Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Onko kirjailijasta Robert van Gulikista mitään tietoa? Hän on kirjoittanut Tuomari Dee-dekkareita. 1129 Robert van Gulikista löytyy internetistä jonkin verran tietoa. Valitettavasti sivut ovat yleensä englanninkielisiä, mutta tässä joitain poimintoja: http://hjem.get2net.dk/bnielsen/gulik.html http://www.teleologic.com/crghome/vangulik.html http://www.ude.de/gulik/ Lisää tietoa kirjailijasta voit löytää esim. google-haulla "robert van gulik" (ilman sitaatteja haussa) (http://www.google.com)
Teen koulussa ns. esitelmää kirjailijasta Francine Pascal. Olen etsinyt muutamista paikoista tietoa, mutta mitään ei tunnu irtoavan! Jos olisi mahdollista,… 1129 Francine Pascal´n esittelyn löydät kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ Kirjastopalvelu, 2001). Kirjaa voit kysyä lähikirjastostasi tai tarkistaa sen saatavuuden Helmet-sivulta http://www.helmet.fi/ Francine Pascalista löydät tietoja myös netistä: http://www.randomhouse.com/sweetvalley/meetfrancine Sivulta löytyy linkkejä Sweet Valley High -sivuille.
Tarvitsen tietoa lahjakorteista ja etusetelleistä Kirjanpidollisesti kaikki muukin kyllä käy 1129 Ikävä kyllä artikkeliviitteitä tästä aiheesta ei löytynyt kirjaston käytössä olevista tietokannoista, ARTOsta, ALEKSIsta eikä Helecon FINPistä. Joitakin viitteitä löytyy esim. Googlen haulla "lahjakortit kirjanpito" ja etuseteli, esim. Verohallinnon sivuilla http://www.vero.fi/ Keskusverolautakunnan päätökset 40 ja 41/1998. Myös Kuluttajaviraston sivulta http://www.kuluttaja-asiamies.fi/user_nf/default.asp site=34&tmf=0&lmf=0&id=0 löytyy aiheesta haulla "etusetelit" ja "lahjakortit". Kannattaisi käydä läpi kirjaston markkinoinnin ja kirjanpidon luokan kirjoja tai etsiä HelMetistä http://www.helmet.fi/ sanahaulla asiakassuhde tai markkinointi.
Tiedustelen, mihin osoitteeseen ja kenelle minun tulee osoittaa kirjoittamani kirja "Elämäni matkalla" ISBN 952-91-8138-8, kun haluan sen kirjastojen käyttöön… 1129 Voit tarjota kirjaasi kirjastoille. Yleisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-etusivun linkeistä. esim. osoitteesta: http://www.kirjastot.fi. Kirjastot maksavat teoksista, jotka ne haluavat hankkia, mutta myös lahjoituksia saadaan. Kaikkia lahjoitettujakaan teoksia ei voida ottaa vastaan, vaan aineistonhankinnasta vastaavat kirjastonhoitajat päättävät mitkä teokset sopivat kirjaston kokoelmiin.
Kun etsimäni kirja kuulemma on keskusvarastossa 1 ja hyllyssä, joudun kysymään, missä on keskusvarasto. Pasilassa? Muualla? Mitä minun on tekeminen saadakseni… 1129 Voit varata kirjan netin kautta, jos sinulla on tunnusluku. Varasto on Pasilassa, mutta jos haluat noutaa kirjan toisesta kirjastosta, se onnistuu valitsemalla noutopaikaksi haluamasi kirjaston. Jos tunnuslukua ei ole, voit soittaa Pasilan pääkirjastoon p. 310 85001, tai 310 85331 ja noutaa kirjan sieltä.
