Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa vanhat Turun Sanomat ovat mikrofilmeillä, joita on mahdollista lukea Pääkirjaston Uutistorilla. Uutistorilla on myös mahdollista skannata mikrofilmiltä A4-kokoisia alueita, joita voi tallentaa omalle muistitikulle tai tulostaa hintaan 0,20€/kpl. Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Lukulaitteet toimivat itsepalveluperiaatteella ja Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Kirjastosta eikä Suomessa painetun kirjallisuuden luettelosta löytynyt Föhr- eikä Förare -suvuista. Airaksisen suvustakaan kertovia kirjoja ei löydy kaupunginkirjastosta mutta niitä on sentään olemassa: Näihin voi tutustua Helsingin Yliopiston kirjastossa:
Airaksinen, Lauri.
Airaksiset polvesta polveen / Lauri Airaksinen. Kuopio : Airaksisten sukuseura, 1973 (339 sivuinen)
ISBN 951-99026-7-8
Paikalla, KANSALLISKOKOELMA (käyttö vain lukusalissa)
Airaksisia polvesta polveen: sukukokous 1948.
Painopaikka Kuopio, Julkaisija Airaksisten sukuseura, painovuosi 1948.
Sivumäärä 22 s.
Yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/kirjasto/yhteystiedot/
Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus : Suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005) löydät luukuisia runoja vanhuudesta useilta suomalaisilta kirjailijoilta.
Vanhuudesta kertovat esimerkiksi Miika Soinin ohjaama elokuva Thomas (2010) sekä Ritva Nuutisen ohjaama Hänen olivat linnut (1976), joka pohjautuu Marja-Liisa Vartion samannimiseen romaaniin.
Vanhuus on keskeisenä teemana muun muassa seuraavissa romaaneissa:
Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistosta : Tomas Skarfeltin muistiinpanoja (2011)
Eeva Tikka: Jyrkänparras (1981)
Sisko Istanmäki: Yöntähti (2008)
Harri Tapper: Unhola (2003)
Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
Juri Trifonov: Vanhus (1979)
William Wharton: Isä (1982)
Romaaneista voit lukea lisää...
Olisikohan kyse ehkä Valo taittuu pisaroissa -kokoelman (Kirjapaja, 2005) runosta Kynttilänmyyjä? Siinä kerrotaan joulukynttilöitä myyvästä pikkupojasta.
Valitettavasti Saunalahti ei ole omatoimikirjasto.
Siellä voi asioida vain kirjaston aukioloaikana.
Lähimmät kirjastot ovat Kauklahti (omatoimi) ja Kivenlahti (Enemmän auki)
Voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet kirjastoon.
Olet etsinyt tietoja netistä, sieltä löytyy muutama sivu, kuten http://www.minedu.fi/s80/eurooppa/kb/4825a.html , mutta parhaiten löydät tutkielmaasi aineistoa kirjastosta kirjallisuushistorian ja kirjallisuudentutkimuksen hyllyistä.
Kannattaa tutustua Suomen kirjallisuushistorian yleisesityksiin, esim. Suomen kirjallisuushistoria 3 - rintamakirjeistä tietoverkkoihin (1999) ja tutkielmasi laajuudesta riippuen vaikkapa Pekka Lounelan kirjoittamaan elämäkertaan "Hella Wuolijoki - legenda jo eläessään" (1979) tai Jukka Ammondt'in tutkimuksiin "Teatterista valkokankaalle. Hella Wuolijoen näytelmien ja elokuvasovitusten vertailua." (1986) tai "Niskavuoren talosta Juurakon torppaan - - H.W:n näytelmien aatetausta." (1980). Myös Suomen...
Kielitoimiston sanakirjasta voit helposti tarkistaa sanojen taivutusmuodot. Sanakirjassa mainitaan myös usein vanhatavat rinnakkaismuodot, mikäli sellaisia on.
Nukke: mon. gen. nukkejen, nukkein, nukkien
Nalle : mon. gen. nallejen, nallein
Pelle : mon. gen. pellejen, pellein
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Voi tietysti ajatella, että on jollakin tavalla helpompaa hoitaa esimerkiksi kania, marsua tai hamsteria kuin vaikkapa kasvattaa johonkin suureen ja voimakkaaseen rotuun kuuluvaa koiraa. Helppoa lemmikkiä ei kuitenkaan oikeastaan ole eikä voikaan olla. Kun otat lemmikkieläimen, sinun pitää ensinnäkin sitoutua siihen, että pidät huolta siitä koko sen elinajan. Olipa kyseessä mikä tahansa eläin, sinun on myös huolehdittava sen hyvinvoinnista kaiken aikaa. Sinun on varmistettava, että sillä on aina riittävästi ruokaa ja juomaa, siisti, puhdas asuinpaikka, tarpeeksi lajityypillisiä toimintamahdollisuuksia ja virikkeitä, sopivasti seuraa jne.
