Tiede-lehden artikkelissa 2012:2
http://www.tiede.fi/artikkeli/1510/maistat_mita_kuulet
on viitattu joihinkin tutkijoihin.
Bruno Meszistä mm. löytyy netistä useita viittauksia, esim.
http://www.academia.edu/704926/The_music_of_taste
http://www.molecularrecipes.com/molecular-gastronomy/taste-music/
http://www.perceptionweb.com/abstract.cgi?id=p6801
Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneissa on Asko-käyttöjärjestelmä, jossa on käytettävissä vain valmiiksi asennettuja tietokoneohjelmia. Valitettavasti Skypeä ei ole asennettuna näihin tietokoneisiin ja yksittäiselle tietokoneelle ei voi asentaa uusia ohjelmia. Joillakin kirjastoilla on kuitenkin käytettävissä varattavia suljettuja tiloja, joissa voi käyttää rauhassa Skypeä omalla tietokoneella kirjaston langatonta verkkoa käyttäen. Pasilan kirjastosta löytyy esimerkiksi tällainen tila, jonka tilavaraus tapahtuu saman ajanvarauspalvelun kautta kuin asiakastietokoneiden tai soittamalla kirjastoon.
Lisätietoa asiakastietokoneista: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
'Kun mummot kuolevat' löytyy Kilven teoksesta nimeltä Animalia. Netissäkin se on: http://www.transpoesie.eu/poems.php?doc_id=399. Eeva Kilven runokirjassa Kiitos eilisestä löytyy neljäsäkeistöinen runo nimeltä 'Isoäiti'. Se olisi aika sopiva tilanteeseen. Nämä ovat tietysti makukysymyksiä, mutta olisi ehkä parasta mennä johonkin kirjaston selailemaan runokirjoja tai esimerkiksi näitä isoja värssykirjoja, joista löytyy runoja, värssyjä: Suuri Värssykirja, Elämäsi matkalle. Ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun sekä Elämänviisauden kirja. Helsingissä nämä löytyvät luokasta 171.
Aiheeseesi liittyvää kirjallisuutta kannattaa haeskella lähinnä tieteellisten kirjastojen kokoelmista. Tässä muutamia ehdotuksia alkuun päästäksesi. Jos havaitset jonkun kirjan mielenkiintoiseksi, hanki se käsiisi ja tutki lähdekirjallisuusluetteloa. Saat näin vinkkejä lisäaineistosta. Koulusi kirjastossa/lähikirjastossasi voit tehdä kaukolainapyynnön aineistosta jota niistä ei paikanpäältä löydy.
1) Hakala, Liisa: Liikunta ja oppiminen--mitä merkitystä on kuperkeikalla?
JULK/UTG: PS-kustannus, Jyväskylä, 1999, 158 s.
SARJA/SERIE: Opetus 2000
ASIAS/ÄMNESORD: liikunta,opetus-- liikkuminen,lapset-- oppiminen,käsitykset.
2) Motivaatio ja minäkäsitys liikunnassa ja urheilussa : Vuokatin liikuntapsykologinen seminaari / Eeva-Liisa Sarlin...
Tarkoitat varmaankin Pirkko Peltonen-Rognonin ja Seija Walliuksen kirjaa "Intohimojen ilta", joka ilmestyy lokakuussa 2000. Teos on tilattu Turun kaupunginkirjastoon, ja siitä voi tehdä varauksen vain
neuvonnan kautta, sillä tilattuja kirjoja ei voi varata Internetin kautta.
Esim. Gina Steerin kirjasta "Suklaaherkkuja", joka on ilmestynyt "Hyvää helposti"-sarjassa v.1995, löytyy resepti, jossa tosin ei mainittu pullan ranskankielistä nimeä, mutta uskoisin kyseessä olevan juuri "pain au chocolat".
Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettiyksiköstä antoi tällaisen vastauksen:
Ensimmäisessä kuvassa on vaalea kääpä, mutta ilman näytettä sitä ei voi määrittää. Toisessa kuvassa (LautaSieniRuskeaP) on rivikääpä (Antrodia serialis), joka on luonnossa hyvin yleinen ja lahottaa kaatuneita kuusia. Se viihtyy myös lahoavissa laudoissa ja hirsissä. Usein se tekee kapean, yläpinnaltaan ruskean lakin kasvaessaan puun kyljessä tai esim. pölkyn päässä. Tässä lakkia ei ole koska on kasvanut laudan maata vasten olevalla pinnalla.