Löytyykö jostain helsingin kaupungin kirjastosta, Verotus-lehteä numero 5/2004? 1129 Verotus -lehti tulee Leppävaaran ja Tikkurilan kirjastoihin. Kummassakin kirjastossa sitä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi viisi edellistä vuotta. Leppävaaran kirjastosta lehteä ei lainata, joten etsimänne numeron pitäisi olla aina paikalla. Tikkurilan kirjasto lainaa Verotus -lehteä. Helmet -aineistohausta näkyy onko lehti lainassa. Sivuilta löytyy myös kirjastojen osoitteet ja aukiolotiedot. http://www.helmet.fi/
Etsin kirjaa yms. aineistoa, joka liittyy maalariin nimeltä Howard Pyle. 1129 Howard Pylen kuvittamia kirjoja on kijastoissa ruotsiksi ja englanniksi. Kuvitus on mustavalkoista. - Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta löytyy teos Howard Pyle/introd. by Rowland Elzea, joka on julkaistu Torontossa vuonna 1975. Internetissä on paljon kuvatiedostoja, joissa on Pylen maalauksia. Laitan tähän pari osoitetta esimerkeiksi: http://images.google.fi/images?q=howard+pyle&hl=fi&lr=&sa=X&oi=images&c… http://www.artcyclopedia.com/artists/pyle_howard.html http://employees.csbsju.edu/roliver/eao/pyle.html .
Haluaisin tietoja Riikosten ja Taposten suvuista, ennen sotia, Karjalasta, Heinjoen kylässä. 1129 Kiitos kysymyksestäsi! Kyseisistä suvuista ei varsinaista kirjallisuutta löydy, eikä sitä löydy ainakaan Lapponica-tíetopalvelun piiristä, valitettavasti. Ohjaisin sinut paikallisen sukututkijayhdistyksen puheille, yhteystiedot löytyvät varmaankin lähimmästä kirjastostasi. Sukututkijoilla toimivat netissä oma sivut osoitteessa: http://www.genealogia.fi/ Sieltä löydät myös aloittelijalle hyödyllisiä osoitteita. Uudenkaupungin kirjaston neuvonta: (02) 8451 5382
Onko Porissa mikrofilmillä luovutetun alueen Salmin kirkonkirjoja? Voinko varata ajan ? 1129 Luovutetun alueen seurakuntien kirkonkirjat löytyvät Mikkelin maakunta-arkistosta, josta niitä voidaan pyytää kaukolainaksi. Kaukolainan hinta on 1€ / mikrofilmirulla ja 4€ / mikrokorttitilaus. Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot lähettävät tämän lisäksi laskun suoraan asiakkaalle. Kaukolainapyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/kaukolomake.html tai ottamalla yhteyttä puhelimitse numeroon 02-621 5846.
Onko mahdollista saada/etsia sahkopostitse /internetin kautta espanjankielen harjoitustehtavia myos kaannosharjoituksia suomesta espanjaksi. Jos on niin mita… 1129 Kirjastot eivät lähetä sähköpostitse harjoitustehtäviä, mutta voit kaukolainata kielikursseja Suomen kirjastoista. Kaukopalvelu on kirjastojen välistä, joten käy lähikirjastostasi kysymässä tästä mahdollisuudesta. Palvelu on maksullista, ja paikallinen kirjasto päättää maksun suuruuden. Myös Ylen etälukion kautta on mahdollista opiskella espanjaa "suomeksi": http://www02.oph.fi/etalukio/espanja/
Onko mitään tietoa Geoffrey Huntingtonin Korppikartanon Salat - kirjasarjan kolmannesta osasta? En ole löytänyt edes englanniksi.. 1129 Korppikartanon salojen kolmannen osan kohtaloa on kysytty täältä aiemminkin. Löydät aiemmat vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla kirjailijan nimellä. Netin keskustelupalstoilta löysin tiedon, että kolmas osa on julkaistu hollanniksi ja ranskaksi. Ilmeisesti Huntingtonin englanninkielinen kustantamo meni konkurssiin, mistä syystä kirjaa ei ole julkaistu englanniksi. Sarjan viimeinen osa sekään ei kuitenkaan ollut, vaan loppu oli edelleen jäänyt avoimeksi. WSOY on aiempien vastausten perusteella ilmoittanut, ettei aio suomentaa kyseistä kirjaa.
