Aiheeseesi liittyvää kirjallisuutta kannattaa haeskella lähinnä tieteellisten kirjastojen kokoelmista. Tässä muutamia ehdotuksia alkuun päästäksesi. Jos havaitset jonkun kirjan mielenkiintoiseksi, hanki se käsiisi ja tutki lähdekirjallisuusluetteloa. Saat näin vinkkejä lisäaineistosta. Koulusi kirjastossa/lähikirjastossasi voit tehdä kaukolainapyynnön aineistosta jota niistä ei paikanpäältä löydy.
1) Hakala, Liisa: Liikunta ja oppiminen--mitä merkitystä on kuperkeikalla?
JULK/UTG: PS-kustannus, Jyväskylä, 1999, 158 s.
SARJA/SERIE: Opetus 2000
ASIAS/ÄMNESORD: liikunta,opetus-- liikkuminen,lapset-- oppiminen,käsitykset.
2) Motivaatio ja minäkäsitys liikunnassa ja urheilussa : Vuokatin liikuntapsykologinen seminaari / Eeva-Liisa Sarlin...
Hongkongin huumenuorista ei ole helppo löytää tietoja, ei ainakaan suomeksi. Suomen Lähetysseura tekee työtä Hongkongin nuorten narkomaanien parissa ja heidän sivuiltaan http://www.mission.fi/ löytyy aiheesta tietoja. Sivuilla navigointi ei ole ihan yksinkertaista, joten kannattaa mennä suoraan sivulle http://www.mission.fi/kotimaassa/reppu/aasia.html tai http://www.mission.fi/tyoalue/kiina.html.
Lisäksi Suomen Lähetysseuran painetuissa julkaisussa (esim. vuosikirjat) on käsitelty aihetta työkenttien vuosikertomusten muodossa. Kirjassa Suuri tulevaisuus (SLS, 1982) William Cheng kertoo oman tarinansa huumeista vierottumisesta.
Pääkaupunkiseudulta löytyy suomenkielinen teos:
Törrönen, Hannele: Opaskirja monikkolasten vanhemmille, Stakes, Helsinki 1997
Kirjan saatavuuden voi katsoa netistä osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Myös muissa lastenhoitokirjoissa puhutaan kaksosista, esimerkiksi kirjojen Järkevää lastenhoitoa vauvasta murrosikään (Benjamin Spock) tai Suurivauvakirja (toim. Leeni Peltonen) lopussa on hyvät hakemistot, joiden avulla kaksosten hoitoa koskevat sivut löytyvät.
Kirjastoissa on käytettävissä myös Aleksi-tietokanta, jonka avulla löytyy muutama lehtiartikkeli aiheesta. Artikkeleita on julkaistu mm.Vauva lehdessä (numerot 8/1998 ja 9/1999) sekä Kaks Plus -lehdessä (9/1996). Yleensä kaksosia ja kaksostenhoitoa koskevia artikkeleita löytyy melko...
Tässä ei ole mahdollista paneutua asian yksityiskohtiin, mutta yksilöt voivat olla geneettisesti täysin samanlaisia vain siinä tapauksessa, että lisääntyminen tapahtuu kloonautumalla. Useimmat eliölajit lisääntyvät suvullisesti siten, että yksilön geenistö on yhdistelmä "isän" ja "äidin" geeneistä. Sukusolutkaan eivät ole identtisiä, joten myös samojen yhdistelmien jälkeläiset poikkeavat toisistaan monissa yksityiskohdissa. Geenimutaatioita tapahtuu koko ajan ja myös kloonautumalla syntyvät yksilöt ovat niiden vaikutuksen piirissä. Seepran raidasto on karkeilta piirteiltään samantyyppinen kaikilla seeproilla, mutta yksityiskohdissaan poikkeava kuten monet muutkin piirteiden yksityiskohdat. Esimerkisi ihmisen sormissa oleva kuviointi (...
Kyseessä on todennäköisesti Toivo Kärjen salanimellä "Pedro de Punta" säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Muista minua. Sen alkusanat ovat "Sinä muista minua silloin". Nuotti löytyy monista kokoelmista, kuten Suuri toivelaulukirja 6, Kultainen laulukirja, Kultainen tangokirja 1 ja 107 kitaralaulua. Tangon ovat tulkinneet mm. Katri Helena, Reijo Taipale, Tapani Kansa, Arja Koriseva ja Erkki Junkkarinen. Vaihtoehtoja on valtavasti ja todennäköisesti omasta lähikirjastosta löytyy jokin sopiva. Jollei löydy, tilaamalla kyllä saa.