Laudat voi jättää lahoamaan. Niillä kasvavat käävät eivät tartu eläviin puihin, eivätkä kuivaan puuhun, esim. lauta- tai hirsiseinään. Maastoon jätettynä ne edistävät monimuotoisuutta ja palauttavat...
Kirjastoissa on useidenkin eri kustantajien julkaisemia "easy readereina" tunnettuja teossarjoja, joissa on ilmestynyt monenlaista kaunokirjallisuutta helpotetussa muodossa. Kirjoissa mainitaan, mitä tasoa kukin teos edustaa. Esimerkiksi perinteinen sarja, jonka nimi on yksinkertaisesti Easy Readers, on jaoteltu neljään tasoon:
A-taso perustuu 650 sanan sanavarastoon
B-taso: 1200 sanaa
C-taso: 1800 sanaa
D-taso: 2400 sanaa
Vastaavasti Penguin Readers -sarjassa on kuuden tasoisia teoksia:
1 Beginner: 300 sanaa
2 Elementary: 500 sanaa
3 Pre-Intermediate: 1050 sanaa
4 Intermediate: 1650 sanaa
5 Upper Intermediate: 2300 sanaa
6 Advanced: 3000 sanaa
Muita vastaavia sarjoja ovat esimerkiksi Collins English Readers,...
Pohjaan kaiverrettujen nimikirjainten vuoksi arvelen, että eläinfiguurit voisivat olla Svante Turusen suunnittelemia. Hän ei koskaan työskennellyt Kupittaan Savelle. Turunen oli itseoppinut keraamikko, joka perusti vuonna 1948 toiminimen T:mi Svante Turunen. Hänen koriste-esineistään tunnetuimpia ovat bambihahmot.Turusen eläinhahmot sekoitetaan usein Kupittaan Savelle samankaltaisia figuureja suunnitelleen Anja Salonen-Rantasen tuotantoon. Kupittaan Savi valmisti useiden suunnittelijoiden eläinfiguureja. Niiden suunnittelun aloitti Kerttu Suvanto-Vaajakallio. Hänen lisäkseen suunnittelijoina olivat ainakin Valentina Modig , Pentti Joronen ja Anja Salonen-Rantanen.Svante Turusesta ja hänen tuotannostaan voit lukea lisää sivulta http://www....
Seuraavat Rossinin oopperat löytyvät cd-levyinä Helsingin kaupunginkirjastosta: Sevillan parturi (Pääkirjasto,Rikhardinkatu,Töölö,Etelä-Haaga,Oulunkylä,Itäkeskus,Vuosaari)
La Donna del Lago (Rikhardinkatu)
Varasteleva harakka(Pääkirjasto)
Il Turco in Italia (Pääkirjasto)
Italiatar Algeriassa (Töölö)
L'inganno Felice (Pääkirjasto,Töölö)
Otello (Pääkirjasto)
Semiramis (Pääkirjasto,Töölö)
Tancredi (Pääkirjasto,Kallio)
Tuhkimo (Pääkirjasto,Kallio)
Il Viaggio a Reims (Pääkirjasto)
Wilhelm Tell (Pääkirjasto,Töölö,Kallio,Itäkeskus)
Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä Viola-tietokanta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja musiikkiaineistojen yhteistietokanta, sisältää suomalaisten äänitteiden tiedot. Violasta löytyy vain kaksi viitettä nimellä "Talvihäät". Ensimmäinen sisältyy Terho A. Könösen nuottijulkaisuun "Taakse jäänyttä elämää" vuodelta 1990. Toinen "Talvihäät" liittyy videotallenteeseen TV-ohjelmasta "Valssi kahdelle - Häävalssien sävellys- ja sanoituskilpailu" vuodelta 2000. Kappaleen säveltäjä ja sovittaja on Hannu Oskala, sanoittaja Pertti Oskala ja esittäjä Anssi Känsälä. Ohjelmaa ei liene myynnissä eikä kirjastoissakaan.
