Kyseessä on Ilkka Auerin kirjasarja Lumen ja jään maa. Kaikki kirjasarjassa ilmestyneet kirjat kuuluvat Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmaan sekä pääkirjastossa että kaikissa lähikirjastoissa. Myös muita kotimaisia nuorten fantasiakirjoja ja -sarjoja löytyy ja henkilökunta voi opastaa sinua näiden teosten löytymisessä.
Sähköpostikeskustelussa selvisi, että tässä tarkoitetaan kysyä missä maissa ei syytetyllä voi olla asianajajaa tukenaan. Asiasta ei löytynyt virallisia tietoja. Amnesty Internationalin nettisivuilla mainitaan, että viime vuosina esim. eteläisen Thaimaan levottomissa olosuhteissa on käynyt näin, katso http://www.amnesty.fi/uutishuone/tiedotearkisto/2006/thaimaalaiset-ansa…
Myös Kiinassa asianajajia olisi saman lähteen mukaan painostettu ja heidän vapautensa riistetty, katso http://www.amnesty.fi/uutishuone/tiedotearkisto/2008/kymmenen-paivaa-pe… , joten ei sielläkään tällöin ole asianajaja varmaankaan voinut olla apuna.
Joidenkin lähteiden mukaan ihmisoikeusaktivistit ja asianajajat työskentelevät paikoin Venäjällä uhan alaisesti, katso...
Voisit kokeilla esim. seuraavia kirjailijoita: Elizabeth Adler, Barbara Bradford Taylor, Sandra Brown, Diane Chamberlain, Jude Deveraux, Jane Stanton Hitchcock, Linda Howard, Judith McNaught, Kate Mosse, Nora Roberts, Danielle Steel. Kirjaston tietokannasta voi etsiä lisää nimiä hakemalla esim. kahdella asiasanalla: viihdekirjallisuus ja jännityskirjallisuus. Toivottavasti näistä löytyy jotakin mieluista luettavaa.
Erilaisia esiintymistaidon ja puheviestinnän kirjoja on julkaistu paljon, ja niistä ainakin Matti Karhun kirja Viesti vakuuttavasti (Infoviestintä Oy, 1997) käsittelee seikkaperäisesti haastattelu- ja tiedotustilanteita esim. yrityksen edustajan ja miksei virkamiehenkin kannalta. Kirja käsittelee aihetta käytännönläheisesti ja antaa vinkkejä mm. haastatteluun valmistautumisesta, toimittajien kohtaamisesta, haastattelun ansoista ja kriisitilanteissa tiedottamisesta. Puhelinhaastattelun kohdalla myös kehotetaan pyytämään esim. 15 minuuttia valmistautumisaikaa ja palaamaan asiaan sen jälkeen.
Varmaa vastausta emme pysty antamaan, vaan ehdotammekin aivan ensimmäiseksi kysymään asiasta suoraan oppilaitoksesta, jonka järjestämälle kurssille olet ilmoittautunut. Perumisehdoissa eri oppilaitosten välillä on varmasti eroa.
Oppilaitokset voivat pidättää itselleen oikeuden muuttaa ennalta ilmoitettua opetusohjelmaa. Näin on esimerkiksi Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kohdalla.
http://studies.aalto.fi/fi/open_university/studying/artdesign/syyslukuk…
Esimerkiksi Helsingin seudun kesäyliopistossa kurssimaksu voidaan palauttaa, jos kurssin ajat tai vaatimukset muuttuvat olennaisesti ilmoitetusta.
http://www.kesayliopistohki.fi/index.php?option=com_content&task=view&i…
Kuluttajan oikeuksista löytyy tietoa Kuluttajaviraston...
Jyväskylän pääkirjastosta löytyy digitointitila, minne voi varata ajan musiikkiosastolta. (http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/yleisomikrot/digitointistudio.
Diojen skannaaminen onnistuu, mutta vanhoja kaitafilmejä siellä ei voi muuttaa digimuotoon.
Kateissa oleva teos voisi olla Sven Nordqvistin kuvakirja Kun Miinus lähti avaraan maailmaan (Weilin+Göös, 1985). Jossakin vaiheessa maailmanmatkaansa Miinus-poika saa mukaansa käynnistettävän majavan, joka voisi olla muistelemasi pieni eläin. Toisessa kohtauksessa hän osuu lipputankotehtailija Höpsyläisen viisikymmenvuotispäiville, ja tämän parhaat ystävät juhlivat sankaria hissaamalla häntä edestakaisin lippunarusta pitkin tankoa. Aukeamankokoisessa kuvassa Höpsyläinen nähdään naurusuin lipputangon huipussa. Kirjan loppupuolella Miinus antaa matkansa alussa saamansa kengän purjeveneeksi maailman pienimmälle kalastajaukolle, joka on kadottanut oman veneensä. Tämän kohdan kuvituksena on juuri kysymyksessä kuvaillun kaltainen kenkäveneen...