Jos siis pääkriteeri lemmikkiä valitessa on helppous, ei varmaankaan kannata ottaa lemmikkiä...
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä. wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/JauhokoisaHyonteismaailma.fi: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/antitec.fi: https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/vieraslajit.fi: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149 Vaihtoehtoisesti kyseessä saattaa olla tallikoisa.laji.fi: https://laji.fi/taxon/MX.61151inaturalist.laji.fi: https://inaturalist.laji.fi/taxa/219284-Ephestia-elutella/browse_photos
Syntymäpaikkakunta määräytyy sen mukaan, missä lapsen äidin kotikunta sillä hetkellä on.
Lähde: Tiesitkö tämän: Syntymäpaikka on aina äidin kotikunta | Yle Uutiset
Kirjailija Lassi Sinkkosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, joten kattavimmin hänestä löytyy tietoa erilaisista matrikkeleista ja hakuteoksista. Hae lähimmästä kirjastosta käsiisi Suomen kirjailijat 1945-1980 tai Lasse Koskelan Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon tai Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (huom. vuoden 1980 painos!) tai Otavan kirjallisuustieto. Turun Yliopiston julkaisemassa artikkelikoosteessa Uudessa valossa: kirjoituksia realismin kysymyksestä (1998) löytyy essee/artikkeli myös Lassi Sinkkosesta.
Verkosta löydät tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997629024 ja Like-kustantamon sivulta, https://like.fi/kirjailijat/lassi-sinkkonen/
Kannattaa kysyä seuraavaa Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuksen (STAKES)http://www.stakes.fi/ julkaisua: Laiho Saara: Urhea Pikku-Nalle. Kirja kertoo perheväkivallasta lapsen näkökulmasta. Kirjaa voi hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta http://www.turku.fi/kirja/kirjasto/
Kannattaa myös ottaa yhteyttä lasten etuja ajaviin järjestöihin Pelastakaa lapset http://www.Pela.fi/ ; Mannerheimin Lastensuojeluliitto http://www.mll.fi/ ; Lastensuojelun Keskusliitto http://www.lastensuojelunkeskusliitto.fi/ ja kysyä mitä julkaisuja heillä mahdollisesti on.
Tietoa Francine Pascalista on hyvin vähän saatavilla suomeksi, mutta seuraavalta sivulta löytyy kirjailijan haastattelu englanniksi.
http://www.randomhouse.com/sweetvalley/meetfrancine.html
Seuraavista internet-osoitteista löydät tietoa Pauli Matikaisesta:
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/matikainen.html
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/matikain.html
http://www.kirjapaja.fi/
Eduskunnan kirjaston SELMA-tietokanasta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
löytyy asiasta runsaasti viitteitä. SELMA-tietokanta sisältää viitetiedot kirjoista, artikkeleista ja aikakauslehdistä. Kannatta hakea asiasanahauilla asiasanoilla: yksilönsuoja, salakuuntelu, tietosuoja, yksityiselämän loukkaaminen. Viitteet voi järjestää aikajärjestykseen.
Eduskunnan valtiopäiväasiakirjoista löytyy yksityisyyden suojaa käsitteleviä hallituksen esityksiä,uusin HE 162/2003, joka käsittelee yksityisyyden suojaa työelämässä. http://www.eduskunta.fi/
Finlex-tietokannasta http://www.finlex.fi löytyy lainsäädäntöä ja oikeustapauksia, esim Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 477/2001.
Eduskunnan kirjaston osoite: Aurorankatu 6
00102 Helsinki...
Seuraavat kirjat käsittelevät Kaustisen kansanmusiikkijuhlia:
Komulainen, Jorma: Kaustinen soi (Otava, 1983)
Suomela, Aaro: Kaustinen Folk Music Festival (WSOY, 1971)
Kirjat kuuluvat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistohakuun, josta voit tarkistaa teosten saatavuuden:
http://lib.vaasa.fi:8080/session7DFBBAB31F6ABFC6D6F192F547D0EC1B/
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien verkkosivuilla
http://www.kaustinen.net/festival/page.asp?luokka_id=10&page_id=581
on linkki PowerPoint-esitykseen, jossa on jonkin verran tietoa musiikkijuhlista. Sivulla on myös sähköpostiosoite, jonka kautta voit kysyä tarkempia tietoja aiheesta.