Ruokavalion tai tiettyjen ruoka-aineiden vaikutuksesta lääkitykseen on aina viisainta keskustella hoitavan lääkärin tai muun asiantuntevan hoitohenkilökunnan kanssa.
http://www.sydanliitto.fi/kasvisten-kaytto1
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1843&i=ORION+PHARMA_MAREVAN%2C+…
Teoksessa Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat (1967) kerrotaan, että kauppias Vihtori Luhtanen palkkasi vuonna 1910 kaksi ompelijaa. Kyse oli kotiompelimosta. "Olemme Luhtasen kauppatalon pienemmässä huoneessa, joka on sisustettu myymäläksi. Suuremmassa työskentelevät ompelijat." (s.14 ja 16)
Talo sijaitsi Vilhonkadulla. "...hän saattoi ostaa yrittämisensä palkkana Anttilanmäen Vilhonkadulta oman talon. Siitä oli tuleva toiminnan kiintopiste lähes kolmen vuosikymmenen ajaksi." (s.9)
Teoksessa on kaksi mielenkiintoista kuvaa. Sivulla 21 kuva kaupan kyltistä ja sivuilla 26-27 kuva V. Luhtasen kiinteistöstä Anttilanmäellä, jossa näkyy pihapiiri ja myös vuonna 1928 valmistunut teollinen ompelimo. Piharakennuskin kuvassa on. Tekstistä ei tosin...
Osu! näkyy olevan rytmiin perustuva peli joka perustuu toisiin, kaupallisiin peleihin kuten Osu! Tatakae! Ouendan ja Elite Beat Agents. Markkinoilla on myös tätä peliä varten suunniteltuja Osu! tabletteja myynnissä.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löydät mm. seuraavat Windows NT:n työasemaversiota 4.0. käsittelevät kirjat: 1) Montonen, Jussi: Windows NT 4.0 Workstation (Tietotekniikan oppaat ; 216, 1996.)Kymdata
2) Hutson, Mary: Opeta itsellesi Windows NT työasemaversio 4.0. Suomen atk-kustannus, 1997.
3) Friman, Ilkka : Windows NT Workstation 4.0. Teknolit, 1997.
4) Windows NT 4.0 Workstation : peruskurssi. Conaltro, 1997.
Yleisempiä eri käyttöjärjestelmien tietoturvasta ja suojauksesta kertovia kirjoja;
1) Kivimäki, Jyrki : Windows-verkot. Suomen atk-kustannus, 1998.
2) - " - : Windows tietoturva. IT-Press, 1999.
3) Kerttula, Esa: Tietoverkkojen tietoturva. Edita, 1998.
Lisää kirjallisuutta samoista aiheista löydät Turun kaupunginkirjaston...
Näistä aiheista voit etsiä kirjallisuutta Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannan avulla. Se löytyy
osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ . Koska näistä aiheista löytyy paljon kirjoja, voit itse tietokantaa selaamalla löytää käyttöösi parhaiten sopivat. Tässä ohjeita haun tekoon:
Valitse Tarkka haku. Kirjoita hakulomakkeeseen asiasanakenttään aihetta kuvaava hakusana. Aiheesta ergonomia löytyy useita kymmeniä viitteitä asiasanalla 'ergonomia' (esim. Väyrynen, Seppo: Suunnittelijan ergonomia).
Samoin aiheesta www-sivujen luonti voit hakea asiasanalla 'www-sivut'; hakusanalla löytyy www-sivujen tekoon käytettäviä ohjelmia käsitteleviä teoksia sekä esim. visuaalista suunnittelua koskevia (esim. Ek, Jesper: FrontPage 2000 ;...
