Kirjasto 10:ssä, Itäkeskuksen kirjastossa ja Töölön kirjastossa voi soittaa sähköpianoa. Akustista pianoa Helsingin kirjastoissa ei ole.
http://www.lib.hel.fi/page/BBE3ADA4-1300-4A46-98A8-D832ABCBC34B.aspx
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Vantaan Tikkurilan kirjastossa on piano asiakkaita varten:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_/tikkurilan_k…
Myönteisesti sävyttyneestä mieskirjallisuudesta tulee mieleen muutamia teoksia, joiden on sanottu jättävän jälkeensä hyvän olon tunteen.
Kotimaiset kirjailijat:
-Kalle Isokallion Venttiili-Ville (Tammi). Juha Pikkarainen on kirjoittanut siitä laajan arvion, jonka voi lukea Ylen sivuilta osoitteesta http://yle.fi/uutiset/kalle_isokallio_venttiili-ville/6424484 .
Kirjailija Kalle Isokallion tuotantoon kannattaisi tutustua lähemminkin. Sieltä voi löytyä muitakin miehen menestystarinoista kertovia kirjoja.
-Ilmari, K (nimimerkki): Arvovaltakisa (Mielikirjat Kustannus-Shop). Kirjan sisällönkuvailun voi lukea Kirjasammosta osoitteesta http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_… .
-Antti Tuurin jotkut kirjat kertovat...
Pääkaupunkiseudulta löytyy suomenkielinen teos:
Törrönen, Hannele: Opaskirja monikkolasten vanhemmille, Stakes, Helsinki 1997
Kirjan saatavuuden voi katsoa netistä osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Myös muissa lastenhoitokirjoissa puhutaan kaksosista, esimerkiksi kirjojen Järkevää lastenhoitoa vauvasta murrosikään (Benjamin Spock) tai Suurivauvakirja (toim. Leeni Peltonen) lopussa on hyvät hakemistot, joiden avulla kaksosten hoitoa koskevat sivut löytyvät.
Kirjastoissa on käytettävissä myös Aleksi-tietokanta, jonka avulla löytyy muutama lehtiartikkeli aiheesta. Artikkeleita on julkaistu mm.Vauva lehdessä (numerot 8/1998 ja 9/1999) sekä Kaks Plus -lehdessä (9/1996). Yleensä kaksosia ja kaksostenhoitoa koskevia artikkeleita löytyy melko...
Aiheesta löytyy runsaasti kirjoja ja Internet-sivuja.
Suomen YK-liiton sivuilla Internetissä on julkaisu Ikäihmiset kehityksen kantajina (http://www.ykliitto.fi/maakansa/ikaihm). Sivut perustuvat samannimiseen kirjaan, jonka on toimittanut Helena Allahwerdi ja joka julkaistiin YK:n ikäihmisten vuonna keväällä 1999. Näillä nettisivuilla käsitellään myös vanhusten koulutusta.
Stakesin sivuilta löytyy Itsenäisen suoriutumisen edistämisen yksikkö ITSE (http://www.stakes.fi/itse/index.html), jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja kotona asumista. ITSEn sivuilla on varmasti Sinua hyödyttäviä asioita, mm. Silta-projektin loppuraportti (suoraan http://www.stakes.fi/itse/silta/loppura/raportti.htm...
Vuoden 2019 alusta alkaen ei pankkitunnuksia eli ns. vahvan tunnistautumisen mahdollistavaa tekniikkaa saa enää ajokortilla, vain passi tai poliisin antama henkilöllisyystodistus kelpaavat pankissa. Vastaavasti myöskään passia tai em. henkilöllisyystodistusta haettaessa ei ajokortti enää jatkossa kelpaa henkilöllisyyden osoittamiseen. Poliisi tosin joustaa jälkimmäisessä tapauksessa siten, että myös "vähän aikaa sitten vanhaksi mennyt" passi tai henkilökortti voidaan harkinnan mukaan hyväksyä. Pankit ovat tiukempia.
Heikki Poroila
Valitettavasti Joakim Bergin kappaletta Utan dina andetag, jota mm. Kent on esittänyt, ei ole suomennettu.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php
Väestöliiton sivulla tuosta touhutipasta käytetään nimitystä esiliukaste:
”Esiliukaste tunnetaan monesti nimellä ”touhutipat”. Kyseessä on nestemäinen aine, jota tulee peniksestä kiihottuessa.
