Throne of Glass -sarjan kirjojen lisäksi on suomennettu Okaruusujen valtakunta, joka on Valtakunta-sarjan aloitusosa. Suomennosten kustantaja Gummerus ei ole vielä tiedottanut jatkosta, mutta on mahdollista että myös seuraavia osia suomennetaan. Voit yrittää tiedustella asiaa suoraan Gummerukselta:
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/.
https://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/sarah-j-maas/1942/
Tähtien näkyminen Maasta käsin paljain silmin riippuu paitsi niiden etäisyydestä, myös koosta ja sitä kautta kirkkaudesta.
Proxima Centaurin etäisyys Maasta on 4,27 valovuotta, mutta sen kirkkaus on vain noin 1/20 000 Auringon kirkkaudesta, eikä sitä siksi voi nähdä paljain silmin. Kirkkain taivaalla näkyvä tähti Sirius on 8,6 valovuoden päässä, mutta 22 kertaa Aurinkoa kirkkaampi. Orionin tähtikuviosta löytyvä Betelgeuse taas on 530 valovuoden etäisyydellä meistä, mutta sen kirkkaus on peräti 9 400 kertaa suurempi kuin Auringon. Betelgeusen massa on noin 15-17 kertaa Auringon massa ja sen säde on 630 Auringon sädettä. Se kuuluu suurimpiin tunnettuihin tähtiin.
Kaikki paljain silmin näkyvät tähdet kuuluvat kotigalaksiimme Linnunrataan....
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu on kaksikymmentä senttiä (0,20 €) vuorokaudelta per laina. Myöhästymismaksuja kertyy vain aikuisten kortille lainatusta aikuisten aineistosta. Maksun enimmäismäärä on kuusi euroa (6,00 €) per laina.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Hippula -sanan merkitys vaihtelee murrealueittain ja voi saada erilaisia muotoja kuten hipula tai hipuli. Varmaa alkuperää sanalle ei ole tiedossa, mutta esimerkiksi satakuntalaismurteissa sillä on tarkoitettu puolisukkaa, tallukkaan varsiosaa, ajelurattaita (hippularattaat) tai rattaisiin kiinnitettyjä pieniä koristeita kuten tupsuja tai kulkusia. Hippuloilla voidaan tarkoittaa myös reen jalasten metallisia koukkuja.
Näyttelyamanuenssi Iina Wahlströmin tarkempi vastaus on luettavissa Kysy museolta - palvelusta.
Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen on puolestaan arvioinut kovalla vauhdilla liikkumista kuvaavan sanonnan tulleen suomen kirjakieleen kansankielestä 1900 -luvun alussa. Esimerkkinä hippularattaat tai ajelurattaat...
Meidän vauva kirjan runo "Silmä silmä nenä suu, se on vauva kukas muu" on Sirpa Taskisen. Linkki Kirjastot.fi vastaukseen 2016Lorusta on muitakin versioita, jotka ovat enemmänkin suulliseen perinteeseen pohjaavia. esim. "Silmä, silmä, nenä suuposki, poski ja leukaluu,Käsi, käsi, massu ja napajalka, jalka ja varpahat!Silmä, silmä, nenä ja suu-sinuun äiti/isä rakastuu!(silitellään samallalorunmukaisia kohtia)" Linkki Leikkisti sivustolletai "Silmä, silmä, nenä, suu. Poski, poski, otsaluu. Silmä, silmä, nenä, suu. Vatsa, vatsa, napa, kuu!" Linkki koulutus elämään materiaaleihin
Valitettavasti kumpaakaan kysymääsi videota ei löydy Turun kaupun-
ginkirjaston toimipisteistä ja muistini mukaan niitä ei ole edes
tarjottu. Kirjastomme ovat sidottuja maahantuojien tarjontaan.
Sinun kannattaisi tiedustella niitä Varsinais-Suomen elokuvakeskuk-
sesta, puh. 02-251 1998, os. Uudenmaank. 1. Jollei niitä heilläkään
ole voidaan niitä yrittää kaukolainata.
