Apu-lehti ilmestyi vuosina 1968-72 nimellä Uusi Apu. Kansalliskirjastosta voisi saada kaukolainaksi mikrofilmatut vuosikerrat lehdestä. Hakumahdollisuutta lehden sisällöstä ei ole.
Kyseessä varmasti eteläafrikkalainen näytelmäkirjailija, ohjaaja ja
näyttelijä Athol Fugard (s.1932), jonka, kuten niin monen muun eteläafrikkalaisen kirjailijan, tuotannon teemoihin on vaikuttanut
Etelä-Afrikan hallituksen harjoittama, mutta jo historiaan siirtynyt,
rotuerottelupolitiikka.
Kätevimmin tietoja Fugardista löydät netistä. Hyviä sivuja on useita, esim. http://www.xs4all.nl/~fisher/atholi.html ja
http://artsedge.kennedy-center.org/pwtv/fugard.html ja
http://www.stagebill.com/Theater/profiles/profilesarchive/fugard.html
Vuoden Tieto-Finlandia-palkinnon sai vuonna 1998 Hannu Karttunen teoksella
Vanhin tiede, tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin. Vuoden 1999 palkittu oli Kari Enqvist teoksella
Olemisen porteilla. Kirjapalkinnoista lisätietoja löytyy osoitteesta http://booknet.cultnet.fi/huomaa/palkitut/pystit1.htm
UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration) eli YK:n hätäapu- ja jälleenrakennusjärjestö avusti maita, jotka hyökkäyssodan uhreina olivat kokeneet huomattavia aineellisia menetyksiä ja tuhoja. UNRRA:lta saatiin myös ruoka-avustuksia. Suomessa järjestö aloitti aktiivisen avustus- ja jälleenrakennustyön heti sodan jälkeen.
Suomessa UNRRA oli mukana Lapin jälleenrakennustoiminnassa vuodesta 1945 alkaen. Avustusmääräraha 500 miljoonaa markkaa kattoi myös Lapin lasten terveydellisen aseman tukemisen. Lähdeaineisto viittaa siihen, että UNRRA valitsi Suomen avustettavaksi ensisijaisesti Lapin jälleenrakennustoiminnan eikä lasten aseman vuoksi. Lastenapu kytkeytyi avustustoiminnan osaksi vasta myöhemmin, kun olot tunnettiin...
En tiedä löytyykö vastausta kysymykseesi yhdestä ainoasta kirjasta, joten tarjoan kirjalistaa, josta voit valita parhaaksi katsomasi kirjat. Helsingin kaupunginkirjastoista löytyy kysymästäsi aiheesta englanniksi seuraavia kirjoja:
Finnish democracy, edited by Jan Sundberg, Sten Berglund, 1990
NOUSIAINEN, JAAKKO: The Finnish political system,1971
Törnudd, Klaus: The Electorial system of Finland, 1968
Finland--people, nation, state, ed. by Max Engman & David Kirby, 1989 Paasivirta, Juhani: Finland and Europe--the early years of independence 1917-1939, 1988.
Taustaa Suomen yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän muotoutumiselle saa lyhyesti ja nopeasti todennäköisesti myös yleisistä Suomen historioista esim. Singleton, Fred: A short...
Ikävä kyllä fantasiakirjallisuudella ei ole omaa luokkaa, kirjat ovat samassa luokassa muun kertomakirjallisuuden kanssa. Eräät kirjastot sijoittavat fantasiakirjat erikseen omaan hyllyynsä, toiset lisäävät kirjan selkään lajityyppiä kuvaavan tarran, kolmannet sijoittavat kaiken kertomakirjallisuuden yksiin aakkosiin ilman mitään tunnisteita. Tässä tapauksessa ainoa keino on etsiä luetteloista ja tietokannoista fantasiakirjojen tekijöitä. Näitä löytyy, jos kirjoille on annettu asiasanoja. Fantasiakirjojen virallinen asiasana on fantasiakirjallisuus. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi tällä asiasanalla, rajattuna vain suomenkielisiin kirjoihin, saat tiedot noin 450 teoksesta.
