .. toimittanut Mary Olki. 1956.
Ajanvietteen ihmekirja : seuraleikkejä, pelejä, hupaisia temppuja ja leikillisiä esityksiä / toimittanut Ilmari Jäämaa. 1949.
VISANIEKKA : 1500 TIETOKILPAILUTEHTÄVÄÄ / TIMO T. KAUKONEN. 1966
Tiedon puntari / Jouko Nikula. 1967.
Mieleni minun tekevi : askartelun ja kokeilun, keräilyn ja retkeilyn sekä eri harrastusalojen pikku jättiläinen / toimittanut Yrjö Karilas.1957
Viisasten kerhon parhaat palaverit / Tauno Rautiainen. 1952
Vanhoista seuraleikeistä ja tietokilpailuista löytyy varmasti lisää...
Hei!
Tervetuloa asioimaan Helsingin kaupunginkirjastossa! Kaikissa kirjastoissa voi vierailla ja lukea lehtiä myös ilman kirjastokorttia.
Jos haluat tutustua mahdollisimman kattavasti arkkitehtuuri- ja muuhun lehtivalikoimaan Helsingin kaupunginkirjastossa, suosittelen Pasilan kirjastoa, sillä kysymiäsi arkkitehtuuriin liittyviä lehtiä on eniten Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjastosta pääsee myös kohteesi tienoille helposti julkisilla liikennevälineillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto Kirjaston osoite on Kellosilta 9, Itä-Pasila.
Mielelläni suosittelisin myös kohdettasi lähinnä olevaa Töölön kirjastoa. Tulevan peruskunnostuksen takia kaikki ulkomaisten lehtien tilaukset on katkaistu tämän vuoden...
Voisiko kirja olla Jane Carruthin Seikkailu pimeässä? Kirja on alunperin julkaistu suomeksi vuonna 1978 ja vuonna 1991 uudelleen yhtenä tarinana kirjassa Onnelliset tarinat. Onnelliset tarinat -kirjan tekijäksi on merkitty Tony Hutchings, joka on kirjan kuvittaja.
Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastoissa, mutta kaukolainaamalla kirjan muualta Suomesta voit saada sen luettavaksesi. Ainakin Onnelliset tarinat -kirjaa löytyy vielä joistakin kirjastoista Suomessa.
Englanninkielisen alkuteoksen kansikuva löytyy alla olevan linkin kautta:
http://www.librarything.com/work/2814766
Arvioinnista on tarjolla todella monenlaista kirjallisuutta. Tietämättä tarkemmin tutkimusaiheestasi, antaisin seuraavan neuvon.
Mene internetissä maakuntakirjastojen yhteishakusivulle:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
ja valitse täältä omaa kuntaasi lähellä oleva maakuntakirjasto. Kirjoita asiasanakenttään sana "arviointi" ja katso,mitä tuloksia saat. Uskon, että näin varmasti löydät itsellesi sopivaa kirjallisuutta. Kannattaa sitten aluksi kysellä kirjoja omasta kirjastostasi ja sen jälkeen esim. oman kirjaston kautta kaukolainaksi vaikkapa jostain maakuntakirjastosta.
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kaupunginkirjastoissa
uusi kortti maksaa aikuisilta (15 vuotta täyttäneiltä) 30 mk. Kirjastokortti pitäisi aina ilmoittaa kadonneeksi heti, jotta väärikäyttö saadaan estettyä. Ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse.
Jos osoitetietosi ovat vanhat, voi olla, että korttiasi on käytetty, etkä ole saanut tietoa asiasta. Kannattaa hoitaa asia nopeasti kuntoon lähimmässä kirjastossa.
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös netissä(http://www.lib.hel.fi/pasila/osmuutos.html). Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan uutta korttia hakiessasi!
Seuraavat opinnäytetyöt liittyvät ravitsemustieteeseen ja hävikkiin: Pöntinen, Ritva:Henkilöstöravintoloiden hävikistä, 1987; Hammer, Karin: Tutkimus kouluruoan hävikistä ja hyväksyttävyydestä Helsingin kaupungissa, 1989; Forsblom, Susanna: Viipaloitavien leikkelemakkaroiden hävikkimääritys, 1999. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa LINDASTA, ( yliopistokirjastojen yhteisestä tietokannasta ). LINDAa voi käyttää useimmissa yleisissä kirjastoissa ja yliopistokirjastoissa. Suurtalouksien jätehuoltoa ja talousjätteiden käsittelyä yleensä koskevat seuraavat teokset: Pinnioja-Saarinen, Tarja ja Knuutinen, Virpi : Sairaaloiden ruokajätteen käsittelyvaihtoehdot, 1995 ja samoilta tekijöiltä Suurkeittiöiden ruokajätteen käsittelymenetelmät, 1996...
