Kirjassa Yhdessä lavalle: lasten esityksiä ja näytelmiä (toimittanut Kirsti Koivula) on sekä näytelmiä että lauluja. Kirja löytyy Järvenpään kirjastosta.
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo näin Liutu-sukunimestä: sekä sisällöltään että alkuperältään ovat nimet Liuta ja Liutu lähellä nimiä Hulkka ja Hulkkonen. Molemmat ovat kehittyneet joukkoa merkitsevästä sanasta ja molemmilla on saksalaiset vastineensa: Liut (=Volk), Liutho, Liutto, Leudi. Liutu-nimistä sukua asuu Joutsan ja Puumalan suunnassa.
Äänitallenteiden digitointi on mahdollista Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa ja Vantaalla Tikkurilan kirjastossa.
Sinun kannattaa olla yhteydessä kirjastoon vaikka puhelimitse ja varata digitointiaika. Mikäli sinulla on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen on liitetty pin-koodi, voit varata ajan Kirjaston 10:stä HelMetistä "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto10:n kohdalta. Työtilat ovat numerot 43 ja 44. Kyseisten kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla kerrotaan, että useimmat rekisteritietoihin tehtävät ilmoitukset ovat maksullisia. Esimerkiksi taloyhtiön yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muutosilmoituksen hinta on 380 euroa.
Lisää tietoa ja käsittelyhinnasto löytyvät maistraattien sivuilta:
http://www.maistraatti.fi/kauppa_ja_yhdistysrekisteri
https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/hinnasto/kasittelymaksut.html
Neuvontaa asunto-osakeyhtiön ilmoituksiin saa myös suoraan maistraatista:
https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut.html
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa on mm. etu- ja sukunimihaku http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ Sen mukaan Sinikoita on 245, vuodet 2010-2015.
Laulu Aamulla varhain on kansansävelmä, vaikka joissakin lähteissä sen tekijöiksi on tarjottu eri henkilöitä. Yleisradion Fono-tietokannassa mainitaan, että joidenkin lähteiden mukaan säveltäjä olisi Lauri Hämäläinen (1832-1888). Kansansävelmiä on aikoinaan paremman tiedon puutteessa merkitty nuotintajan nimiin.
Monet säveltäjät ovat muokanneet tätä haikean kaunista melodiaa erilaisille esiityskokoonpanoille: mm. Armas Järnefelt, Ahti Sonninen, Armas Maasalo ja Jorma Panula. Heidät on mainittu teostiedoissa, mutta tekijäroolia (sovittaja) ei aina ole ilmaistu selkeästi. Toisaalta Järnefeltin orkesterisovitus laajensi alkuperäistä laulua uudella materiaalilla niin, että sen alaotsikko onkin osuvasti "suomalainen kansanlaulufantasia".
Myös...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teos Rusanen, Jorma : Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet--STK:n (TT:n) ja LTK:n luottamusmiessopimukset--paikallinen sopiminen. SAK, [Helsinki], 1994. 360s. Saatavuustiedot saat aineistotietokannastamme: http://www.libplussa.fi
Suomalaisia kuvia, 8- osainen matka kuvataiteemme historiaan, esitettiin televisiossa vuonna 1998 ja uusittiin v. 2002. Kysymäänne videota on voinut ostaa Yleisradion tallennemyynnistä sekä Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston kurssin yhteydessä. Jos on ostanut videon, on avoimen yliopiston kurssimaksu ollut 50 euroa suurempi (220 euroa/270 euroa).
Tämä video eikä myöskään DVD- levy kuulu valitettavasti HelMet- kirjastojen eli pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Laitoin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen aineistohakuun(http://www.helmet.fi) sanahaun hakukenttään MS-tauti ja sain 25 viitettä. Sanahakua voi kokeilla myös esimerkiksi termillä hermoston taudit. Aineistoksi voi valita kirjat ja kieleksi niin halutessaan suomen. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa joko kirjastostasi tai HelMet-sivuilta.
Lisää tietoa MS-taudista voit hakea Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista: http://www.helsinki.fi/helka/.
Poimin tähän muutaman teoksen julkaisutiedot:
Ruutiainen, Juhani, Minulla on MS : [tärkeää tietoa sairastuneelle] / kirjoittaja: Juhani Ruutiainen ; [piirrokset, valokuvat .. Hannu Koskela]. Suomen MS-liitto, 1997. 2. täysin tark. p.
Saaristo, Anne, Mistä saan apua? / Anne Saaristo, Paula...
Parhaiten tietoa Veikko Huovisen lapsuudesta löytyy hänen omaelämäkerrallisesta teoksestaan "Muina miehinä". Tässä teoksessa Huovinen kuvailee laajasti varhaislapsuuttaan, kertoo kotioloistaan ja koulunkäynnistään. Teos kattaa myös kirjailijan myöhemmät vaiheet.
Lain mukaan televisiolähetysten vastaanottaminen Suomessa edellyttää televisiomaksun maksamista Suomen valtion televisio- ja radiorahastoon. Tämä koskee myös tilanteita, joissa katsotaan muita kuin Yleisradion ohjelmia esimerkiksi sateliittikanavia.
