Kuntien yhteinen e-kirjasto on vahvasti valtakunnallinen hanke: suurin osa Suomen kunnista liittyi siihen jo perustamisvaiheessa. Suurin osa tällä hetkellä pois jääneistäkin liittynee siihen myöhemmin. E-aineistojen tarjoaminen on sitä hankalampaa ja usein myös kalliimpaa, mitä pienempi määrä kirjastoja on niitä hankkimassa. Yksi keskeinen hyöty on myös, että jatkossa kaikki Helmet-kirjastojenkin e-kirjat, äänikirjat ja e-lehdet löytyvät samasta palvelusta, eivät useista eri palveluista. Tämänkin vuoksi kaikki Helmet-kaupungit lähtivät mukaan Suomen kuntien yhteiseen e-kirjastopalveluun. Yhteisen e-kirjastopalvelun käynnistämisvaikeudet ovat tietenkin olleet valitettavia. Molemmat mainitsemanne asiat, tarjonta ja järjestelmä,...
Lause vaikuttaisi olevan presidentti Niinistön oma ilmaisu, ainakaan sille ei löytynyt muuta alkuperää. Esimerkiksi Ylen englanninkielisessä uutisessa se on käännetty muotoon "The masks have fallen and we only see the cold faces of war": https://yle.fi/news/3-12453197.
Erillistä kirjakuriiria ei ole, mutta kirjojen varsinainen kuljettaminen ei myöskään kuulu kirjastonhoitajan toimenkuvaan. Helsingissä kirjastojen väliset kuljetukset kilpailutetaan ja tällä hetkellä kuljetuksia hoitaa postin logistiikkapalvelu. Postin autonkuljettajat ovat siis niitä salaperäisiä kuriireja, jotka Helsingissä kirjoja kuljettavat.
Kirjastolaiset toki keräävät varatut kirjat hyllystä tai palautuslaatikoista ja pakkaavat ne punaisiin laatikkoihin. Postin kuljettajat vievät ne joka aamu (maanantaista perjantaihin) Pasilan kirjastoon, jossa iso lajittelija lajittelee ne oikeaan kirjastoon lähteväksi. Samat autot, jotka noutavat kirjastoista muihin kirjastoihin lähtevän aineiston, myös jättävät kirjastoihin sinne kuuluvaa...
Nikos (Niko) Kazantzakis on julkaissut Homeroksen perinteeseen nojaavan runomuotoisen eepoksen Odhisia (englanniksi Odyssey ja ruotsiksi Odysseia). Suomeksi sitä ei ole käännetty.
Internetistä löytyy sivuja, joissa on hänen runojaan ja aforismejaan suomeksi. Evrekan haulla löysin hakusanoilla "niko kazantzakis" mm. seuraavat aforismit:
Jos ihminen ei joudu jyrkänteen reunalle, ei hänen hartioihinsa kasva siipiä. - Niko Kazantzakis
Onni on sokea, kuten sanotaan. Se ei tiedä, minne se kulkee. Se tuuppii ohikulkijoita ja kenen kohdalle se sattumalta tipahtaa, sitä sanotaan onnekkaaksi. - Niko Kazantzakis -
Hänen 1997 suomennetussa kirjassaan Askeesi on myös aforismityyppistä tekstiä.
Sivulta: http://www.sote.oamk.fi/~makorkal/runoja.htm...
Löytyyhän näitä! Tässä alustava valikoima:
http://members.aol.com/UdoKlinger/Inhalt.html
http://www.learn-german-online.net/learning-german-resouces/grammatik.h…
http://nosferatu.cas.usf.edu/german/grammatik/
http://www.wm.edu/CAS/modlang/gasmit/grammar/grammnu.htm
http://www.travlang.com/languages/german/ihgg/
http://ftp.ids-mannheim.de/quellen/texte.html#GRA
http://buch.goethe.de/cgi-bin/acwww25/gram.pl?db=gram
Lisää materiaalia löydät mm.virtuaalikirjastoista, joista tässä esimerkki Karlsruhen yliopiston ylläpitämästä luettelosta: http://www.uni-karlsruhe.de/Outerspace/VirtualLibrary/43.de.html
Otavan suuri ensyklopedia määrittelee palestiinalaiset näin:
Palestiinalaisiksi sanotaan arabeja, jotka asuvat tai joiden esivanhemmat ovat asuneeet entisen Palestiinan mandaattialueen rajojen sisällä.