Heikki Poroila
Sana on vanha ja löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta. https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=halivilivoo&sms_id=SMS_5443727e1368c85deadab8e7d3ab8113 Sanakirja tarjoaa asiayhteyksiä ja esiintymiskartan, muttei kerro tarkemmin sanan alkuperästä tai merkityksestä.
Näistä voi kysyä kesä'tauonnon jälkeen Kotimaisten kielten keskuksesta. Kysy sanojen alkuperästä
Aiheesta löytyy mm. seuraavia teoksia:
Wright, Georg Henrik von: Logiikka ja humanismi, 1998
Ajattelu, kieli, merkitys--analyyttisen filosofian avainkirjoituksia, 1997
Kaila, Eino: Valitut teokset 2--1936-58, 1992
Cohen, L. Jonathan: The dialogue of reason--an analysis of analytical philosophy, 1989
Kirjojen saatavuuden kaupunginkirjastoista voit tarkistaa Plussa-tietokannasta
www.libplussa.fi. Jos haluat aiheesta enemmän tietoa, niin voit tehdä samassa Plussa-tietokannassa aihehakuja em. suuntauksen edustajien nimillä.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta
http://www.helmet.fi löytyivät ainakin seuraavat aihettasi sivuavat teokset :
BALVOLL, Gudmund: Vihannesten avomaaviljely. 1998.
VOIPIO, Irma : Vihannekset : lajit, viljely ja sato. 2001.
JUUTI, Marjatta : Avomaan kasvituotannon perusteet. 1994.
LAATUVIHANNESTEN hyvät viljelymenetelmät : tutkimusohjelman loppuraportti. 1998.
Avomaankurkun viljelystä on vaihtelevassa määrin tietoa myös erilaisissa keittiöpuutarha- ja vihannesviljelyoppaissa, joihin lienee paras tutustua paikan päällä kirjastossa (Helsingin kirjastoluokat 653.2 ja 653.22).
Viikin tiedekirjaston eViikki -tietokannasta http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html
voit hakea kirjallisuus- ja artikkeliviitteitä...
Venerekisteri löytyy maistraatien internetsivun kautta
http://www.maistraatti.fi/
Siellä on mm. moottorivenerekisterin tietopalvelu.
Myös Tullin tuontitilastot antavat kuvan perämoottoreiden myynnistä, vaikkakin karkealla tasolla. http://www.tulli.fi
Tullin tilastopalvelu:
http://www.tulli.fi/fi/05_Ulkomaankauppatilastot/09_Tilastopalvelu/inde…
Teoksessa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002, joka on sarjan uusin osa, vuoden 1866 kuparisen viiden pennin rahan hinnaksi on mainittu 0,50€. Kolikossa on Aleksanteri II painettuna toiselle puolelle. - Alhainen arvo johtunee siitä, että rahaa on runsaasti liikkeellä. - Asia varmistuu edellisen vuoden luettelosta, jossa hinta on kolme markkaa.
Verotus -lehti tulee Leppävaaran ja Tikkurilan kirjastoihin. Kummassakin kirjastossa sitä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi viisi edellistä vuotta. Leppävaaran kirjastosta lehteä ei lainata, joten etsimänne numeron pitäisi olla aina paikalla. Tikkurilan kirjasto lainaa Verotus -lehteä. Helmet -aineistohausta näkyy onko lehti lainassa. Sivuilta löytyy myös kirjastojen osoitteet ja aukiolotiedot.
http://www.helmet.fi/
Regeneraatiolla tarkoitetaan uudelleen muodostumista ja uudennusta eli kasvin tai eläimen histologisesti erilaistuneen osan tai elimen uusiutumista. Monien selkärangattomien mesenkyymissä on erilaistumattomia soluja, jotka vaeltavat haavapintaan ja erilaistuvat puuttuviksi kudoksiksi. Sisiliskon hännän uusiutumisessa on kyse regeneraatiosta.
Degeneraatiolla tarkoitetaan huonontomista, rappeutumista.
Lähteet: Nykysuomen tietosanakirja 4: yleistieto (WSOY, 1993),
WSOY Web-Facta
Yhtenä kirjana ei löytynyt Sarvvikin (Sarfvikin) historiaa. Kirkkonummen kirjastossa (http://www.kirkkonummi.fi/kirjasto ) on Kirkkonummen kotiseutuyhdistyksen kotiseutuarkisto (Kyrkslätts hembygdsföreninges hembygdsarkiv, yhdyshenkilönä Ingalill Ihrcke-Åberg (puh. 050 353 0297)). Kirkkonummen kirjastosta kannattaa varmasti kysyä myös Kirkkonummen historiaa käsitteleviä kirjoja. Tämä edellyttää matkaa kirjastoon, koska kirjojen tiedoissa luettelossa ei mainita tarkkaa sisältöä.