Kun penis jäykistyy, voi peniksen päästä tulla nopeastikin nestemäistä ainetta. Kyse ei ole spermasta eli siemennesteestä vaan esiliukasteesta, jota erittyy peniksen päästä ennen siemensyöksyä. Ajatellaan, että se on peräisin peniksen rauhasista, jotka sijaitsevat virtsaputkessa. Esiliukastetta erittyy vaihteleva määrä, mutta kovin paljon sitä ei tule.”
https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mita-ovat-touhutipat-eli-esiliukas…
On hieman vaikeaa löytää kirjallisuutta nuorten kulutustottumuksista erityisesti vaatteisiin liittyen, mutta jospa seuraavista olisi kuitenkin apua.
Oulun kaupunginkirjastosta löytyi esim.
- Helenius, Pia: Nuorten kulutus ja identiteetti 90-luvun Suomessa, Hki : Kuluttajatutkimuskeskus.
- Lampikoski, Kari: Kuluttajavisiot : näköalojan kuluttajakäyttäytymisen tulevaisuuteen. Porvoo : WSOY, 2000. Aineiston saatavuuden voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskus on julkaissut sarjaa Nuoret kuluttajina, esim.
- Nuoret kuluttajina, osa 4 : nuorten kulutusmenojen kehitys kotitalouksissa vuosina 1981 ja 1985. 1992
- Nuoret kuluttajina, osa 5 : kulutus nuorten...
Tiedustelin asiaa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta, joka hoitaa Helsingistä tilatut kaukolainat niin koti- kuin ulkomaillekin. Sain vastaukseksi, että video- tai DVD-materiaalin kaukolainaaminen onnistuu ainoastaan Pohjoismaihin yhteistyösopimuksen turvin. Muualle maailmaan video- tai DVD-tallenteita ei lähetetä. Ilmeisesti tekijänoikeussyyt estävät laajemman kaukolainauksen. Tämä on siis Helsingin kaupunginkirjaston tulkinta. Muiden Suomen kaupungin- tai kunnankirjastojen puolesta en voi vastata, mutta luulen, että samaa politiikkaa täytyy noudattaa muuallakin.
Kannattaa kuitenkin ottaa yhteys omaan paikalliseen kirjastoon Lontoossa ja tiedustella asiaa sitä kautta. Paikallisen kirjastosi henkilökunta sitten selvittää asian...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta
http://www.helmet.fi löytyivät ainakin seuraavat aihettasi sivuavat teokset :
BALVOLL, Gudmund: Vihannesten avomaaviljely. 1998.
VOIPIO, Irma : Vihannekset : lajit, viljely ja sato. 2001.
JUUTI, Marjatta : Avomaan kasvituotannon perusteet. 1994.
LAATUVIHANNESTEN hyvät viljelymenetelmät : tutkimusohjelman loppuraportti. 1998.
Avomaankurkun viljelystä on vaihtelevassa määrin tietoa myös erilaisissa keittiöpuutarha- ja vihannesviljelyoppaissa, joihin lienee paras tutustua paikan päällä kirjastossa (Helsingin kirjastoluokat 653.2 ja 653.22).
Viikin tiedekirjaston eViikki -tietokannasta http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html
voit hakea kirjallisuus- ja artikkeliviitteitä...
Tarkoitat varmaankin runoilija Saima Harmajaa. Aino Harmaja -nimistä kirjailijaa ei löydy. Saima Harmaja kuoli keuhkotautiin 23-vuotiaana 21.4.1937. Lisätietoja: http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/harmaja.htm .
Tietoyhteiskunnan nopea kehitys ja pääkaupunkiseudun kuntien talouden huononeminen ovat heikentäneet huolestuttavasti kirjastojen toimintaedellytyksiä. Kirjastojen lisääntynyt käyttö vielä korostaa määrärahojen niukkuutta.
Tästä huolimatta kirjastojen peruspalvelut ovat täysin maksuttomia. Voit siis käyttää ilmaiseksi kirjaston kokoelmia, yleisötiloja ja palveluita kuten esimerkiksi internetiä sekä saada lainaksi samanaikaisesti jopa 40 teosta. Jotta kirjastojen aineisto kiertäisi nopeasti ja riittäisi mahdollisimman monelle, näistä 40 lainasta voi olla enintään 20 CD-levyä, 5 videokasettia, 5 DVD-levyä ja 5 CD-ROMia.