Ja vielä Web-Factan (Wsoy) tietoja Palestiinasta:
”Palestiina, Raamatussa myös Kanaanin maa, alue Välimeren itärannikolla, kuuluu
nyk. pääosiltaan Israeliin, Jordaniaan, Libanoniin ja Syyriaan. Palestiina on vanhaa kulttuuriseutua, josta on kirjoituslöytöjä jo ajalta 2100 eKr. Egyptiläiset valloittivat Palestiinan 1500-luvulla eKr., ja vuoden 1200 eKr. jälkeen rannikolle tulivat filistealaiset ja sisämaahan israelilaiset. Vuodesta 135 jKr. maan historia liittyy osana Rooman ja Bysantin historiaan. Bysantin aikana asukkaitten pääosa oli...
Hei!
Kirjoitin Suomen journalistiliittoon ja kysyin heiltä neuvoja etsimiesi tietojen löytämiseksi.
Tässä ote saamastani vastauksesta:
Suomessa ilmestyy ainakin 110 erilaista ilmaisjakelulehteä.
Ilmaisjakelulehdistä 50 kuuluu Kaupunkilehtien Liittoon. Nimi on sikäli hieman
hämäävä, että kaikki kaupungeissa ilmestyvät ilmaisjakelulehdet eivät
kuulu tähän liittoon.
Kaupunkilehtien yhteystiedot saat varmasti kaikkein helpoimmin suoraan
Kaupunkilehtien Liitosta:
Kaupunkilehtien Liitto
Yliopistonkatu 31
20100 Turku
puh. 02-2512570
internet-osoite (lehtilista on netissäkin ja myös linkit jokaiseen lehteen!):
http://www.kaupunkilehdet.net
e-mail: kaupunkilehdet@pp.kolumbus.fi
Inforviestintä Oy -niminen firma julkaisee joka vuosi erinomaisen (...
Mitä missä milloin -kirjasarja alkoi ilmestyä vasta vuonna 1950. Joitakin muita historiaa vuosittain käsitteleviä kirjoja kyllä on: Vuosisatamme kronikka, Kronikka 1900-1999 ja Ajantieto: maailman ja Suomen historia 1492-1987. Yhtä vuotta niissä ei tietenkään käsitellä kovin perusteellisesti. Kaikkia näitä kirjoja löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot löydät Helmet-haun kautta (www.helmet.fi).
Sekä J. K. Rowling että kirjan kustantaja Bloomsbury ovat olleet hyvin niukkasanaisia kuudennen Harry Potterin suhteen. Huhuja riittää ja niistä virheelliset kumotaan (kohdassa Rumours) J. K. Rowlingin virallisella kotisivulla osoitteessa: http://www.jkrowling.com/ - samoilta sivuilta selviää, että kuudes ja seitsemäskin Harry Potter -kirja on työn alla. Aikanaan myös ensimmäiset viralliset tiedot kuudennen kirjan ilmestymisestä löytynevät samoilta sivuilta (kohdasta News). Kustantajan Harry Potter -sivuilta osoitteesta http://www.bloomsbury.com/harrypotter/ (kohdasta F.A.Q) selviää, ettei kuudennen ilmestymispäivää ole lyöty lukkoon.
Tiedustelemasi teos Antikainen, Ari: Kasvatussosiologia. WSOY, 2000. on tällä hetkellä lainassa Oulunsalon kunnakirjastosta, eräpäivä on tänään 15.2. Jos haluat jättää teoksesta varauksen, ota yhteyttä kirjastoon tai voit vaikka lähettää kirjastokorttisi numerosarjan vastausmailina.
