Kyseessä on runo Nainen ja maisema Marja-Liisa Vartion esikoiskokoelmasta Häät (1952). Runo on luettavissa myös Vartion runojen kokoelmasta Runot ja proosarunot (1966 ja 1979, Otava) sekä runoantologiasta Uuden runon kauneimmat 1 (toim. Osmo Hormia ja Hannu Mäkelä, 4. delfiinipainos, 1982, Otava).
Muistamasi kohta kuuluu runossa hiukan toisin ja se on runon ensimmäisen kappaleen lopusta, ei siis koko runon lopusta. Runot ja proosarunot -teoksessa runo on kokonaisuudessaan noin viiden sivun pituinen.
Edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte runon sähköpostiinne.
Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ei löytynyt kirjallisuutta Kainuun nuorison huumeiden käytöstä.
Vastaava aineistohakumahdollisuus on Kajaanin kaupunginkirjastossa http://kirjasto.kajaani.fi:8001/Intro , josta yhdistämällä asiasanat päihteet, Kainuu tai huumeet, Kainuu löytyi mm. seuraavat teokset
- Rimpelä, Matti: Kouluterveyskysely : nuorten päihdetilanteen kehitys Kainuussa 1996-2000 / 2000
- Päihteet ja nuoret Kainuussa 1996 ja 1998 : kunta- ja koulukohtaiset tulokset taulukkoina: Kouluterveys 2002-ohjelma/Matti Rimpelä...et. al.
Jos haluat tietoa tarkasti paikkakunnittain sinun kannattaisi varmaan ottaa yhteyttä Kajaanin kaupunginkirjastoon. Heillä on siellä Caiania-kokoelma, josta...
Enid Blytonista on kirjoitettu kaksikin elämäkertaa: Barbara Stoneyn ja George Greenfieldin kirjoittamat. Kummankin nimi on Enid Blyton ja ne ovat englanninkielisiä. Suomenkielistä tietoa kirjailijasta löytyy ainakin Mervi Kosken teoksesta Ulkomaisia nuortenklassikoita ja Kaisu Rättyän Mysteeri ratkaistavana -teoksesta. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy myös toinen vastaus kysymykseen Enid Blytonista.
Useimmissa, ellei kaikissa Espoon kirjastoissa on poistokirjoja myynnissä. Täällä Keski-Espoossakin on kärryllinen myyntikirjoja, mutta mainitsemasi teos ei ole niiden joukossa.
Valitettavasti myyntikirjoista ei tehdä listoja, eikä niitä voi varata.
Tarkoitat varmaan Tyyliharjoituksia -nimistä kirjaa, jonka on kirjoittanut ranskalainen Raymond Queneau. Alkuteos on ilmestynyt jo 1947, suomeksi saimme tämän riemastuttavan opuksen v. 1991 Pentti Salmenrannan suomentamana ja Otavan kustantamana. Sama tarina on kerrottu 99 eri tavalla, esim. komediana, oodina, virallisena kirjeenä, hoonolla soomella. Teoksen saatavuuden näet käyttämäsi kirjaston nettisivuilta.
Laila Hietamiehen lapsuudesta ja nuoruudesta kerrotaan kirjassa:
Saure, Salme: Laila Hietamies läheltä.
Tietosi Laila Hietamiehen tuotannosta voit tarkistaa vielä osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=852&lang=FI jossa on tietokanta suomalaisista nykykirjailijoista. Tietokantaan on koottu kirjailijoiden henkilötietoja, kirjailijaesittelyjä, tuotanto sekä lähteitä, joiden pääpaino on verkkotiedossa.
Tarkoitat varmastikin Kai Linnilän ja Seppo Saraspään kirjaa: "Punainen tupa ja erämaa : Rikkaan arjen allakka", joka ilmestyi Kariston kustantamana vuonna 2000. ISBN 951-31-1626-3.
