Tuusulan kunnan sivuilla http://www.tuusula.fi/ on yhteystietojen lisäksi (joitakin asioita kannattaa kysyä suoraan kunnan viranomaisilta) monenlaista muuta tietoa. Linkin Kunnan palvelut -> tietoa Tuusulasta alta kohdasta "taskutietoa Tuusulasta" selviää mm. että vuonna 1999 työttömyysaste on ollut 7,3 % ja että asukasluku vuonna 2000 on 31 168.
Katso myös Ascentian tuottama Fennica- hakemisto, http://www.ascentia.fi/fennica/k396.htm , siellä on selkeästi esitetty "faktaa ja figuuria" koskien Tuusulaa. Sisältää myös vertailuja muihin kuntiin.
Maanmittauslaitoksen sivuilta http://www.kartta.nls.fi/ löytyy karttoja ja paikkatietoa. Vapaasti katsottavat (ei maksulliset) kartat eivät ole kovin kummoisia, joten karttoja kannattaa tulla...
Kustannusyhtiö Otavan sivuilta löytyy tietoa Bert-kirjojen kirjoittajasta Anders Jacobssonista ja lista suomennetuista Bert-kirjoista. osoite on http://www.otava.fi/
Muuten netistä löytyvä suomenkielinen aineisto Bert-kirjoista on lähinnä nuorten lukijoiden palautetta erilaisilla kirjallisuussivuilla. Tässä muutamia esimerkkejä:
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
http://www.edu.espoo.fi/~matilda/
http://www.ouka.fi/kirjasto/nuorkir.htm
http://hyvan-a5.pc.helsinki.fi/chilias/kirjoista.html
http://www2.hrsk.edu.fi/~kari/Ateljee/verkkolehti/ryhma1/bert.htm
Ruotsin kansalliskirjasto Kungliga biblioteket (KB) on digitoinut ruotsalaisia sanomalehtiä. Svenska dagstidningar -verkkoaineistossa on digitoitu Aftonbladet, Dagens industri, Dagens nyheter, Expressen och Svenska dagbladet kokonaan. Sen lisäksi on n. 400 sanomalehteä, joita on digitalisoitu osittain. Tällä hetkellä palvelusta löytyy 200 miljoonaa sivua. Tekijänoikeussyistä vapaasti käytössä sanomalehdet ovat silti vain vuoteen 1903 asti. https://www.kb.se/hitta-och-bestall/hitta-i-samlingarna/svenska-dagstidningar.html
Verkkopalveluun pääsee https://tidningar.kb.se/
Merja Jalosta löytyy tietoa mm. kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Loivamaa (1995) ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995); nettiosoitteista http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html ja http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990602-161135.html sekä artikkeleista:
Pappilan ponitytöt kilpailussa / Merja Jalo & Marvi Jalo (Kaleva 1998-07-21, Kirja-arv.)
Vaara Raudikkotiellä (Lapset ja yhteiskunta 1988, Kirja-arv., nro 11, sivu 29)
Naamiaisratsastus (Virke 1988, Kirja-arv., nro 4, sivu 41)
Digitaalinen / elektroninen / sähköinen julkaiseminen tarkoittaa yleensä verkkojulkaisemista. Myös cd-rom-julkaisut ovat digitaalisia julkaisuja. Kirjastotyössä digitaalinen julkaisutoiminta näkyy toisaalta kirjastojen asiakkailleen tarjoamina verkko- tai cd-rom-julkaisuina ja toisaalta kirjastojen itse tuottamina verkkojulkaisuina.
Kirjastot voivat tarjota asiakkailleen digitaalisena mm. lehtiartikkeleita, sanakirjoja ja eri alojen hakuteoksia. Suomessa Kansallinen elektroninen kirjasto, FinELib http://www.lib.helsinki.fi/finelib/index.html hankkii kansainvälisiä ja kotimaisia elektronia aineistoja tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen tueksi. FinELib on konsortio, joka koostuu yliopistoista, ammattikorkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja...