Minulla on pikkuserkkuja äitini puolelta, eli äitini serkun lapsia. Mikä on äitini serkun sukunimike minulle? Tarkoitan että on on minulle mikä? 1129 Äidin serkulle ei löytynyt, eikä ilmeisestikään ole, omaa nimitystä. Sukulaisuudesta ja sukulaisten nimityksistä tietoa vaikkapa tältä Tampereen avoimen yliopiston sivulta: http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaaliantropologia/yksilo…
Onko jossain/verkossa joku julkinen ääniarkisto, mistä saisin katkelman jonkun kirjailijan lukemana hänen omaa tekstiään? Proosaa tai runoa. Tai kertovan… 1129 Kirjailijoiden lukemia katkelmia omista teksteistään löytyy verkosta esim. osoitteesta: http://www.kirjastokaista.fi/kirjallisuus_ja_kulttuuri/prosak-proosaklu…. Myös Yleisradion Elävästä arkistosta "Kulttuuri-ja viihde" -kategoriasta rajauksena "kirjailijat" löytyy kirjailijahaastatteluja: http://www.yle.fi/
Kysymys voi olla epäsiveellinen, mutta mikä vaivasi vuonna 2009 kuolleen jazzpianisti Jarmo Savolaisen kasvoja, ainakin myöhempinä vuosina? http://img.mtv3.fi… 1129 Julkisuudenkin henkilöillä on oikeus yksityisyyden suojaan, johon myös terveydentila kuuluu eräitä korkeimpia valtiollisia johtajia lukuun ottamatta (presidentti Kekkosen sairastumisen jälkeen on ollut tapana, että tasavallan presidentin terveydentilasta annetaan yleisiä tiedotuksia). Yleensä myös kuolleiden henkilöiden yksityisyyteen kuuluvien asioiden julkisessa käsittelyssä on Suomessa tapana noudattaa ns. hyviä tapoja. Poikkeuksiakin toki on. Jarmo Savolaisen sairauden laadusta en ole löytänyt verkosta mitään sellaista tarkentavaa tietoa, joka valaisisi kysyjän huomiota. Usein tämäntyyppisten ulkonäköä muuttavien tapahtumien taustalla on ns. toispuolinen halvaus tai muu vastaava. Tarkempaa tietoa ei näytä kuitenkaan olevan, emmekä me...
Etsin Lassi Nummen runoa Stonehengestä...liitiin sen tyttäreni ylioppilaslahjaan 2006, nyt hän valmistuu lääkäriksi ja haluaisin muistaa häntä samalla runolla,… 1129 Lassi Nummen neljä Stonehenge-runoa löytyvät kokoelmasta Matkalla niityn yli (Otava, 1986). Niistä toisessa ja neljännessä puhutaan ruohosta; vihreys mainitaan vain jälkimmäisessä: " -- ja vahvalle märälle ruoholle johon jalkamme uppoavat." (Stonehenge 2) "Sateen harmaudessa hohtaa vihreä ruoho." (Stonehenge 4).
Haluaisin tietää mitä tai millaisia kasettimuotoisia äänikirjoja on ollut saatavana 1970-1980 välisenä aikana - keille ne oli suunnattu ja sainko ns. suuri… 1129 Ensimmäiset äänikirjat olivat kirjallisia äänilevyjä, joita ilmestyi jo 1950-luvulla ja varsinkin 1960-luvulla. Näistä löytyy tietoja Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta. Muutama kirjallinen äänilevy ilmestyi vielä 1980-luvullakin. Ensimmäiset kasettiäänikirjat näyttäisivät tulleen käyttöön 1970-luvulla. Näkövammaisten kirjasto (nyk. Celia-kirjasto) julkaisi vuodesta 1972 lähtien Kasettikirjat-nimistä luetteloa, jonka nimi muuttui 1986 Suomalaiset äänikirjat -luetteloksi. Luettelosta ilmestyi myös kumulatiivisia versioita, (esim. Suomenkieliset äänikirjat 1972-1994: kertomakirjallisuus). Näkövammaisten kirjastossa kasetit olivat 1980-luvun lopulle asti ns. Clarke & Smith -kuusiraitakasetteja, joiden kuunteluun tarvittiin oma...