Seuraavissa teoksissa on käsitelty suomalaisten elämää maalla ja kaupungissa 1920- ja 1930-luvuilla:
Karisto, Antti: Elintaso, elämäntapa, sosiaalipolitiikka 1991
Karisto, Antti: Matkalla nykyaikaan 1998
Sinisalo, Hannu: Ihmisen ja työn kuvia 1981
Suomalaiset / toim. Valkonen 1985
Suomen kaupunkilaitoksen historia 3 1984
Suuri muutos: suomalaisen yhteiskunnan kehityspiirteitä 1992
Vuosisatamme Suomi / toim. Zetterberg
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Porin kaupunginkirjastossa on vanhoja suomalaisia elokuvia Suomi-Filmin suosikit -sarjassa, joista löytyy ajankuvauksia kyseisiltä vuosikymmeniltä.
Kirjastossa voi hakea erilaisista tietokannoista lisää aihetta käsittelevää aineistoa,...
Katselepa näiltä sivuilta:
http://www.uwasa.fi/~sukkula/kirjastohistoria.php3
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1129
Kirjoja aiheesta voit hakea Vaasan kaupunginkirjaston aineistohaulla osoitteessa
http://lib.vaasa.fi:8080/sessionF14998E82638454B3A3C96C1C74A2605/
kirjoita Aihe/kohde kohtaan kirjastot + historia
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1 ammattiyhdistysten jäsenlehtiä voi etsiä asiasanalla "ammattiyhdistyslehdet" tai kustantajan nimellä esim."Metallityöväen liitto". Näitä lehtiä varastoidaan yleensä aika lyhyen ajan, esim. Metallityöväen liiton julkaisemaa Ahjoa http://www.metalliliitto.fi/metaalku.htm varastoidaan vain 2 vuotta. Sinun kannattaa mennä Turun yliopiston kirjastoon, jossa kyseistä lehteä on varastona 1949 alkaen http://volter.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=sbSearch&SEQ=2002020417…
Ammattiyhdistyslehtiä löytyy myös julkaisusta Ilmoitushinnat 2001: printtimedian perushakemisto, jossa on oma osuutensa ammatti-, harraste- ja järjestölehdille.
Epäilysi on ihan oikea eli Shakespearen Loppiasaatto on englanninkieliseltä nimeltään Twelfth Night, or what you will. Esim. seuraava nettisivulla http://www.kirjasto.sci.fi/shakespe.htm on Shakespearen näytelmien suomennokset.
Mikäli myöhemmin tarvitset suomennettujen teosten alkuperäiset nimet niin esim. kirjastoissa asiakkaidenkin käytössä olevasta Fennicasta (Suomessa julk. kirjallisuus) ne löytyvät. Samoin kirjastojen tietokannoista, kirjan luettelokortin tiedoista (vanhempaa aineistoa ei ole kuitenkaan luetteloitu niin täydellisesti eli em. tieto voi puuttua).
Olisikohan etsimäsi sarjakuva Mafalda? Tämä sarjakuva ilmestyi Uudenkaupungin Sanomissa ainakin alkuvuonna 1991. Tekijä on nimimerkki Quino (=Joaquin Salvador Lavado). Alunperin ko. sarjakuvia on julkaistu argentiinalaisissa aikakauslehdissä El Mundo ja Cordoba...) Suomeksi sarjakuva-albumit ovat ilmestyneet Jalavan kustantamina erilaisina versioina vuosina 1971-2002: Mafalda 1, Mafalda 2 ja Mafalda 3.
Patricia M. St. Johnin suomeksi käännettyjä kirjoja voit etsiä Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Tietokanta löytyy osoitteessa http://finna.fi ja se on vapaasti käytettävissä. Tietokannasta voi hakea kirjailijan nimen lisäksi myös alkuperäisellä kirjan nimellä.
Kyseessä lienee Kenneth Birdin Minäpoika-kirja, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana 1975. Jatkoa kirja sai 1977, osan nimi on Minäpoika ja kitupiikin aarre. Kirjassa seikkailevat kattilanpaikkaaja Timothy ja hänen puhuva koiransa Minäpoika. Kirjat sijoittuvat Irlantiin.
