"Tiellä Via Dolorosaan" on suomenkielinen käännös Billy Spraquen ja Niles Boropin laulusta "Via Dolorosa". Laulun nuotinnos löytyy ainakin kokoelmasta "Gospel" (Prisma 1987), joka on mm. HelMet-kirjaston kokoelmassa (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1031150~S9*fin).
Pekka Simojoen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama laulu "Uusi taivas, uusi maa" löytyy nuottina kokoelmasta "Juhlien juhla" (Suomen Lähetysseura 2008). Sekin löytyy HelMet-kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1885391~S9*fin).
Heikki Poroila
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta tästä tapahtumasta löytyy vain lyhyt uutinen esiintymistä edeltävältä päivältä. Mikkelin seudun sanomalehdistä saattaisi löytyä enemmän tietoa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta tarkemmin.
Laki voi kirjastokontekstissa tarkoittaa monia eri asioita.
Keskeisimmät kirjastoja koskevat lait ja asetukset on koottu tälle Opetus- ja kulttuuriministeriön sivulle: https://minedu.fi/kirjastot/lainsaadanto. Laissa yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) , https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492 määritellään yleisen kirjaston tehtävä §6:
Yleisen kirjaston tehtävänä on:
1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;
5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja...
Elokuvan nuotit ovat ilmestyneet partituurissa Pelle Svanslös : melodierna ur filmen Pelle Svanslös (Intersong, 1982), mukaan lukien ”Till strömmingens lov”. Nuotit mieskuorolle löytyvät myös teoksesta Karonkkalaulu (Akateeminen Laulu, 2013). Laulun nuotit löytyvät myös seuraavista teoksista, mutta niissä ei ole välttämättä kuorosovitusta:
Da capo: Musik för årskurserna 0-2 (Schildt, 2000)
Sångägget : Sjung, lek och lär om djur (Musikförlaget Lutfisken, 2002)
Pentti Rasinkangas on tehnyt säveltänyt ja sanoittanut suomeksi hiukan sitä mukailevan version ”Silakan ylistys”, joka löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista mutta joka ei sekään ole kuoroversio:
Kultainen lastenlaulukirja (F-Kustannus, 2009)
Lantusta tehtyjä lauluja :...
Sota-aiheisia nuortenkirjoja löytyy runsaasti, etenkin maailmansotien ajalta. Kannattaa tutustua Lastenkirjainstituutin Haluan kasvaa aikuiseksi -verkkonäyttelyyn
osoitteessa: https://lkinstituutti.wixsite.com/haluankasvaa
Viime syksynä on joku muukin etsinyt esitelmän aihetta Måns Gahrtonista. Hänelle on vastattu ja vastaus löytyy "Kysy kirjastonhoitajalta" -arkistosta.
En löytänyt aiheeseen mitään uutta tietoa, joten siteeraan vastauksen tähän: (valitettavasti suomen kielellä aineistoa ei löydy)
Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta ei löydy verkosta, ainoastaan kirjaesittelyitä.
Ruotsinkielellä löydät tietoa mm. seuraavista linkeistä.
http://www.bok.bonnier.se/carlsen/forfattare/mans_gahrton.htm
http://www.sr.se/p1/program/sommar/000714.htm
Seuraavista keittokirjoista ja ruokakulttuuriin liittyvistä kirjoista voisi olla apua:
Makuja Unkarista/toim. tuija Lindqvist (1997), Masterpieces by master chefs (1993), Miklosi: The All colour hungarian Cookbook - 100 recipes (1991), Grimlund : Herkutellen maapallon ympäri (1986), Peltola: Ruokamatka vieraille maille (1981) ja Salamaa: Gulassista haaremin herkkuun. Kirjojen saatavuustietoja voit kysellä pääkaupunkiseudun kirjastoista tai katsomalla Plussa-hausta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
Et määritellyt tarkemmin tarvitsetko tietoa sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta Suomessa vai myös muualla maailmassa. Nämä hakutulokset ovat Suomen näkökulmasta. Jos tarvitset tietoa myös muista maista, ota yhteyttä oppilaitoksesi kirjastoon tai Seinäjoen kaupunginkirjastoon.