Onko teillä hoitotyön historian kirjaa luvulta 1970-1980 tai sairaanhoidon historiaa 1970-1980? 1129 Aivan täysin hakuasi vastaavia kirjoja ei löytynyt. Terveysalan historiaa käsitteleviä kirjoja voit hakea asiasanoilla terveydenhuolto, sairaanhoito tai hoitotyö ja historia. Voit myös kysyä apua Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastosta Terkosta, joka on erikoistunut terveydenhoitoalan kirjallisuuteen. http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/ Terveydenhuollon historia -kirjassa on Onni Vauhkosen artikkeli Yleiskatsaus Suomen lääkintälaitoksen ja terveydenhuollon kehitysvaiheisiin 1600-luvulta 1970-luvulle, joten ajalle 1970-1980 siitä ei löydy tietoa. Joitain hakutuloksia: - Taina Rintala: Medikalisaatio ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakentuminen 1946-1991 - Pertti Kekki: Neljäkymmentä vuotta...
Tietoa Luhdasta. 1. Missä toimi Vihtori Luhtasen teollinen ompelimo kymmenluvun alkaessa? Kauppiaalla oli kaksi ompelijaa. Asemantaustaan valmistui vuonna 1928… 1129 Teoksessa Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat (1967) kerrotaan, että kauppias Vihtori Luhtanen palkkasi vuonna 1910 kaksi ompelijaa. Kyse oli kotiompelimosta. "Olemme Luhtasen kauppatalon pienemmässä huoneessa, joka on sisustettu myymäläksi. Suuremmassa työskentelevät ompelijat." (s.14 ja 16) Talo sijaitsi Vilhonkadulla. "...hän saattoi ostaa yrittämisensä palkkana Anttilanmäen Vilhonkadulta oman talon. Siitä oli tuleva toiminnan kiintopiste lähes kolmen vuosikymmenen ajaksi." (s.9) Teoksessa on kaksi mielenkiintoista kuvaa. Sivulla 21 kuva kaupan kyltistä ja sivuilla 26-27 kuva V. Luhtasen kiinteistöstä Anttilanmäellä, jossa näkyy pihapiiri ja myös vuonna 1928 valmistunut teollinen ompelimo. Piharakennuskin kuvassa on. Tekstistä ei tosin...
Kysyisin missä minun eno Pertti Pylkkänen palveli vapaaehtosena jatkosodassa.Kotoisin Myllllykoskelta. 1129 Enoasi ei löydy meidän rintamamiesmatrikkeleista, joten tässä ohjeita miten pääset asiassa eteenpäin: Viime sotiin osallistuneista miehistä tehtävän henkilöhistoriallisen tutkimuksen keskeinen lähde on kantakortti, joka sisältää palvelusta koskevat perustiedot kutsunnasta kotiuttamiseen, eläkkeelle jäämiseen tai kaatumiseen saakka. Kantakorttien lisäksi sotiin osallistuneita miehiä koskevia tietoja löytyy esimerkiksi joukko-osastojen päiväkäskyistä ja sotapäiväkirjoista. Mikäli henkilö oli työsuhteessa puolustusvoimiin saattaa Kansallisarkistossa olla häntä koskeva nimikirja. Mikä on kantakortti? Kantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan...
Onko Helsingin kaupunginkirjastolla jokin erikoinen syy, miksi asiakaskoneilla ei saa katsoa elokuvia tai kuunnella musiikkia? Loukkaavatko em. toiminnat… 1129 Kysyin asiaa tietotekniikkaosastolta, ja sieltä kerrottiin, että syy DVD-elokuvien katsomisen ja CD-musiikin kuuntelun estämiseen asiakaskoneilla on puhtaasti tekninen. Tämänhetkinen asiakastietokonejärjestelmä kierrättää tuollaisen aineiston palvelimen kautta, ja video- tai CD-data on kooltaan niin suurta, että palvelin ei välttämättä jaksaisi pyörittää niitä tai ainakin palvelimen toiminta voisi hidastua. Nykyisellä järjestelmällä data kulkee välttämättä palvelimen kautta. Kirjasto ei ole enää yksinomaan kirjojen paikka, vaikka toki nekin ovat useimmissa kirjastoissa tärkeässä roolissa. Myöskään sivistys ei ole Helsingin kaupunginkirjaston ainoa arvo vaan niitä on useita muitakin. Visio, toiminta-ajatus ja arvot löytyvät osoitteesta http...