Ruotsinkielisessä Bach-elämänkerrassa kyseisestä soittimesta käytettiin nimeä "cittra" (Bengtsson: Bach och hans tid). Musiikkisanakirjasta (Brodin) puolestaan löytyy cittra-sanalle käännös: "sitra". Samassa teoksessa mainitaan Bellmanin soittaneen kielisoitinta nimeltä "citrinchen" ja kyseisestä soittimesta löytyy myös kuva.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta ei löydy Ferngully - kirjaa, vain cd - levy (Ferngully : The last rainforest). Jos levy kiinnostaa löydät sen sijaintitiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Muutkaan käyttämäni aineistohaut eivät löytäneet Ferngully - kirjaa, ainoastaan soundtrack - levy ja elokuva löytyivät.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy vastauksia näihin kysymymyksiin vain osittain. Käsikirjastossa on teos 59.57108 Lisääntyminen ja sen trendit : tilastoja raskauksista, syntymistä, steriloinneista ja epämuodostumista. Teoksesta löytyy tilasto lasten syntymäpainoista vuodelta 1994.
Lisää tilastotietoja voit hakea osoitteista http://webstat.stat.fi/ ja http://www.stakes.info/
Stakesin sivuilta selviää, että näitä tietoja syntyneistä on tilastoitu v. 1987 alkaen. Tilastokeskuksen mukaan tällöin perustettiin Stakesin syntymärekisteri ja sairaalat alkoivat lähettää syntymätodistuksien kopiot Stakesiin. Stakes julkaisee tilastotiedotteita siitä painettuna ja internetissä. Tilastokeskuksen väestötilastoihin/arkistoon ei ole missään...
Kysymykseesi on melkeinpä mahdotonta vastata kolikkoja näkemättä. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti niitten arvoon. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta "Suomen rahat arviohintoineen". Seuraavissa teoksissa ilmoitetaan arviohinnat kuntoluokituksen mukaan: "Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998" tai "Suomi : rahat ja setelit 1811-1999 arviohintoineen" . Teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa lähimmästä kirjastostanne tai aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp .
Kokkolan kaupunginkirjastossa kirjat löytyvät luokasta 90.5.
Lottie Ullgrenin kirjoja on aika helppo saada lainaksi. Voit tilata kirjoja Jyväskylän maalaiskunnan kirjaston mihin tahansa toimipisteeseen mistä tahansa Aaltokirjastosta. Magdalena, tallityttöä on saatavilla Jyväskylästä Huhtasuon kirjastosta. Aaltokirjastojen välinen laina maksaa 2 euroa. Magdalena ja Bella -kirjaa ei ole missään Aaltokirjastossa, mutta voit tilata kirjan omasta kirjastostasi kaukolainaksi. Magdalena ja Bella -kirjaa on saatavilla esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Maalaiskunnassa kaukolaina maksaa 2 euroa.
Jos haluat ostaa kirjat, niin ainakin Magdalena ja Bella -kirjaa löytyy nettiantikvariaatti Antikkasta http://www.antikka.net. Kirjoja voi kysellä myös muista antikvariaattiliikkeistä.
Ann M. Martinista on kysytty jo aikaisemminkin, ja 23.4.2001 päivätyssä vastauksessa on kolmen englanninkielisen sivuston internetosoitteet, Kidsread.comin esittely http://www.kidsreads.com/authors/au-martin-ann.asp , haastattelu http://hosted.ukoln.ac.uk/stories/stories/danziger/interview.htm . Sen jälkeen on ilmestynyt hakuteos Ulkomaisia nuortenkertojia I, jossa on 7 sivun teksti Ann M. Martinista. Nykyään hänen kirjojaan on ilmestynyt suomeksi 24 kappaletta. Tuon mainitun hakuteoksen jälkeen ovat ilmestyneet vielä Voitto kotiin, Lisa (2002), Mallory ja kurittomat kaksoset (2002), Jessi lemmikkivahtina (2003), Violet Kaliforniassa (2004) sekä Lisa ja äitienpäivän yllätys (2005).
Helmet-kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa kirjastoon välittömästi, sillä et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle HelMet-kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon (09) 310 85309.
Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uusi kirjastokortti on maksullinen. Uuden kortin saat kirjastossa, kun esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Uuden kortin saamisen jälkeen onnistuu taas varausten tekeminenkin!
