Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/kysy/haku
löydät aiempia vastauksia. Fiia-nimen alkuperää on selvitetty aiemmin, tässä suora linkki hakutulokseen, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=Fiia.
Kopioin sinulle pätkän arkistosta löytyvästä vastauksesta:
"Fiia (Fiija, Viia, Viija) on lyhentymä tai kutsumanimi erilaisista -fia ja -fiina –loppuisista nimistä (esim. Adolfiinasta tai Josefiinasta)."
Aimo on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1908, mutta lappalaisena miehennimenä se on tavattu jo 1500-luvulla. Suomalaiseen nimistöön Aimon toivat Lapissa toimineet papit ja muut virkamiehet. Aimo-sanan merkitys on kielitoimiston sanakirjan mukaan 'kunnon, hyvä, mainio, oiva, kelpo, (aika)moinen, iso, runsas'. Oletettavasti myös saamen áibmu 'ilma, maailma, olotila' kuuluu samaan yhteyteen.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uudistettu painos 2005.
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa A-K. 2006.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. 2004
Niskasten sukua on todellakin pesiytynyt Savoon, erityisesti Ylä-Savoon. Tiettävästi yläsavolaisilta syntyjuuriltaan nimi on levinnyt edelleen Pohjois-Savoon, pohjoiselle Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Sukunimeksi Niskanen on kenties muunnettu paikannimestä Niska. Itse asiassa sukunimi Niska on useimmiten saanut alkunsa niin, että sijaintinsa mukaan kutsuttu asumus on vähitellen antanut nimensä myös asukkaille. Paikkana niska voi merkitä kosken tai virtapaikan yläjuoksua. Suomen kielen murteissa niskaksi on nimitetty myös esimerkiksi suon keskellä sijaitsevaa kangasta, korkeahkoa selännettä. Yläsavolaisen Niskasten suvun tutkijat ovat arvelleet nimen tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Pielavedeltä on puolestaan vuonna 1557...
Internetistäkin löytyy erilaisia listauksia vuoden 1962 tapahtumista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/1962
http://www.historyorb.com/events/date/1962
http://en.wikipedia.org/wiki/1962
http://www.thepeoplehistory.com/1962.html
http://www.brainyhistory.com/years/1962.html
Kirjastoista löytyy myös esimerkiksi Mitä-missä-milloin -niminen vuosittain ilmestyvä kirjasarja, josta löytyvät tarkemmat tapahtumat kullekin ilmestymisvuodelle.
Lisäksi seuraavassa teoksessa eritellään myös etsimäsi vuoden 1962 tärkeitä tapahtumia: Muutosten vuosisata 7: 1961-1973 (WSOY, 1995)
Kannattaa siis suunnata omaan lähikirjastoon!
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas -kirjassa kerrotaan Suomen rahojen hinnat kuntoluokkineen.
Sen mukaan vuoden 1939 50 markan setelin arvo on 2-100 euroa riippuen setelin kunnosta ja vesileiman asennosta: I asento: hinta 3-100 euroa ja II asento: hinta 2-80 euroa kunnosta riippuen.
Senja on karjalainen muoto Kseniasta (vieras), Suomen almanakassa 24.1. v:sta 1950. Senja on tullut Suomessa almanakkaan ortodoksisen kirkkokunnan kunnioittaman Pyhittäjä Ksenian muistopäivän kohdalle. Nimestä on lukuisia muunnoksia, mm. lyhentymä Seni, joka mainitaan ortodoksisessa kalenterissamme Senjan rinnalla Ksenian muunnoksena, sekä Senia. Senjaa on käytetty paljon juuri Itä-Suomessa ortodoksisilla alueilla, mistä se on levinnyt muualle suomeen.
Senna juontuu Crescentiasta, virossa myös Eugenian, Ksenian ja Johannan kutsumamuoto. Sennalla ei ilmeisesti ole omaa nimipäiväänsä almanakassa, mutta eräs tapa on viettää sitä 23.12. Sennin nimipäivänä. Crescentia (latinaksi kasvu varttuminen) on naispuolinen vastine miehennimi Crescens (...
Eino on vanha nimi, jo 1500-luvulla Suomessa käytetty. Se on suomalainen versio saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald. Enewald-nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Agniwald, joka tarkoittaa "miekalla hallitseva". Myös Enewald-nimeä käytettiin Suomessa jo keskiajalla.
Miekka puolestaan on Raamatussa alkuaan Jumalan sanan vertauskuva (Ef.6:17, Hebr. 4:12, Ilm. 1:16.)
Eino -nimi mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Virallisessa suomalaisessa almanakassa Eino on ollut vuosina 1908-1909 ja on sitä edelleen vuodesta 1912.