Sweet Valley High –kirjasarjan sivut löytyvät osoitteesta http://www.randomhouse.com/sweetvalley/
Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1 –kirjasta löytyy tietoa Sweet Valley High –sarjan luojasta Francine Pascalista. Hän ei kirjoita yksin kaikkia kirjoja, vaan käyttää apunaan kirjallista työryhmää. Kate William on ollut kirjoittamassa suomeksi käännettyjä sarjan kirjoja.
Suomen käsityön museosta kerrottiin, että heidän tietokantojensa avulla voisi olla mahdollista löytää kuva ryijystä. He tarvitsevat kuitenkin lisätietoja esimerkiksi ryijyn iästä. Voit ottaa yhteyttä Suomen käsityön museon amanuenssiin Riitta Salmenojaan (riitta.salmenoja@jkl.fi). Suomen käsityön museon Internet-sivut löydät täältä:
http://www.craftmuseum.fi/yhteys.htm
Kappaleen nuotit on julkaistu Ranskassa Céline Dionin nuottikokoelmalla "On ne change pas". Tätä ei kuitenkaan löydy mistään Suomen kirjastosta. Voit koittaa tilata sen muualta Euroopasta kaukolainana. Kaukolainapyynnön voit tehdä vaikkapa Pieksämäen kirjaston kautta.
Löysin internetistä kappaleen sanat, sointumerkinnät ja kitara-tabit osoitteesta: http://www.e-tabs.org/tab/garou/sous_le_vent
Sointumerkkien avulla kykenet varmaankin laatimaan oman pianosovituksen kappaleesta.
Linkki:
http://www.note4piano.com/EN/catalog.php?action=showitem&numart=BEUS0231
Saamelaiskirjallisuutta on käännetty suomeksi hyvin vähän. En tunne tätä kertomusta, mutta Utsilta on käännetty norjaksi Bölgene (kokoelmassa: Våja våja 1991) ja englanniksi The Waves (kokoelmassa: In the shadow of the midnight sun, 1996) ja häneltä löytyy muutama kaunokirjallinen kertomus saameksi. Hän on ennen kaikkea toimittanut ja kääntänyt kirjoja. Ei suomennoksia.
Kysymäsi lehti löytyy mikrofilmattuna Kansalliskirjastosta. Voit käydä siellä lukemassa vuosikertaa mikrofilmiltä ja ottaa tarvittaessa filmiltä myös kopioita. Kopiot ovat maksullisia. Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html.
Lehti löytyy mikrofilmattuna myös Mikkelin pääkirjaston kotiseutukokoelmasta.
"Kiltin tytön kyyneleet" -nimistä elokuvaa en löytänyt.
Löysin kuitenkin internetin kautta elokuvan "Kiltit tytöt", dokumenttielokuva vuodelta 2000, ohjaaja Hanna Miettinen (Maylett). Tarkempia tietoja (tekijä-sisältö-esitys jne) löytyy Elonet-tietokannasta http://www.elonet.fi/title/ekkr6w/
Olisiko tämä etsitty elokuva?
Lars Huldénin runokokoelma Mellan jul och ragnarök ilmestyi vuonna 1984(Schildts). Kokoelmassa ei kuitenkaan ole yhtä yksittäistä runoa, jonka nimi olisi Mellan jul och ragnarök.
Kokoelmassa on seuraavat runot (tästä luettelosta puuttuvat kuitenkin painetussa teoksessa olevat runot ”Min fantasi flyger numera lågt, Vart tog kungsörnen vägen ja Upphovsmål).
http://www.dikter.biblioteket.se/Collection.aspx?id=2475
Pentti Saaritsa on kääntänyt Lars Huldénin runoja kokoelmaan Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus ja tässä teoksessa on myös 23 runoa kokoelmasta Mellan jul och ragnarök.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1757716
Muistatko miten tarkoittamasi runo alkaa.
Laitan liitteenä suomenkielisessä kokoelmassa olevien runojen...