Valokopiointi perustuu kahteen ilmiöön, staattiseen sähköön ja valosähköiseen johtavuuteen. Hyvin yksinkertaistettuna alkuperäiskappaleeseen kohdistetaan kirkas valo, joka heijastuu sylinteriin ja aiheuttaa sylinterin pinnalle sähkövarauksen, jonka jakauma on erilainen riippuen siitä, missä kohdassa alkuperäiskappaleessa oli väriä. Seuraavaksi sylinterin pinta pölytetään mustalla jauheella, joka leviää samaan muotoon kuin sähkövaraus ja alkuperäiskappaleessa oleva kuva tai kirjoitus. Lopuksi tämä jauhe kiinnitetään puristusta ja lämpöä käyttäen kopiopaperille.
Kopiokoneen toiminta englanniksi selitettynä: https://www.explainthatstuff.com/photocopier.html
Suomeksi: TEK - Tekniikan tietokeskus 8, 1984, s. 84.
Kyseisestä aiheesta ei ole juurikaan kirjoitettu kirjoja. Parempi lähestymistapa onkin yrittää löytää lehtiartikkeleita aiheesta. Arto, Aleksi ja Aamulehden lehtiartikkelitietokannat ovat käytettävissä Tampereen kaupunginkirjastossa ja niistä löytyy jonkin verran artikkeliviitteitä ko. aiheesta, Aamulehdestä kokotekstiartikkeli.
Tervetuloa Metson käsikirjasto-osastolle pyytämään neuvoa, niin autamme mielellämme näiden tietokantojen käytössä.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta löytyy seuraava kirja:
Kokous-, kannuste- ja kongressimatkailun toimialatutkimus
JULKAISTU: [Helsinki] : Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus, 1993.
Matkailun edistämiskeskuksen (MEK:n) kautta voi myös saada tietoa kannustematkailusta. MEK:n sivujen osoite...
Kattavin luettelo suomalaisista musiikkilehdistä on Maija Suhosen kirjassa
Suomalaiset musiikkilehdet (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 1993). Se
sisältää tiedot kaikista Suomessa ilmestyneistä musiikkilehdistä vuoteen
1993 asti. Mukana on jo "kuolleita" lehtiä, mutta ei vuoden 1993 jälkeen
ilmestyneitä. Moni luettelon lehti kuitenkin ilmestyy edelleen.
Kaikenlaisista olemassaolevien musiikkilehtien luetteloista suosittelisin
tässä tapauksessa Helsingin kaupunginkirjaston Lib-Press lehtitietokantaa:
http://libpress.lib.hel.fi/
Siinä on mahdollista hakea Helsingin kaupunginkirjastoon tilattuja lehtiä myös
aiheen ja julkaisumaan mukaan. Kirjoita vapaasanahaku-kohtaan
musiikkilehdet ja klikkaa "Hae ja näytä lehdet". Kun saat...
Yleistietoa Ahvenanmaasta on esimerkiksi seuraavissa www-osoitteissa: http://www.goaland.net/fakta/index.asp?lang=fi ja http://www.fennica.ascentia.fi/f521.htm. Finlandia - Otavan iso maammekirja osassa 2 on melko kattava artikkeli Ahvenanmaasta. Seuraavat kirjat käsittelevät myös Ahvenanmaata: Säynevirta, Heikki: Åland - Ahvenanmaa, Forsgård, Helena: Tutustu Ahvenanmaahan ja Furman, Eeva: Luontoretki Ahvenanmaalle.
Helsingin kaupunginkirjaston monikulttuurinen kirjaston sivuilla on koottu tietoa Iranista http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/iran.htm
Pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistohaku Libplussasta http://www.libplussa.fi/ löytyvät seuraavat teokset Maailma tänään Osa: [15], Lähi-itä. Bonnier, 1999. Leitzinger, Antero: Kurdistan Ulkomaalaisvirasto, 1999. Matkalla entisaikain Persiassa VIDEOKASETTI.
Maailmanympäri.net sivuilta http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?iran.html tiiviissä muodossa historiaa, merkittävät luonnonvarat, kasvillisuus sekä ajankohtaiseta tietoa.
Helsingin kaupunginkirjastoon ei tule New Nutrition Business -lehteä. Näin erikoistuneita lehtiä kannattaa tiedustella alan erikoiskirjastoista, esim. Viikin tiedekirjastosta tai Helsingin yliopiston Ravitsemustieteen tai Elintarviketeknologian laitoksen kirjastosta (vaihteen p. 09 - 1911). Kyseistä lehteä ei löytynyt Viikin tiedekirjaston lehtiluettelosta, mutta asia kannattaa kuitenkin varmistaa suoraan sieltä, http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/ . Tieteelliset kirjastot eivät yleensä anna lehtiä kotilainoiksi.