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Eino -nimi yhdistetään äänteellisesti samantapaiseen nimeen Enos. Nimi tulee hepreankielisestä sanasta aenosch, ihminen. Vanhassa testamentissa Aenosch on Aadamin...
Dansukkerin sivuille annetaan ohje, jonka mukaan kovettunut fariinisokeri pehmennee 1-2 vuorokaudessa, kun pussiin lisätään noin 1 tl vettä 500 g fariinisokeria kohti. Valmistajan mukaan kovettumisen voi estää säilyttämällä fariinisokeri huolellisesti suljettuna tiiviissä muovirasiassa tai lasipurkissa.
Lisävinkkejä fariinisokerin pehmennykseen löytyy Kinuskikissa-blogin keskustelufoorumilta. Neuvojen mukaan sokerin saa pehmenemään myös lämmittämällä sokeria mikrossa puolen minuutin ajan täydellä teholla tai upottamalla sokeri pussissa hetkeksi lämpimään veteen. Kinuskikissa antaa blogissaan myös hyödyllisen vinkin fariinisokerin säilytykseen: laittamalla pari sokeripalaa fariinisokeripussiin ja sulkemalla pussin huolellisesti voit estää...
Perhekirjat kustantamo kertoo kirjan kansitekstissä nän: "Työmiehen vaimo on Canthin tunnetuimpia ja yhteiskullasisesti radikaaleimpia teoksia. Sen päähenkilö menee naimisiin huonoksi aviomieheksi osoiitautuvan miehen kanssa. Teksti kritisoi vahvasti sekä alkoholia, että miesten valta-asemaa avioliitossa."
Esim. lukupiiriblogi koulukirjastonhoitajat kuvailee Canthin työmiehen vaimon tapahtumia hyvinkin tarkasti. https://koulukirjastonhoitajat.wordpress.com/2019/03/07/minna-canth-tyomiehen-vaimo-wsoy-1885-2017/
Parhaan käsityksen juonesta saa tietenkin lukemalla tai kuuntelemalla näytelmän itse. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sty%C3%B6miehen%20vaimo__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetmediatype%3Az...
Sukunimi Kauppinen oli jo 1500-luvulla laajalle levinnyt. Sen esiintymisalue on Karjala, koko Savo, Pohjois-Hämeessä Rautalammin pitäjä sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa Kemijokilaaksoa myöten. Sukunimi on voinut kehittyä usealla eri paikkakunnalla eri suvuissa ristimänimestä Kauppi. Kauppi –nimeä pidetään nimen Jakob skandinaavisen muunnoksen Jakaupr pohjalta kehittyneenä. Toisaalta Länsi-Suomen Kauppi-nimet katsotaan perustuneen ammattinimitykseen kauppi=kesti ’keskiaikainen vierasmaalainen kauppias’. Tuula on nuori nimi. Almanakassa se on ollut vuodesta 1950. Alkuperänä pidetään osittain Larin-Kyöstin sanoitusta lauluun ’Tuulan tei’. Esikuvina voi olla vanhemmat luontoaiheiset nimet Tuuli, Tuulia ja Tuulikki. Johanna on Johanneksen...
Kirsti Mirjami Lähteenkorva, 1904 - 1968, s. Heinolassa. Yo Käkisalmen yhteiskoulu, kansak.op. Helsingin ylioppilasseminaari. Kansak.opettaja Käkisalmi v:een 1939, Vaasa 1940-67, tuntiop. Vaasan käytännöllinen naisopisto 1940-67.
Tuotanto:
Hiljainen tukous. Uskonnollisia runoja 1945
Raamatun maa. Uskonnollisia runoja 1946
Savisydän. Runoja 1952
Lasinen kirkko. Runoja 1958
Kuin kukat ja linnut. Valikoima runoja, toim. Kastehelmi Karjalainen 1968.
Pilvi täynnä pisaroita. Valitut runot, toim. Anna-Maija Raittila 1979
Lisäksi Lähteenkorva on koonnut valikoiman suomalaista uskonnollista runoutta nimellä Kimalteleva tomu, 1947.
Lähde: Suomen kirjailijat 1945-1980. SKS 1985.
Vuonna 2010 samaan kysymykseen vastattiin näin:
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan hippulat olivat pieniä koriste- tai muita esineitä reessä tai hevoskärryissä. Kovaa ajettaessa sitten hippulat vinkuivat. http://www.kotus.fi
Sanontaa on käsitelty Helsingin Sanomien kysy Kirstiltä palstalta. Kirsti kertoi että Iin ja Kuusamon seudulla hippulat löytyvät miehen jalkojen välistä. Lisäksi hippuloilla on kansan keskuudessa useitakin merkityksiä. Hippulat ovat kenkien nahkaiset nyörit, jotka ovat usein messinkikoristeiset tai solmittu palloiksi. Juostessa ne sitten vinkuvat. Erään tulkinnan mukaan hippulat eli hipulit ovat tossuja. "Menee niin, että hippulat vinkuu." Tulkinta on todennäköisesti satakuntalaista perua. Eräs Kirstin...