Näyttää siltä, että Oskalan "Talvihäät"-kappaletta ei ole vielä kukaan levyttänyt. Asiaa kannattaa ehkä tiedustella televisio-...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat- linkkiluettelosta löytyy paljon linkkejä näistä aiheista:
http://www.makupalat.fi/luonto.htm luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.makupalat.fi/elukat.htm eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.makupalat.fi/kasvit.htm kasvit
Samoin Linkkikirjastosta löytyy linkkejä:
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=649 luonnonsuojelu, mm. uhanalaiset lajit
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=718 eläimet, mm. linnut ja perhoset
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=711 kasvit
Olen hakenut useista eri tiedonlähteistä, mutta vaikuttaa siltä että kaikki käsialaan liittyvät kirjat koskevat joko käsialantutkimusta, esimerkiksi ihmisen luonteen tarkastelua käsialan valossa eli käsialantulkintaa, tai vanhojen käsialojen tuntemusta historiantutkimisen kannalta.
Kaunokirjoitukseen liittyvät opukset ohjaavat lähinnä kalligrafiaan ja tekstaukseen. Mutta ehkä niistä olisi hyötyä myös käsialan kehittämisessä.
Seuraavasta nettijulkaisusta voisi olla sinulle iloa Käsin kirjoittaminen vuonna 2000, http://www.edu.fi/julkaisut/kasiala.pdf . Siinä on erilaisia käsialamalleja ja lisäksi luku Näin kehitetään hyvä käsiala.
Kyseessä on Juha Mannerkorven runo. Se löytyy ainakin teoksista Runo puhuu ilosta ja Juha Mannerkorven teoksesta Runot 1945-54.
Kyseiset kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohausta osoite http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Ball: Kirkas maa: miten värit syntyvät -kirjassa on myös akryylimaalien historiaa.Teoksessa mainitaan, mm. Andy Warhol, Helen Frankenthaler ja David Hockney akryylimaalareina. - Taide-lehdessä 3/97 s.52-55 on esitelty Robert Lucanderia. Lähes kaikki nykymaalarit ovat maalanneet akryyleillakin, mm. Jorma Hautala, Juhana Blomstedt, Raili Tang, Sinikka Tuominen, Liisa Rautiainen, Jukka Mäkelä.
Seuraavista teoksista voisi löytyä tietoa pulmaan:
Heilurikellot. Osa 1 : Käynnit, heilurin ripustus ja voimansiirto käynniltä heilurille, kalenterikellot / Leo Koivisto, [Espoo] : [Kellosepäntaidon edistämissäätiö], 2002.
Kello-oppi. 1-2 / Hannu Ruokola / [julkaisija:] Opetushallitus, Helsinki : VAPK-kustannus, 1992-1993.
Voisit myös kysellä apua Suomen kelloseppäliitosta,
http://www.kelloseppaliitto.fi/ . Heidän sivuillaan on myös yhteydenottolomake, http://www.kelloseppaliitto.fi/yhteydenotto/.
Netin kautta ei ole mahdollista pidentää varauksen voimassaoloaikaa, mutta voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa muuttamaan varauksesi voimassaoloaikaa.
Sweet Valley High -kirjoista on kysytty usein aikaisemminkin. Voit lukea kysymykset ja vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun Arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakusanaksi Etsi arkistosta -kohtaan Sweet Valley High.
Sweet Valley High -sarjaa on isommissa kirjastoissa englanninkielisenä vaihtelevia määriä, esim. Kotkan kaupunginkirjastossa on 4 kpl, koko Kymenlaakson kirjastoissa yhteensä 10, Helsingin kaupunginkirjastossa 38 kpl. Kirjastot hankkivat englanninkielisiä kirjoja oman harkintansa mukaan, hankintatoiveita voi aina esittää. Käänny Kotkan kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen, jos haluat lainata esim. Helsingin kaupunginkirjaston kirjoja.
Vanhan Valamon luostarista ja vain sen puutarhasta kertovaa kirjaa ei löytynyt. Kannattaa ehkä katsella myös sellaisia teoksia, joissa on kuvia tai valokuvia luostareista, niissähän voisi olla kuvia myös puutarhasta! Näitä saa ainakin kaukolainaamalla, osa kirjoista kertoo vanhasta Valamon luostarista: 1.Luostari Jäämeren rannalla Petsamon luostarin historiaa, Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 2. Kristuksen kirkastumisen luostari Uusi Valamo 1940-1990 , Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 3. Hamnö keskiaikainen luostarimiljöö ulkosaaristossa Gustavsson, Kenneth [Mariehamn] Ålands landskapsstyrelse, Arkeologiska sektionen vid Museibyrån 1998. Sekä 4. Lapsuuteni vanha Valamo....