Joitakin tilastoja sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta löytyy teoksesta Joukkoviestimet 2000. Kirjasta Lehti luukussa? löytyy tietoa sanomalehtien jakelusta (valitettavasti vuodelta 1989), samoin kuin Asta Bäckin teoksesta, Sanomalehtien jakelujärjestelmien tehostamismahdollisuudet :tutkimusraportti (1993)
Uudempaa tietoa löytyy lehtiartikkeleista:
Bäck: Sanomalehtien jakelupiirit tietokoneelle, Suomen lehdistö 2/96
Ylinen: Digitaalinen jakokirja siintää...
Hei,
tämä on juuri oikea paikka kysyä (miltei mitä tahansa...)
http://www.kirjastot.fi -sivuilta löydät oikealta alhaalta otsakkeen Rekisteröityneiden käyttäjien palvelut, jota kautta voit tutustua kirjastot.fi palveluihin ja myös rekisteröityä käyttäjäksi. Rekisteröitymislomakkeen viimeisenä kohtana voi rastia halukkuutensa vastaanottaa Ammattikalenterin uusia ilmoituksia.
Hei!
Kirjoitin Suomen journalistiliittoon ja kysyin heiltä neuvoja etsimiesi tietojen löytämiseksi.
Tässä ote saamastani vastauksesta:
Suomessa ilmestyy ainakin 110 erilaista ilmaisjakelulehteä.
Ilmaisjakelulehdistä 50 kuuluu Kaupunkilehtien Liittoon. Nimi on sikäli hieman
hämäävä, että kaikki kaupungeissa ilmestyvät ilmaisjakelulehdet eivät
kuulu tähän liittoon.
Kaupunkilehtien yhteystiedot saat varmasti kaikkein helpoimmin suoraan
Kaupunkilehtien Liitosta:
Kaupunkilehtien Liitto
Yliopistonkatu 31
20100 Turku
puh. 02-2512570
internet-osoite (lehtilista on netissäkin ja myös linkit jokaiseen lehteen!):
http://www.kaupunkilehdet.net
e-mail: kaupunkilehdet@pp.kolumbus.fi
Inforviestintä Oy -niminen firma julkaisee joka vuosi erinomaisen (...
Giovanni Pascolin runoja on suomennettuna ainakin Aale Tynnin toimittamassa teoksessa Tuhat Laulujen vuotta, Kaarlo Sarkian Koottujen runojen lopussa sekä Maailmankirjallisuuden kultaisessa kirjassa (osa 6). Monet niistä olivat Elina Vaaran suomentamia, säkkipillirunoa niissä ei kuitenkaan ollut. Olisikohan se aikoinaan ilmestynyt jossakin lehdessä?
Säkkipillirunon nimi voisi olla italiaksi La pecorella smarrita (eksynyt lammas?) , siinä nimittäin esiintyvät sanat cornamusa ja zampogna, jotka molemmat tarkoittavat jonkinlaista säkkipilliä.
http://www.atuttascuola.it/scuola/biblioteca/nuovi_poemetti.htm
Taulukkoa, jossa naispuolinen väestö olisi jaoteltu ikäryhmään 18-50 vuotta, ei näytä löytyvän. Yleensä väestötaulukot ovat jaoteltu, joko suppeammin tai laajemmin ikäryhmittäin.
Sivulla http://www.census.gov/ipc/prod/wp02/tabA-08a.pdf on taulukko, jossa näkyy naispuolinen väestö jakautuneena maanosien ja maiden mukaan, mutta ikäryhmät ovat mm. 15-19 vuotta, 20-44 vuotta ja 45-64 vuotta.
Kysymykseesi on melkeinpä mahdotonta vastata kolikkoja näkemättä. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti niitten arvoon. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta "Suomen rahat arviohintoineen". Seuraavissa teoksissa ilmoitetaan arviohinnat kuntoluokituksen mukaan: "Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998" tai "Suomi : rahat ja setelit 1811-1999 arviohintoineen" . Teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa lähimmästä kirjastostanne tai aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp .
Kokkolan kaupunginkirjastossa kirjat löytyvät luokasta 90.5.
Lähikuva-lehti tulee Helsingin kaupunginkirjastossa Itäkeskuksen kirjastoon. Siellä säilytetään lehteä kuitenkin vain kuluva ja viisi edellistä vuotta, eli vuoden 1995 lehtiä kaupunginkirjastossa ei enää ole. Lehti löytyy kuitenkin seuraavista kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto, Helsingin yliopiston pääkirjasto ja Helsingin yliopiston valtiotieteelisen tiedekunnan kirjasto.