Mikäli lehteä ei löydy mistään pääkaupunkiseudulta, on sitä (tai kopioita siitä) mahdollista kaukolainata muualta Suomesta tai ulkomailta, http://www.lib.hel.fi/kaukopal/kaukop.htm .
Lehdestä löytyy verkkoversio osoitteesta http...
Aiheestasi löytyi Turun kaupunginkirjastosta seuraava kirja vuodelta 2000:
Rautiainen Mirja & Siiskonen, Mika: Hotellivaraukset 2. p.
Julkaisija: Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu
Luokka: 68.8
Kirja löytyi asiasanoilla hotellit - laskutus
Lisäksi Turun kaupunginkirjastoon tulee hotelli- ja majoitusalan lehti
Vitriini.
Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa on myös hotelli- ja majoitusalan kirjallisuutta. Kirjaston kokoelmatietoja (ns. Aura-tietokantaa) voi selata osoitteessa www. turkuamk.fi/kirjasto.
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston Helecon -tietokannasta löytyy myös ko. alan kirjallisuutta. Tietokantaan pääsee mm. Turun kaupunginkirjastosta.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät esim. seuraavat kauhukirjallisuutta käsittelevät kirjat:
- Ballinger: Hirviötieto (Helsinki 1993).
- Hänninen & Latvanen: Verikekkerit : kauhun käsikirja (Helsinki 1996).
Näiden teosten saatavuuden näet HelMet-aineistohaussa osoitteessa http://www.helmet.fi .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämästä Makupalat-linkkikirjastosta löytyy kauhukirjallisuutta käsitteleviä linkkejä ( http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm#tieteis ).
Kuopion Science Fiction Seura ylläpitää sähköistä scifi-, kauhu- ja fantasialehteä osoitteessa http://www.iwn.fi/kalaksikukko . Lehdessä on myös kauhukirjallisuutta käsitteleviä artikkeleita.
Heinrich Heinen runoja on käännetty suomeksi useampikin kokoelmallinen. Kysymäsi runo on kokoelmasta Neue Gedichte, kokoelman osassa Verschiedene ja se on runon nimeltä Hortense toinen säkeistö. Osa kokoelmasta on käännetty. Suomennoksen nimi on Laulujen kirja ja siinä on runoja kokoelmasta Uusia runoja, myös osasta Niitä näitä, johon Hortense-runo kuuluu. Mutta Hortense-runoa ei ole suomennettujen joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan kirjaston asiakas on aina vastuussa kortillaan lainatusta aineistosta. Alle 15-vuotiaan kortilla lainatusta aineistosta on vastuussa kortin takaaja. Eli jos tietokonepeli on lainattu sinun kortillasi, sinä olet vastuussa siitä, vaikka olisit lainannut sen edelleen kaverillesi.
Kadonnut tai vahingoittunut aineisto on korvattava, korvaushinnan saat tietää kirjastostasi. Voit toki sopia kaverisi kanssa, että hän maksaa sinulle kyseisen summan, jos hän on rikkonut lainaamasi pelin. Parasta on kuitenkin olla lainaamatta kirjaston aineistoa muille, jokainenhan voi vuorollaan lainata saman aineiston kirjastosta omalla kortillaan.
Parkour on niin uusi liikunnanlaji, että kovin paljon siitä ei kirjallisuutta vielä löydy.
Kirjoja, joissa kerrotaan mm. parkourista löytyi vain yksi, Heikki Roiko-Jokelan toimittama Alussa oli vesi -teos (2006).
Jyväskylän yliopistossa on tehty aiheesta gradu: Varonen, Perttu, Parkour - nuoret liikkeelle (2004).
Ruth Rendellin romaanissa Hepokatti (2006) kerrotaan katoilla kiipeilevistä nuorista.
Lehtiartikkeleita löytyy hakusanalla parkour useita, Arto-tietokannasta kolme ja Aleksi-tietokannasta seitsemän. Arto ja Aleksi ovat käytettävissä vain kirjastoissa, joten sinun kannattaisi käydä kirjastossa selaamassa niitä.
Internetissä on myös lukuisia parkour-aiheisia sivustoja, esim. www.parkour.fi .
Hyvä teos aiheesta on esim. Deborah Swallowin v.2001 ilmestynyt Culture Shock! Finland; a guide to customs and etiquette. Kirja sisältää perustietoa Suomesta ja suomalaisista ja on kirjoitettu mukaansatempaavalla tyylillä.
Mahdollista huumoria on löydettävissä myös Roman Schatzin menestyskirjasta Suomesta rakkaudella=From Finland with love (2005). Kirjassa on tekstit sekä suomeksi että englanniksi.
Täällä näkövammaispuolella tutuin koiran palvelusmuoto on opaskoira. Pekka Korri Opaskoirakoulusta kertoi, että opaskoiran sukupuolella ei ole väliä, mutta kaikki Opaskoirakoulusta käyttöön tulevat opaskoirat leikataan.