Kaikkia jääkiekko- ja jalkapallotuloksia ei ole arkistoitu tai niistä uutisoitu, joten vastaus on hieman epävarma. Kuitenkin vaikuttaisi siltä, että maaleja tehdään eniten peleissä, joissa joukkueiden väliset erot ovat suuria. Esimerkiksi Pakistanin naisten sarjassa eräs peli päättyi 25-0, ja Madagaskarilla yksi ottelu 149-0. Joitakin 5-5-tasapelejä on pelattu ainakin Yhdysvaltojen koulufutiksessa, ks. esim.: https://utepminers.com/news/2005/8/20/Soccer_Intra_squad_Game_Ends_In_5_5_Tie.aspx
Jääkiekossa tasapelit ovat vielä harvinaisempia, koska niissä pelataan usein jatkoaika ja mahdollisesti myös rangaistuslaukaukset, jos peli näyttää jäävän tasan. Tiettävästi ainakin yksi 9-9-tasapeli on pelattu.
Jalkapallon...
Suomen kieltä alettiin kirjoittaa laajemmin 1500-luvulla. Niin sanotun vanhan kirjasuomen kauden katsotaan alkaneen 1540-luvulla julkaistuista ensimmäisistä suomenkielisistä painotuotteista. Suomen murteita ja niitä edeltäviä kielimuotoja oli toki puhuttu jo paljon tätä ennenkin.
1600-luvulla kirjoitettua suomen kieltä voi kuunnella verkossa Kotimaisten kielten keskuksen videoilla, joilla Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajat lukevat aikakauden tekstejä ääneen: https://www.kotus.fi/kielitieto/vanha_kirjasuomi/kuuntele_vanhaa_kirjasuomea
On hyvä muistaa, että vastaavalla tavalla kuin sopimuksiin ja normeihin perustuva nykyinen kirjakielemme ei varsinaisesti ole kenenkään äidinkieli, eivät 1600-luvulla kirjoitetut tekstitkään kuvaa...
Lemmikkikoiran kanssa pääsee osaan kirjastoista. Avustajakoira pääsee kaikkialle minne omistajansakin.
Kirjastot joihin pääsee koiran kanssa voi tarkistaa Helmet-sivuilta Helmet > Kirjastot ja palvelut > Näytä kirjastot, joissa on (valitse palvelu) koirat sallittu.
Märkäkorvalla tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole kovinkaan paljon kokemusta jostain asiasta tai joka nähdään tulokkaana. Hän on siis aloittelija jossain asiassa. Sanonta liittyy samaan aiheeseen eli on leikillisesti sanottu lapsesta tai lapsellisesta nuoresta ihmisestä, että hänen korvantaustansa eivät ole vielä kuivuneet. Henkilö on siis niin sanotusti vastasyntynyt ja on vielä korvantaustatkin kosteat.LähteetUrbaani sanakirja: märkäkorva https://urbaanisanakirja.com/word/markakorva/Nykysuomen sanakirja: korvanjuuri (linkki näköispainokseen tällä sivulla: https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset_2021/nykysuomen_sanakirja_nyt_verkossa.35653.news)
Kattavin luettelo suomalaisista musiikkilehdistä on Maija Suhosen kirjassa
Suomalaiset musiikkilehdet (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 1993). Se
sisältää tiedot kaikista Suomessa ilmestyneistä musiikkilehdistä vuoteen
1993 asti. Mukana on jo "kuolleita" lehtiä, mutta ei vuoden 1993 jälkeen
ilmestyneitä. Moni luettelon lehti kuitenkin ilmestyy edelleen.
Kaikenlaisista olemassaolevien musiikkilehtien luetteloista suosittelisin
tässä tapauksessa Helsingin kaupunginkirjaston Lib-Press lehtitietokantaa:
http://libpress.lib.hel.fi/
Siinä on mahdollista hakea Helsingin kaupunginkirjastoon tilattuja lehtiä myös
aiheen ja julkaisumaan mukaan. Kirjoita vapaasanahaku-kohtaan
musiikkilehdet ja klikkaa "Hae ja näytä lehdet". Kun saat...
Raili Mikkasesta löydät tietoja kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3. Sen on toimittanut Ismo
Loivamaa v. 2001 ja sen löydät kirjastossa luokasta 86.11.