Samaa asiaa on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Vanhat vastaukset saat näkyviin palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla rahanarvo.
Suomen Pankin rahamuseon sivuilta löytyy rahanarvolaskuri, jonka avulla voi selvittää kuinka paljon tietyn vuoden rahasumma olisi nykyrahassa sekä vertailla eri aikakausina myytyjen hyödykkeiden hintoja keskenään. Laskuri löytyy osoitteesta http://www.rahamuseo.fi/multi_laskuri.html
Kirjastossa rahanarvoa käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 36.2 ja rahan historiaa ja numismatiikkaa luokasta 90.52.
Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari.
Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15.
Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14.
Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä.
Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.lib.hel.fi
Seuraavista teoksista löytyy runsaasti tietoa aiheesta. Pääkaupunkiseudulla kirjat löytyvät ainakin Helmet –tietokannasta: www.helmet.fi
Nilsen, Anna: Program och funktion i senmedeltida kalkmåleri : kyrkmålningar i Mälarlandskapen och Finland 1400-1534. Kungl. Vitterhets historie och antikvitets akademien.
Pirinen, Hanna: Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen Suomessa : pitäjänkirkon sisustuksen muutokset reformaatiosta karoliinisen ajan loppuun (1527-1718). Helsinki : [Suomen muinaismuistoyhdistys], 1996
Saartio, Rafael: Kristilliset vertauskuvat ja tunnukset. WSOY
Stigell, Anna-Lisa: Kyrkans tecken och årets gång : tideräkningen och Finlands primitiva medeltidsmålningar. Helsingfors : Finska fornminnesföreningen, 1974...
Jos vain ehdit ja haluat, käy jossain kaupunginkirjaston toimipisteessä, niin voimme yhdessä kanssasi selata kysymiäsi teosluetteloita ja etsiä ja varata kiinnostavimmat.
Itse voi kokoelmia selata nettiosoitteessa http//:www.helmet.fi seuraavasti: klikkaa aloitussivulta kirjastoluokka (Helsingin luokka) vaikkapa 188.1 (elämäntaito) tai 617.31 (syöpätaudit) tai aloitussivulta valitse sanahaku ja kirjoita: selviytyminen, niin löytyy monta sivua erilaisia selviytymistarinoita. Kun jokin nimeke tuntuu kiinnostavalta niin klikkaa teoksen nimeä ja näet sen sijainnin .Samalla sivun yläriville ilmestyy VARAUS-laatikko, jonka kautta aineistoa voi varata haluamaansa kirjastoon (tarvitaan voimassaoleva kirjastokortti ja siihen liitetty...
Kyseinen kirja kuuluu norjalaisen Ellinor Rafaelsenin kirjoittamaan Katja-sarjaan. Sarjan romaanit voidaan määrittää kuuluvaksi useisiinkin kaunokirjallisuuden lajeihin esim. sarjakirjat, tyttökirjat, nuortenkirjallisuus, matkakirjallisuus, seikkailukirjallisuus, ehkä myös salapoliisikirjallisuus ( Katjaa on jossain yhteydessä nimitetty "norjalaiseksi Neiti Etsiväksi"). http://fi.wikipedia.org/wiki/Ellinor_Rafaelsen
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiemmat Ellinor Rafaelsenia koskevat vastaukset voi hakea palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Etsi arkistosta-kohtaan kirjoitetaan rafaelsen ellinor ja klikataan vihreää hae-nappia.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää suomalaisen kirjallisuuden käännöstietokantaa. Löydät sen osoitteesta
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Eeva-Liisa Mannerin runoja löytyy espanjaksi kokoelmissa
1993 Poesía finlandesa actual 1993, Poesía nórdica antología 1995, Quimera 1995, 1969 Doce poetas de Finlandia 1969.
Tietokannasta voit myös hakea suomalaisten runoilijoiden espanjankielisiä käännöksia valitsemalla genreksi "lyriikka" ja käännöksen kieleksi "espanja". Saat luettelon espanjaksi käännetyistä runokokoelmista Claes Anderssonilta, Elmer Diftoniukselta, Tua Forssrömiltä, Paavo Haavikolta, Pentti Holapalta, Lars Huldenilta, Tomi Kontiolta, Pentti Saarikoskelta, Solveig von Schoultzilta, Eita Stenbergiltä, Edith Södergranilta,...