Viime vuonna on ilmestynyt mainio kirja 1970-luvusta nimeltään Reilusti ruskeaa, tekijänä Minna Sarantola-Weiss (WSOY). Tuon ajan ruokakulttuuria on esitelty kirjassa 70-luku tarjottimella, tekijänä Christina Aalto (Schildt 2002). Muodista ja muotoilusta löytyy esim. kirjasta Muodon kuvat 1960-1990, toimittanut Juliana Balint (Tietopuu 1991) ja nuorisokulttuurista kirjassa Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kaj Häggman ( WSOY 2006). Lähiöelämää on tutkittu mm. seuraavissa kirjoissa: Matti Kortteinen: Lähiö, tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1982), Kotikaduilla, kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä (Edita 1990) ja Riitta Astikainen: Elämää lähiössä (Helsingin Sanomat 1997) sekä Riitta Hurme: Suomalainen lähiö...
Joensuun seutukirjastossa on mikrofilminä Laatokka-lehteä, Karjalan ääni -lehteä sekä Kansan voima -lehteä vuodelta 1926. Raja-Karjala ja Rajavahti eivät ilmestyneet enää tuolloin.
Mikrofilmejä annamme kaukolainaksi viikon laina-ajalla. Asiakas voi itse selata mikrofilmejä kirjastossaan.
Pohjois-Karjalan artikkeliviitetietokannassa Käkösessä ei ollut uutisesta viitettä, tosin sinne onkin indeksoitu vain laajempia artikkeleita, ei uutisaineistoa.
Ennen kotivalkaisun suorittamista on tärkeää, että hampaat ovat terveessä kunnossa. Tämän vuoksi onkin hyvin suositeltavaa käydä hammaslääkärin vastaanotolla hammastarkastuksessa, jolloin kaikki mahdolliset hampaiden valkaisua haittaavat tekijät tulevat ilmi. Esimerkiksi karies, hammaskivi ja hampaiden reikiintyminen voivat silloin tällöin tehdä hampaiden valkaisuhoidosta mahdottoman, ennen kuin ongelmat ovat asianmukaisesti hoidettu.
Samalla kun tarkistutat hampaidesi kunnon, kannattaa hammaslääkärin kanssa keskustella hammasrautojen vaikutuksesta valkaisuun.
Lisätietoja hampaiden kotivalkaisusta voit katsoa esim.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trs00…
http://hampaidenvalkaisut.com/
Opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamien vuositilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2009 155 kirjastoautoa ( ja yksi vene). Vuoden 2010 tilastotietoja ei vielä ole käytettävissä. Ne on luvattu julkistaa 1.4.2011.
Kirjastoalan yleiseltä sivulta www.kirjastot.fi, voi käydä tarkistamassa uusimmat tilastotiedot. Hakemistosta löytyy sekä tilastot että erikseen kirjastoautot
Niitä ei ikävä kyllä näe mistään. Ei ole olemassa mitään sellaista tietokantaa netissä, josta näkisi poistomyyntikirjat. Pitää mennä paikalliseen kirjastoon ja katsoa, mitä siellä on myynnissä. Tilanne vaihtelee kirjastoittain jatkuvasti.
Kirjastoille voi toki tarjota kirjoja kokoelmaan, mutta kirjastot pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä tekevät lahjoitetuilla kirjoilla.
Toivo Orasmaan säveltämä "Mäntyharjun valssi" sisältyy mm. CD-levylle "Valssit", jonka on vuonna 1995 julkaissut Snap-Production. Kappaleen voi kuunnella myös CD-äänitteeltä "Ilta Pyhävedellä" ( Mäntyharjun pelimannit, 2008), jolla esittäjinä on Kompan tahti -niminen kokoonpano.
Frank-monihaun mukaan äänitteitä löytyy useammastakin kirjastosta. Mikäli valssin sisältävä äänite ei kuulu oman lähikirjastosi kokoelmiin, kysy mahdollisuutta tilata levy kaukolainana.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kirkas.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Laulellen on Olle Bergmanin 1950-luvun puolivälissä säveltämä kappale, jonka suomeksi on levyttänyt Olavi Virta vuonna 1955. Laulun alkuperäinen nimi on Sjung och le.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 13. Laulettuna kappale löytyy cd-levyilta:
Virta Olavi: Kootut levyt. Osa 19 : 1955. Fazer Records, 1995.
Laulu on myös mukana sikermässä cd-levyllä:
Virta, Olavi: Kootut levyt. Osa 28 : 1960-1962. Fazer Finnlevy, 1993.
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista levyjä on hyvin saatavilla.