Kirjavarauksen voit myös tehdä Outi-kirjastojen aineistotietokannassa osoitteessa http://www.outikirjastot.fi/
Finlandia-talolla on oma kotisivunsa http://finlandia.hel.fi/ , jonka kautta voi tarkastella talon salien ja huoneiden värimaailmaa. Tiloja pääsee katselemaan sivun yläpalkista, kohdasta Tilat. Kunkin tilaa voi tarkastella myös QTVR-panoraamakuvana.
Muutoin Finlandia-talon sisustuksesta voi etsiä tietoja esim. seuraavista julkaisuista:
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia Hall : meetings and music.
Helsinki : Otava, 2001.
Holopainen, Eeva-Kaarina: Finlandia-talo : tapahtumia, ihmisiä, musiikkia.
Helsingissä : Otava, 2001.
Aalto, Alvar: Finlandia-talo = Finlandia Hall.
Jyväskylä : Alvar Aalto -museo, 2000.
Alvar Aalto ja Helsinki = Alvar Aalto och Helsingfors / [toimitus: Eija Kämäräinen ja Arja Lehtonen].
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY,...
Internetissä on useita palveluita, jotka välittävät kirjeenvaihtoystäviä.
Kokeile esimerkiksi seuraavia:
http://www.mylanguageexchange.com/penpals.asp
http://www.efriends.pnet.pl/lists.html
Lisää voit etsiä esim Googlella, http://www.google.fi . Valitse hakusanaksi joko penpals tai pen friends.
Kirjassa Helsinki ennen meitä (tekijät Asmo Alho & Uljas Rauanheimo) on sivulla 93 kuva Waseniuksen kirjakaupasta sekä ulkoa että sisältä. Kuvatekstissä todetaan, että vanhoista kuvista tarkkaa ikää on hyvin vaikea päätellä, tsaarinajan upseereita näyttäisi ainakin Pohjois-Esplanadi 25:n edessä kävelevän. Kirjan saatavuustiedot www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta saattaa löytyä muitakin kuvia: http://www.hel2.fi/kaumuseo/suomi/kuvaarkisto.html
Kaikki mahdolliset etunimikirjat on tutkittu, myös vieraskieliset eri maiden nimikirjat. Niistä ei löytynyt Heelia nimestä muuta kuin pelkkä nimi ja tuo päivämäärä virolaisessa nimipäiväkalenterissa.
Virolaisesta Rakveren kirjastosta kerrotaan, että Heelia nimi on ilmeisesti Virossa aika harvinainen, mutta löytyy kyllä nimikirjoista. Heelia on tullut kreikkalaisesta nimestä Helia, joka oli auringonjumalan Helioksen tytär, muita tietoja ei löytynyt.
Heelia nimen taustaa ja versioita eri maissa löytyy
Internetistä: http://www.google.fi. Kirjoita hakuun Heelia. Hakutuloksena esim.100000+ Baby Names
http://names.yuly.ru/female-i-name-35264.htm
Tässä on muutamia populaarimusiikin kuuntelemista käsitteleviä kirjoja:
- Musta lammas: kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista
- Willoughdy, David: The world of music
- Reder, Alan: Listen to this!
Näistä voisi ottaa vaikka mallia ja kertoa omista kuuntelumieltymyksistä.
HelMet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa netin kautta lainat voi uusia enintään 5 kertaa mikäli niistä ei ole varauksia.
Suomenkielen opiskeluun ulkomaalaisille suunnattuja kielikurssipaketteja (cd + kirja) on Espoon kirjastoissa useita. Ko. kurssit voivat kuitenkin olla suosittuja ja varattujakin, joten kannattaa kysellä ja tarvittaessa varata lähimmästä kirjastosta. Joitakin Espoon kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kielikursseja ovat esim: "Supisuomea", "Finnish for foreigners", "Suomea suomeksi" ja "Kieli käyttöön", joissa kaikissa kielikurssipaketeissa on mukana sekä kirja että CD.