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/index.html asiasanalla iltapäivätoiminta löytyivät teokset:
- Koululaisten päivähoidon kehittäminen, 1982, Sosiaalihallitus
- Kuka on mun kaa, 1999, Lasten keskus
- Kirjeitä rehtoreilta, 2000, PS-kustannus: artikkeli Turvallinen iltapäivä koulun pienemmille
Lindasta-yliopistokirjastojen tietokannasta em. asiasanalla tuli 17 viitettä, joista muutama esimerkki:
- Kerhotyö ja iltapäivätoiminta tukee koulun tavoitteita / toim. Piritta Syvänen
1999, Kerhokeskus
- Koululaisten iltapäivätoiminnan kehittäminen Laajasalossa 1997-1999, Helsingin kaupunki, Sosiaaliviraston julkaisusarja, 2000
- Peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishanke 1999-2001 : loppuraportti,...
Mahtaakohan kyseessä olla satu? Suomeksi käännettyjen sarjakuvien luettelosta http://www.sci.fi/~karielk/com_fien.htm löytyi mainitun niminen sarjakuva. Alkuperäiseltä nimeltään se on Dickie Dare. Tekijä oli alunperin Milton Caniff, sittemmin Coulton Waugh. Päähenkilö oli seikkailuista unelmoiva lukuintoinen poika, joka isänsä ystävään, hurjapäiseen merimieheen, tutustuttuaan kokee tämän kanssa oikeita seikkailuja ympäri maailmaa. Sarjakuva ilmestyi Yhdysvalloissa v. 1933-1957. Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt tarkempaa tietoa koska ja missä muodossa sitä olisi julkaistu Suomessa.
Lukijakommenteista saatu tarkennus: Sarjakuvaa on julkaistu Seurassa 50-luvun loppupuolella.
Voit tarjota kirjaasi kirjastoille. Yleisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-etusivun linkeistä. esim. osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi.
Kirjastot maksavat teoksista, jotka ne haluavat hankkia, mutta myös lahjoituksia saadaan. Kaikkia lahjoitettujakaan teoksia ei voida ottaa vastaan, vaan aineistonhankinnasta vastaavat kirjastonhoitajat päättävät mitkä teokset sopivat kirjaston kokoelmiin.
Suomeksi löytyy vain Karin Tillischin Shadow - varjoista tähtiin -kirja. - Karin Tillischin tavoittaa sivuilta http://www.shadow-show-team.com/index_2.php .
Kun aineisto on HYLLYSSÄ-tilassa, se tarkoittaa, että se on hyllyssä omistajakirjastossa. Kyseinen Coelhon teos oli hyllyssä Oulunkylän kirjastossa, josta se on lähetetty Pitäjänmäen kirjastoon tänään 3.4.07. Helmet-järjestelmässä kirja on nyt MATKALLA-tilassa. Aineiston matka Helsingin alueen kirjastosta toiseen kestää pääsääntöisesti kaksi päivää (pitempäänkin kuljetusaikaan voi varautua), joten kirjan pitäisi olla perillä Pitäjänmäellä torstaina 5.4.07. Kun varaus on vastaanotettu määränpääkirjastossa, siitä lähtee asiakkaalle saapumisilmoitus.
Joihinkin kirjastoihin Suomessa on jo alettu hankkia blu-ray DVD-levyjä, ei kuitenkaan moneen. Esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa ei näitä elokuvia ainakaan vielä ole. Yksi ratkaistava asia nimenomaan ovat nuo kaksi formaattia: hankitaanko molempia, tai jos hankitaan vain toista, kumpaa. Mahdollisesta hankintojen aikataulusta ei pääkaupunkiseudun kirjastoilla ole vielä tietoa. Kirjastojen yhteisellä kirjastot.fi-sivustolla on aiheesta keskusteltu syyskuussa 2007:
http://www.kirjastot.fi/keskustelut/aiheet.aspx?messageID=c6c864cd-94ac…
Ilmeisesti kyseessä on Pat Conroy. Saat luettelon hänen suomeksi ilmestyneistä teoksistaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta https://finna.fi Klikkaa haku auki ja kirjoita hakusanat-kenttään nimi Conroy, Pat. Valitse hakutyypiksi tekijä. Klikkaa sitten hakunappulaa. Hakutuloksen ylimmällä rivillä näkyy Pat Conroyn nimi. Klikkaa osumien määrän ilmaisevaa numeroa (kirjoittajan nimeä ei voi Fennicassa klikata), jolloin saa eteesi luettelon Conroyn suomeksi ilmestyneistä teoksista. Niitä on ilmestynyt vain neljä. Luettelossa näkyvät teosten kaikki painokset.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät Conroyn teokset löydät näin: klikkaa auki Lastu http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Klikkaa linkkiä Tarkennettu haku ja kirjoita...