Lainasi voit uusia maksutta jopa 5 kertaa peräkkäin (ellei siitä ole varausta) joko kirjastokortillasi kirjastossa tai...
Internetistä Google-haulla "Polvere Rosa" löytyi teos Polvere Rosa #2, tekijä A. Gallo http://www.alagna.it/winter%20sports/schede%20tecniche.htm . Sivun lopussa on tieto "The most complete guide for off-piste skiing on Monte Rosa" ja tilausmahdollisuus.
Myös Francois Labandelta on ilmestynyt teos: Ski de Randonnee Haut Valais. Tämä tekijä on julkaissut myös muita teoksia Monterosan alueelta, jotka valitettavasti olivat loppuunmyytyjä http://www.amazon.com/exec/obidos/search-handle-form/002-5700494-6004854 .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista on linkkejä laskettelukeskuksiin http://www.makupalat.fi/urheilu2.htm#laskettelu .
Venerekisteri löytyy maistraatien internetsivun kautta
http://www.maistraatti.fi/
Siellä on mm. moottorivenerekisterin tietopalvelu.
Myös Tullin tuontitilastot antavat kuvan perämoottoreiden myynnistä, vaikkakin karkealla tasolla. http://www.tulli.fi
Tullin tilastopalvelu:
http://www.tulli.fi/fi/05_Ulkomaankauppatilastot/09_Tilastopalvelu/inde…
Suomalaisten kirjastojen yhteistä digitointitoimintaa koordinoi Suomen kansalliskirjasto, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/dimiko/index.htm . Vastikään on luotu eKam-kumppanuusryhmä kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitointiyhteistyön edistämiseksi, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/dimiko/eKAM.htm . Sinun kannattaa tiedustella aiheesta lisätietoa Suomen kansalliskirjastosta.
Varsinaisia "nettikirjoja" eläinten/koirien sairauksista ei Internetistä juurikaan löydy, mutta sensijaan kylläkin runsaasti sivu(sto)ja ja artikkeleita. Koirista ja niiden sairauksista löytyy useita niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin ylläpitämiä sivustoja. Tässä niistä muutamia:
http://www.vetcare.fi/index.php?id=75
http://www.elainsairaalanystavat.com/kysy/index.asp
- kysymyksiä ja vastauksia
http://koti.mbnet.fi/tsaikkon/elainlaakarinet/
http://www.htk.fi/public/ppu/silmasairaudet.htm
http://www.htk.fi/public/ppu/Selkasairaudet.htm
http://www.tunturisusi.com/koiralinkit/artikkelit.html
http://www.dlc.fi/~mattiera/terve.html
http://www.pelastetaankoirat.com/faktat_sairaudet.htm
Lisäksi eri rotuyhdistyksillä on omat...
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta: Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997. Kirja näyttää olevan saatavilla Keravan kaupunginkirjastossa.
Voit katsoa myös aiempia vastauksia aiheesta Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta asiasanalla Keene Carolyn, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Töölön kirjastossa on sähköpiano, jonka voi varata käyttöönsä. Ks., http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=3404 . Lisäksi Itäkeskuksen kirjastossa on digitaalipiano ja Kirjasto 10 on soittohuone, jossa on sähköpiano, ks.
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1655 .
Kiitos kysymyksestäsi! Kyseisistä suvuista ei varsinaista kirjallisuutta löydy, eikä sitä löydy ainakaan Lapponica-tíetopalvelun piiristä, valitettavasti.
Ohjaisin sinut paikallisen sukututkijayhdistyksen puheille, yhteystiedot löytyvät varmaankin lähimmästä kirjastostasi.
Sukututkijoilla toimivat netissä oma sivut osoitteessa:
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät myös aloittelijalle hyödyllisiä osoitteita.
Uudenkaupungin kirjaston neuvonta: (02) 8451 5382
Kissankellon kielipulma on satu, joka on luettu Radio Suomen Pätkä, päivän tarina –ohjelmassa. Yleisradiosta kerrottiin, että ohjelman sadut ovat Ylelle kirjoitettuja, kirjoittajana ainakin tässä tapauksessa on nimimerkillä kirjoittava toimittaja. Satuja ei siis ole mahdollista ostaa kirjakaupasta, eikä myöskään lainata kirjastosta.