Internetistä löydät tietoja hänestä Suomen Nuorisokirjailijoiden matrikkelista, osoite on
www.nuorisokirjailijat.fi
(Sinne pääsee myös Lastenkirjaston linkkien kautta.)
Sieltä saat mm. hänen koti- ja sähköpostiosoitteensa.
Francine Pascal´n esittelyn löydät kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Kirjaa voit kysyä lähikirjastostasi tai tarkistaa sen saatavuuden Helmet-sivulta http://www.helmet.fi/
Francine Pascalista löydät tietoja myös netistä: http://www.randomhouse.com/sweetvalley/meetfrancine Sivulta löytyy linkkejä Sweet Valley High -sivuille.
Voit hakea yhdistystoiminnasta kertovia teoksia aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi käyttämällä aihehakua ja antamalla hakusanaksi järjestöt tai järjestötoiminta. Näin saat varsin paljon viitteitä. Kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua voit rajata hakua aineistolajin ja kielen mukaan sekä järjestää viitteet ilmestymisvuoden mukaan. Löytynyttä viitettä (teoksen nimeä) hiirellä klikkaamalla saat näkyviin tarkemmat tiedot teoksesta, sijaintitiedot ja sisältöä kuvaavat asiasanat. Tarkemman haun voit tehdä hakutapaa sanahaku käyttäen. Tällöin voit yhdistää useamman hakusanan, esim. järjestötoiminta oppaat tai järjestöt perustaminen. Internetistä tietoa yhdistyksen perustamisesta löydät Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysrekisteri-...
Suomi-saksa-suomi tekniikan sanakirjaa ei netistä löytynyt. Verkossa olevia sankirjoja voit etsiä esim seuraavilta sivuilta: http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/keyword.asp?asiasana=sanakirjat . Toinen hakemisto löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista
http://www.makupalat.fi/kieli2.htm . Näille sivuille on kerätty erilaisia sanakirjoja joista toivotavasti löytyy myös tekniikan sanastoa.
Voit tarjota kirjaasi kirjastoille. Yleisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-etusivun linkeistä. esim. osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi.
Kirjastot maksavat teoksista, jotka ne haluavat hankkia, mutta myös lahjoituksia saadaan. Kaikkia lahjoitettujakaan teoksia ei voida ottaa vastaan, vaan aineistonhankinnasta vastaavat kirjastonhoitajat päättävät mitkä teokset sopivat kirjaston kokoelmiin.
Verkossa luettavat vanhat lehdet kattavat vuodet 1771 - 1890 ja löytyvät osoitteesta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html.
Kysymyksesi on todella laaja, koska luovutetulla alueella ilmestyi monta lehteä mainitsemasi aikavälissä.
Teoksen Suomen lehdistön historian mukaan evakkoon joutuneet sanolehdet olivat Wiborgs Nyheter, Karjalan Ääni,Kansan voima, Maakansa, Kansan työ, Laatokka, ja karjala. käkisalmen sanomat lakkasi ilmestymästä ko vuonna 1940.
On todellakin monta muuta lehteä alueelta, kuten Sortavalalainen Laatokka Karjala.
Suomen lehdistön historia on laaja ja kattava teos, josta saa paljon tietoa.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa, onko nimeä kysytty jo aikaisemmin. Aika usein vastaus löytyy, sillä arkistoon on kertynyt melkoinen määrä nimien taustatietoja. Tiituskin löytyy sieltä: Tiitus oli Paavalin opetuslapsi ja myöhemmin Kreetan seurakunnan johtaja. Latinankielisen nimen merkitystä ei tunneta, mutta se saattaa merkitä "kunnioitettava". Ohessa linkki arkistoon:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Tiitus.
Julian on vanhan roomalaisen sukunimen Julianus lyhentymä. Katolisessa kirkossa on nelisenkymmentä Julianus-nimistä pyhimystä ja autuutettua.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