Resepti on julkaistu kirjassa
Lawson, Nigella, Forever summer. Chatto & Windus, 2002. Teos löytyy Vaasan ammattiopistosta. Teos löytyy myös ruotsinkielisenä
Lawson, Nigella, Nigellas sommarmat. Stockholm : Forum, 2003 ((Italien)). Teosta löytyy useammasta kirjastosta, katso http://monihaku.kirjastot.fi . Voit tiedustella lähikirjastostasi, miten voisit tilata näitä kirjoja kaukopalvelun kautta.
Nigella Lawsonin kotisivuilta ei löydy tätä ohjetta.
Katso lisää
http://www.nigella.com/index.asp
Antiikin ja keskiajan kirkkohistoriaa käsitteleviä kirjoja löytynee varsinkin isommista kirjastoista useampia. Sopivia kirjoja voi myös tilata kaukolainaksi muista kirjastoista, jos niitä ei oman kunnan kirjastosta löytyisi.
Joitakin suomenkielisiä teoksia:
Walsh: "Kristinuskon syntyhistoria";
Krötzl: "Pietarin ja Paavalin nimissä: paavit, lähetystyö ja Euroopan muotoutuminen";
Thiede: "Kala Rooman keisarille";
Hällström: "Johdatus varhaisen kirkon teologiaan";
Eusebiuksen kirkkohistoria.
Eusebiuksen kirkkohistoria on vanhimpia kirjallisia lähteitä aiheesta. Kirja on kirjoitettu kilpailevista uskonnoista voiton saaneen ja keisari Konstantinuksen suosiman kristillisen kirkon näkökulmasta n. vuonna 324 jKr. Kirjan uusissa laitoksissa (esim...
Etelä-Haagan, Itäkeskuksen, Kontulan, Laajasalon, Lauttasaaren ja Malmin kirjastoissa on värikopiokone. Tieto löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kopiokoneet/.
Baconin The truth -essee löytyy Totuudesta-nimisenä valikoimasta Francis Baconin filosofiset mietelmät (Weilin, 1910). Elof Kristiansonin suomentamana kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Mikä on totuus, sanoi Pilatus ivaten eikä jäänyt odottamaan vastausta." Sama katkelma löytyy kokoelman Sitaatit ja lentävät lauseet (Otava, 1992) Sitaatit-osiosta Jarkko Laineen suomentamana: "Mikä on totuus, sanoi pilkkaava Pilatus eikä jäänyt odottamaan vastausta."
Voit selata koulutustarjontaa vaikka Opetushallituksen Koulutusnetistä
http://www.koulutusnetti.fi/
Tietoa sisustusalan koulutuksesta löytyy vaikka siten, että haet Koulutustarjonta sivulta, sanahaulla sisustus, niin löydät tietoa alan koulutuksesta . Tällä haulla löytyy esimerkiksi elokuussa alkava sisustusalan koulutus http://haku.koulutusnetti.fi/koulutusnetti/supplyData.do?command=Selaa%…, joka järjestetään Satakunnan ammattiopistossa, lisää tietoa löydät opiston sivuilta http://sataedu.fi/
Kyseinen koulutus järjestetään Huittisissa, jonne on Salosta matkaa n. 100 km ja hakuaika koulutukseen on elokuussa.
Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248). Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan, Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja Rinne (1984) Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu. Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa käsittelevistä teoksista löytyy tietoa aiheesta.
Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman...
Useimmat varhaiset tiedot Takasesta ovat lähinnä kaakkoisesta Suomesta, 1700-luvulta mm. Elimäeltä, Miehikkälästä ja Sippolasta, 1739. Jämsässä on muistiin merkitty Carl Takanen 1824 ja Maskussa Michel Takanen jo 1450. 1900-luvun alkukymmenillä Takasia asui toisaalta Kaakkois-Suomessa, toisaalta lukuisissa pitäjissä Kuhmoisten-Virtain-Kuortaneen-Karstulan-Jyväskylän reunustaman alueen sisäpuolella, joitakin Nurmijärvellä, Rauman seudulla, Kankaanpäässä, Siikaisissa ja Sievissä. Lohjan pitäjässä on tunnettu sukunimenä sekä Takanen että Takainen (8). Nimen taustalla on usein Takala-niminen talo. Takanen on voinut siirtyä sukunimeksi talonnimestä myös suoraan.
Lähde:
Pirjo Mikkanen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava, 2000