Kirja on järjestetty almanakan tapaan kuukausittain. Se sisältää lyhyitä, huumorin pilkkeellä kirjoitettuja artikkeleita ajankohdan töistä, perinteistä, kasveista jne. Ja tietenkin ruoanvalmistusohjeita.
Hellevi Salmisen Viidestoista yö kuvaa 16-vuotiaan Jukan elämää aikana, jolloin hänen vanhempansa eroavat. Parhaiten saat juonen selville lukemalla kirjan, itse en ole sitä lukenut. Kirjassa Suomalaisia kirjailijakuvia (Kirjayhtymä, 1987) kerrotaan Hellevi Salmisesta ja hänen teoksistaan. Siinä on myös lyhyt kuvaus Viidestoista yö -kirjasta. Voit kysyä kirjaa lähikirjastostasi. Lisäksi Salmisen kirjaa on käsitelty Virke-lehden numerossa 5 vuodelta 1982.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi/index.htm )käännöstietokannan mukaan Joel Lehtosen Putkinotkosta ovat ilmestyneet seuraavat ruotsinnokset:
- 1973 Putkinotko Berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman, kääntäjä N.-B. Stormbom
- 1935 Ödemarkens barn, kääntäjä Bertel Gripenberg
Nimitys kamarioikeus (Kungl. Maj:ts och rikets kammarrätt) tuli käyttöön vasta v. 1799. Kamarioikeuden historialliset juuret ovat 1600-luvun alussa muodostetussa Kamarikollegiossa, josta itsenäinen Kamarirevisio erotettiin v. 1695. Elimen alkuperäinen tehtävä oli valvoa valtion tilejä ja omaisuutta. Tällaisena se toimi myös tuomioistuimen lailla. Ruotsin 1600-luvun keskushallinnon virastot toimivat yleensä Tukholman kuninkaallisessa linnassa, jota laajennettiin tuohon aikaan keskiaikaisesta linnoituksesta Nicodemus Tessin nuoremman suunnitelmien mukaan suurvalta-ajan henkeen paremmin sopivaksi. Linnahan sittemmin tuhoutui osittain tulipalossa v. 1697, mutta uudistustyötä jatkettiin keskeytyksin ja suunnitelmia muuttaen aina 1700-luvun...
Vanhan Valamon luostarista ja vain sen puutarhasta kertovaa kirjaa ei löytynyt. Kannattaa ehkä katsella myös sellaisia teoksia, joissa on kuvia tai valokuvia luostareista, niissähän voisi olla kuvia myös puutarhasta! Näitä saa ainakin kaukolainaamalla, osa kirjoista kertoo vanhasta Valamon luostarista: 1.Luostari Jäämeren rannalla Petsamon luostarin historiaa, Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 2. Kristuksen kirkastumisen luostari Uusi Valamo 1940-1990 , Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 3. Hamnö keskiaikainen luostarimiljöö ulkosaaristossa Gustavsson, Kenneth [Mariehamn] Ålands landskapsstyrelse, Arkeologiska sektionen vid Museibyrån 1998. Sekä 4. Lapsuuteni vanha Valamo....
Kyllä VR:lle voi lähettää palautetta. Tosin palautesivulla sanotaan: "Vaikka kaikkiin palautteisiin emme voikaan vastata henkilökohtaisesti, jokainen mielipide auttaa meitä toimintamme kehittämisessä." Mutta jos nimenomaan pyydät palautteessasi vastausta, uskoisin, että siihen myös vastataan.
VR:n palautelomake löytyy osoitteesta http://www.vr.fi/heo/palaute/fpalaute.htm
VR:n yhteystietosivulla
( http://www.vr.fi/heo/fyhteystiedot.htm ) todetaan myös seuraavaa:
Voit myös soittaa meille, p. 0307 21 173 (ma-pe klo 9.00-15.00) tai lähettää palautetta postitse osoitteeseen:
VR Osakeyhtiö
VR Henkilöliikenne
Eteläinen asemakatu 2 A
11130 Riihimäki
Kannattaa siis kertoa asiasta suoraan näille tahoille.