Vaikka Googlen avulla löytyy oluttölkeillä päällystettyjä taloja, autoja ja huonekaluja, oletamme , että kysyjä tarkoittaa pienikokoista keinutuolia. Kyselimme Tieto-listan kirjastoihmisiltä ymmärrystä asiaan. Tässä kooste heidän tietämyksestään:
Hakusanalla "tin can rocking chair" toi kuvamateriaalia Googlessa. Litistettyjen tölkkien metallinauhasta on rakennettu nukentuoleja ja tuolinnäköisiä neulatyynyjä ynnä muita. Työt voinee luokitella kategoriaan "tramp art", kulkumiesten =hobojen, hippien ym. valmistamiin esineisiin.
Seuraavaksi oikeita teko-ohjeita:
Ohje 1. "Leikataan tölkistä kansi pois taitereunan alta.
Leikataan tölkin sivut noin 3 mm suikaleiksi siten, että pohjan reunukseen jää noin 1 mm: n pelivara. Tölkin pohjasta tulee...
Kustaa Vilkunan teoksessa Suuri nimipäiväkalenteri on seuraavat tiedot nimistä Salli, Salla: Salli on englannin Sally, joka on hellittelymuoto vanhasta Saara-nimestä. Sallin vakiintumista on mahdollisesti auttanut suomen kielen sallia-verbi. Salla on muodostunut Sallin a:lliseksi rinnakkaismuodoksi. Teoksen mukaan on myös mahdollista että Lapin-romantiikka on synnyttänyt nimen Salla, paikannimet Salla ja Sallatunturi ovat tuttuja kaikille. Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja mukaan Salla on ollut Sallin rinnakkaismuotona Suomen almanakassa 1950-72 23.2. ja 19.7. vuodesta 1973. Saman teoksen mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sallan Sallin tavoin nimeen Saara.
Noituuteen tai muuhun vastaavaan ei löydy kirjallisuudesta...
"Halk' illan ruskon auermaan / käy lento joutsenen. / Se laskee lahden hopeaan / ja soutaa laulellen" alkaa Johan Ludvig Runebergin runo Joutsen Yrjö Veijolan suomentamana. Sävelmän runon alun perin ruotsinkieliseen laulusovitukseen on tehnyt vuonna 1833 Fredrik August Ehrström. Kappaleesta on tehty vuosien varrella lukuisia levytyksiä, tässä esimerkiksi Tapio Rautavaaran tulkinta vuodelta 1952: https://www.youtube.com/watch?v=U7S7V884CXA
Vuonna 1940 radiossa Joutsenesta on saattanut soida vaikkapa Radiolaulajat-kuoron samana vuonna tekemä levytys (http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=4926b824-3499-4089-8744-d6fe890f6a4b&culture=fi)
Suositun laulusovituksen vuoksi Yrjö Veijolan Joutsen lienee...
Maailmanlaajuisia täysin luotettavia listoja, joita tiedustelet, ei ole olemassa. Internetistä kuitenkin löytyy paljon aihetta käsitteleviä sivuja.
Suomen viralliset myyntiluvut löytyvät Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta: http://www.ifpi.fi/tilastot/. USA:n vastaava lista löytyy osoitteesta http://www.neosoul.com/riaa/. Sivuilla on lisäksi aiheeseen liittyvää tietoa.
Guinnessin Suuren Ennätyskirjan 1998 painoksessa (ss. 106-109) on mainittu useita listoja mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen (lähteitä ei ole mainittu).
Voisiko kyseessä olla Tellu Turkan laulu "Minä itse", jonka sanat alkavat "Minä olen hurja, minä olen rohkea...". Laulu on esim. nuottikirjassa Musiikin mestarit 1-2 : ärdepärde, Otava 2005. Kappale löytynee myös cd-levyltä Tellu & Leipuriorkesteri.
Yhtään suomenkielistä nettiopetussivustoa emme onnistuneet löytämään. Alla linkki englanninkieliseen, alkeista lähtevään kurssiin:
http://www.langintro.com/kintro/
Koreaa voi opiskella myös esim. kulttuurikeskus Caisassa. Tämänkeväinen kurssi on jo päättynyt, mutta kannattaa kysellä syksyn kursseista Caisasta. Kurssit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Kurssi- ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.caisa.fi/kurssit/kielet