Suomen laissa asiasta kerrotaan seuraavasti:
Laki valtion televisio- ja radiorahastosta
3 luku
Televisiomaksun määrääminen ja maksuvelvollisuus
6 §
Televisiomaksun suuruuden määrääminen
Television käyttämisestä on maksettava televisiomaksu, jonka suuruuden määrää valtioneuvosto. Maksua määrättäessä on muun ohessa otettava huomioon Yleisradio Oy:n mahdollisuus täyttää sille asetetut julkista palvelua koskevat lakisääteiset tehtävät, alan kilpailutilanne sekä yleinen taloudellinen kehitys.
7 §...
Väestörekisterin nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/ selviää, että Anseliina nimi on annettu Suomessa 8 kahdeksalle tytölle, vuonna 2007 vasta kerran.
Tästä palvelusta ei ikävä kyllä saa nimen alkuperää selville eikä nimeä löydy kirjastomme lukuisista nimikirjoistakaan.
Itse tulkitsisin nimen muunnokseksi nimestä Angelina. En kuitenkaan löytänyt hyllyissä olleista nimikirjoista todistetta päättelylleni. Angelina/Angeliina nimien alkuperä tulee kreikan sanasta angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa, enkeliä. Nimestä on lukuisia muunnoksia eri kielialueilla ja maissa; Angelinan venäjänkielinen muunnos on esimerkiksi Anzhelina.
Anselina löytyy mm. katolilaisesta nimiluettelosta (http://www.catholicity.com/names/...
Kansalliskirjaston ylläpitämän Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan kysymistäsi kirjoista ei ole suomennettu kuin Cranford. Siitä löytyykin sitten useampiakin suomennoksia. Ensimmäinen on ilmestynyt vuonna 1927 nimellä Cranfordin seurapiiri, suomentajana Valfrid Hedman. Seuraavat painokset ovat ilmestyneet vuosina 1963, 1965, 1969 ja 1981, nyt nimellä Cranfordin naiset. Näissä uudemmissa painoksissa kääntäjänä on Martta Eskelinen. North and South-käännöksistä en valitettavasti löytänyt mitään viitteitä. TV-sarjan pohjana todennäköisesti ovat lähinnä nuo mainitsemasi kolme kirjaa, ainakin ne mainittiin myös BBC:n sivuilla pressitiedotteessa sarjan esittelyn yhteydessä (http://www.bbc.co.uk/pressoffice/pressreleases/stories/2007/...
Viikin tiedekirjastosta saadun vastauksen mukaan kaikki tieto löytyy tuosta digitoidusta kirjasta Toimellinen ja rehellinen Suomen talonpoika eli elämänkertomus Perttu Antinpoika Koiwulahdesta itsestään. Tekstin voi lukea avaamalla pdf-tiedoston linkistä. Bibliografiset tiedot löytyvät myös Helkasta http://finna.fi esimerkiksi nimekehaulla. Painettuna teos löytyy Viikin tiedekirjastosta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi sekä Kansalliskirjaston http://www.kansalliskirjasto.fi Reenpään kokoelmasta.
Ainakin kirjassa I can make music : simple-to-make and fun-to-play musical instruments for young children (tekijä Michael Purton) on yksinkertaisen lasten bassokitaran teko-ohje. Kirja on Helsingin kaupunginkirjastossa Itäkeskuksen kirjaston kokoelmissa. Purkki- tai narubassoksi nimitettävän, yksinkertaisen basson teko-ohjeita löytyy netitsekin, esim. näiltä sivuilta:
http://www.roima.fi/html/purkkibasso.html
http://topelius.kerhokeskus.fi/materiaalit/tyopajat/soitinrakennus.pdf
http://www.narubasso.fi/narubasson_rakennusohjeet/
Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta:
Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008)
Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007)
Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004)
Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004)
Näitä kannattaa kysellä lähimmästä...
Syntax Wizard -ohjelmaa on lukuisissa kirjastoissa eri puolilla Suomea. Frank-tietokannan kautta (http://monihaku.kirjastot.fi/) löytyvät helposti ne maakuntakirjastot, joihin ohjelmaa on hankittu. Hakuun kirjoitetaan nimekkeen kohdalle ohjelman nimi ja maakuntakirjastoiksi valitaan kaikki. Kuntia on Suomessa yli 300, joten kaikkien kunnankirjastojen selville saaminen on isompi työ, mutta se on mahdollista kirjastot.fi-sivuston kautta:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Sähköpostiosoitteen muutos tehdään kirjastossa virkailijan käyttämään kirjasto-ohjelmaan. Voit siis joko käydä jossakin Kymenlaakson kirjastossa tai soittaa sinne. Voit myös lähettää muutospyynnön sähköpostilla esim. Kouvolan pääkirjastoon kirjasto@kouvola.fi. Yhteystietoja Kyyti-kirjastojen nettisivulla www.kyyti.fi.
Järjestyslaissa (säädös 612/2003) säädellään yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta. Esimerkiksi liikenneasemat ja kauppakeskukset ovat yleisiä paikkoja. Rakennuksen omistaja vastaa turvallisuudesta rakennuksessa. Järjestyslain 5. pykälän voi katsoa viittaavaan vaikkapa liukuportaissa kulkemiseen. Pykälässä todetaan:
"Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää TAIKKA MUU ESINE TAI AINE AIHEUTA VAARAA IHMISILLE TAI OMAISUUDELLE."
Suora linkki järjestyslakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Hissien turvallisuuteen liittyy esimerkiksi seuraavia säädöksiä:
564/1997...