Kuvauksen perusteella kuulostaisi, että kysymyksessä olisi Charles Dickensin Loistava tulevaisuus. Siinä päähenkilönä on orpopoika Philip Pirrip, joka asuu ilkeän sisarensa luona. Myöhemmin varakas vanha neiti kutsuu hänet viihdyttämään itseään ja kasvattitytärtään. Myöhemmin hän muuttaa Lontooseen asumaan.
Rakennuslehti 2007: nro 17 s. 14 on artikkeli Helsingissä sijaitsevan Oopperatalon korjauksesta, jossa uusitaan oopperatalon näyttämötekniikka.
Yli puolet pääurakasta on näyttämömekaniikkaan liittyviä töitä. Tästä aliurakasta vastaa itävaltalainen, alan johtaviin koko maailmassa kuuluva Waagner Biro Ag. Pääurakoitsijana toimii tamperelainen Insta Oy. Se toteuttaa itse automaatiourakan.
Koska kyseessä on vastaavasta rakentamisurakasta, kannattaa varmaankin lukea ko. artikkeli ja ottaa yhteyttä em. yrityksiin.
Linkit:
http://www.waagner-biro.at/CDA/
http://www.insta.fi/insta_defsec/yhteystiedot/
Voitte saada kirjaston rekisteristä kaikki teitä koskevat tiedot: tallennetut henkilö- ja yhteystiedot, maksusaldotilanteen, parhaillaan lainassa olevan aineiston eräpäivineen ja voimassa olevat varaukset. Kun teillä on salasana käytössä, pääsette itse katsomaan em. tiedot kirjaston verkkosivujen kautta.
Henkilötietolain tietoturvallisuusosa estää kirjastoja säilyttämästä muita tietoja asiakkaasta. Näin ollen kirjasto ei voi säilyttää tietoa palauttamistanne kirjoista.
Kirjaston verkkopalvelun kautta voitte itse koota Omat hyllyt vaikkapa lainaamistanne kirjoista. Katsokaa WebOrigon etusivun Ohje-kohdasta, miten toimitaan. Aivan suoraan eivät lainatut teokset siirry hyllyyn, vaan ne tallennetaan tiedonhaun kautta.
Albumin nimessä on nähty, ilmeisesti aiheetta, viittaus Carl Steadmanin tekemään keräilykorttisarjaan "Kid A in Alphabet Land", joka esittelee psykoanalyytikko Jacques Lacanin käsityksiä. Yorken mukaan Kid A voisi olla ensimmäisen ihmiskloonin nimi, mutta toisaalta hän on sanonut, ettei hänellä kuitenkaan ole ollut mielessään mitään teemaa tai tarinaa. Toisessa yhteydessä Yorke on väittänyt Kid A:n olevan sekvensserin lempinimi.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kid_A
Emme onnistuneet löytämään mitään tiettyä yhtä tai kahta teosta, jotka käsittelisivät nimenomaan juuri 1880-luvun asumista ja arkea Helsingissä. Helsingin historiaa koskevissa teoksissa on siellä täällä mainintoja ja kuvia 1880-luvun Helsingistä, kannattaa siis vierailla kirjastossa ja selailla hyllyä kohdasta pääkaupunkiseudun paikallishistoria! Sinulle voisi myös olla hyötyä Helsingin kaupunginmuseon julkaisusarjasta, Narinkka, jossa pikaisella silmäilyllä näytti olevan mainintoja ja kuvia myös 1880-luvun Helsingin asumisesta.
Lisäksi alla olevissa teoksissa käsitellään 1880-luvun Helsinkiä, mahdollisesti niistä voisi löytyä tietoa myös arjesta ja asumisesta, joukossa on pari muistelmaa ja yksi romaanikin:
Siegberg, Artur: Vuodet ovat...