Periaatteessa tiedon voi saada Puolan ajoneuvo- ja kuljettajarekisterikeskukselta. Tietojen saaminen edellyttää kuitenkin joko sähköistä kirjautumista tai kirjeitse tehtyä tietopyyntöä, jossa annetaan henkilötiedot. Tietopyyntö pitää perustella ja tietojen saaminen on maksullista. Sivusto on valitettavasti vain puolaksi.
http://www.cepik.gov.pl/dla-obywateli/wniosek-o-dostep-do-cepik#/tabs-1
Kaikki tällaiset käsitteet ovat kulttuurisia sopimuksia eli niitä käytetään, kuten niitä on kulloinkin tapana käyttää. "Poikamies" on toisaalta nimitys yleiselle elämänvalinnalle, toisaalta sillä voidaan ilmaista täsmällinen tilanne juuri nyt. Siten leski tai eronnut voi aivan hyvin ilmoittaa olevansa "taas poikamies" eli ei sitoutunut mihinkään ihmissuhteeseen. Joku toinen ei ehkä ilmaisusta pidä, mutta se onkin sitten eri asia.
"Ukkomies" tarkoittaa yleensä pysyvässä parisuhteessa elävää miestä riippumatta siitä, mitä vaiheita miehen elämässä on aikaisemmin ollut. Oman arvioni mukaan ihmiset käyttävät näitä termejä enemmän kuvaamaan vallitsevaa tilannetta kuin menneisyyttä. Eihän uudelleen avioitunutta tai parisuhteessa elänyttä ole...
Runoantologiasta Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät (WSOY, 1997) voit lukea Anna Ahmatovan runoelman Requiem kokonaisuudessaan Pentti Saaritsan suomentamana.
Marja-Leena Mikkolan suomennos Requiemistä on luettavissa teoksesta Anna Ahmatova: Valitut runot (Tammi, 2008).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tarkoitat ilmeisesti kaunokirjallisia teoksia, joilla on enemmän kuin yksi tekijä. Tietokirjallisuudessahan on yleistä, että teos syntyy usean tekijän yhteistyön tuloksena. Monen kirjoittajan teokset eivät ole epätavallisia kaunokirjallisuudessakaan. Itse asiassa monet renessanssiajan näytelmistä ovat enemmän kuin yhden tekijän luomuksia.
Myös romaanikirjailijat ovat tehneet yhteistyötä stimuloidakseen luovuuttaan, halusta työskennellä ystävän kanssa tai koemielessä. Kokeellisia romaaneja on kirjoitettu jopa yli sadan kirjoittajan yhteistyönä. Kirjoittajat ovat voineet kirjoittaa ovat voineet kirjoittaa aivan eri osia kirjasta löyhän kokonaiskäsityksen puitteissa tai sitten tehneet läheistäkin yhteistyötä, jossa toinen osapuoli on...
Tarkkoittanet Orivettä, joka on kaupunki Pirkanmaalla. Suomalainen paikannimikirja antaa seuraavat vanhimmat maininnat: Orihwesi 1466 (kylä), Oriwesi 1551 (pitäjä), Oriwäsi 1556 (järvi). Orihvesi oli jo 1400-luvulla myöhempää kirkonkylää tarkoittavana kylännimenä. Pitäjännimenä on käytetty vanhastaan Orih-alkuisena, mutta yleiskielen mukainen kirjoitusasu Orivesi vakiintui 1800- ja 1900-luvulla. Seudun murteessa sana orih muuttui muotoon ori jo aiemmin, mutta nimen alkuosassa h säilyi, kun sanansisäinen asema suojasi sitä katoamiselta. Asutusnimi tulee järvennimestä. Orihvedeksi on sanottu keskustan kohdalla olevaa järveä, joka nimien syntymäaikana oli nykyistä laajempi ja salmen kautta yhteydessä Längelmäveteen. Orihvesi jäi käyttöön...