Espoon Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362 ) on myös Kirkkonummi-kirjoja, esim. Sigbritt Backman: Vanha Kirkkonummi. Julk. Kyrkslätts hembygdsförening, 2006.
Leppävaarassa on myös luettelo vanhoista...
Pääkaupungin yleisissä kirjastoissa kuluvan vuoden Etelä-Suomen sanomien vanhoja numeroita säilytetään pisimmän aikaa kokoelmissa Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa Helsingissä, mutta niissäkin vain kuluva kuukausi sekä 3 edellistä kuukautta. Nyt heinäkuussa ovat siis maaliskuun 2008 lehdet jo varmaan poistettu kokoelmista niissäkin.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Eduskunnan kirjastossa säilytetään Etelä-Suomen sanomia kuusi edellistä kuukautta, joten myös 2008 maaliskuun lehtien pitäisi olla siellä luettavissa.
Eduskunnan kirjasto on avoin kaikille kansalaisille ja auki 23.6. – 15.7.2008 arkisin klo 9–16, paitsi tiistaisin klo 9–18. Heinäkuun puolivälin jälkeen 16.7. – 3.8.2008 Eduskunnan kirjasto on suljettuna.
Helmet-kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa kirjastoon välittömästi, sillä et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle HelMet-kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon (09) 310 85309.
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uusi kirjastokortti on maksullinen. Uuden kortin saat kirjastossa, kun esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Uuden kortin saamisen jälkeen onnistuu taas varausten tekeminenkin!
Teoksessa Amerikkalaisia jännityskirjailijoita, toim. Juri Nummelin on esitelty lukemistasi kirjailijoista Dan Brown, John Grisham. Tässä kirjassa esitellyt kirjailijat ovat kaikki paljon luettuja, esim. Tom Clancy, Robin Cook.
Muita mahdollisia Mickey Spillane, Elmore Leonard sekä Kingin tapaan kirjoittava Koontz, Dean R.
James Ellroyn teoksia on kuvattu asiasanalla kovaksikeitetty rikoskirjallisuus. Tällä haulla Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta Pallaksesta ( https://oukasrv6.ouka.fi/?formid=find2 )tulee esim. Raymond Chandler ja kotimaisista dekkarikirjailijoista Reijo Mäki. Samalla hakusanalla LibraryThing -sivustolta löytyi mm. Dashiell Hammett ja Ross MacDonall http://www.librarything.com/groups/hardboilednoircrime .
Netissä...
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi neljä pro gradu- tutkielmaa, joissa on käsitelty takakansitekstejä. Ne ovat Kaisu Korhonen: Täsmätarkkaa perusproosaa, vakavaa iloa ja elämänläheisiä tarinoita: takakansitekstien kielen tarkastelua, Kivimäki, Sanna: Tuoteseloste ja tulkinta: tutkimus kotimaisten vuosina 1930-1989 ilmestyneiden romaanien takakansitekstien sisällöstä, Eskelinen, Eeva: Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailu: takakansitekstien soveltuvuus sisällönkuvailuun ja Jokinen, Outi: Lasten ja nuorten sarjakirjojen takakansitekstit tekstilajina.
Ikävä kyllä muistelemaasi lehtiartikkelia ei ole löytynyt. Joulukuusen neulasten määrää on kyllä laskettu tai arvioitu monestikin. Uusimman Suomen kuvalehden (2010, nro 51-52, s. 14-15) mukaan joulukuusessa, jonka rungon halkaisija on kolme senttiä, on noin 300 000 neulasta ja sen lisäksi 200 000-500 000 oravaa pienempää ötökkää. Tieteen kuvalehden nettisivuilla on jouluun liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Siellä päädytään aivan toiseen lukuun. Sivun mukaan kahden metrin korkuisessa joulukuusessa on 2 000 – 50 000 neulasta:
http://tieku.fi/joulukalenteri-2010/paljonko-joulukuusessa-on-neulasia
Korppikartanon salojen kolmannen osan kohtaloa on kysytty täältä aiemminkin. Löydät aiemmat vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla kirjailijan nimellä.
Netin keskustelupalstoilta löysin tiedon, että kolmas osa on julkaistu hollanniksi ja ranskaksi. Ilmeisesti Huntingtonin englanninkielinen kustantamo meni konkurssiin, mistä syystä kirjaa ei ole julkaistu englanniksi. Sarjan viimeinen osa sekään ei kuitenkaan ollut, vaan loppu oli edelleen jäänyt avoimeksi. WSOY on aiempien vastausten perusteella ilmoittanut, ettei aio suomentaa kyseistä kirjaa.
