Kysymyksestäsi ei selviä, kuinka paljon tiedonhakua olet tehnyt ja mihin lähdeaineistoon olet jo tutustunut. Siksi vastauksessani, joka on lähinnä tiedonhakuun opastava, saattaa olla sinulle jo tuttuja asioita ja lähteitä.
Ensinnäkin kannattaa tutustua Bonniersin kustantamaan Ruotsin kirjallisuushistorian osaan 3: Från modernism till massmedial marknad 1920-1995 (1999). Kirjasta saa hyvän yleiskuvan tarkasteltavaan ajanjaksoon. Myös jokin muu vastaava kirjallisuudenhistoria käy.
Seuraavaksi on pohdittava miten ja minkälaisia hakusanoja käyttäen aineistoa löytyy erilaisista tietokannoista. Lindasta (korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo) sanat TYÖLÄISKIRJALLISUUS (myös: arbetarlitteratur) RUOTSI ja-operaattorilla yhdistäen löytyy...
Sirpa Puskalasta ja hänen kirjoistaan on tietoa mm.Btj Kirjastopalvelun julkaisemassa Kotimaisia lasten- ja nuorten kirjailijoita -kirjassa, joka löytynee useimmista kirjastoista ainakin käsikirjastokappaleena.
Sirpa Puskala on syntynyt 24.10.1945, on ammatiltaan vapaa kirjailija ja asuu Mäntyharjulla. Hänen teoksiaan ovat: Pikkuruu mustanmusta (2000), Villimies ja pakkopaita (1997), Euroopan pehmeimmät huulet (1996), Tarjolla tosi rooli (1995), Haukan väreissä (1994), Pintanaarmuja, Pihlström (1993) ja Kiti - mun paras kaveri (1991).
Kirja-arvosteluja em. kirjoista voit lukea esim. Onnimanni 1997, kirja-arv, nro 4 (Villimies ja pakkopaita), Onnimanni 1997, kirja-arv, nro 2 (Euroopan pehmeimmät huulet), Onnimanni 1995, kirja, arv, nro 4...
Pistolekors-suvun vaakunasta löytyy tietoa kirjasta Gustaf Elgenstierna (1930): Den introducerade svenska adelns ättartavlor : med tillägg och rättelser. 5, Lind af Hageby - von Porten , sivulta 725. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (99.3 ELG).
Vaakunan tarina liittyy suvun edustajaan, joka 1600-luvulla pelasti kuninkaan ja sai palkinnoksi mm. aateloinnin ja vaakunan. Aatelointitilaisuudessa hänen piti ampua kahdella pistoolilla ristikkäin.
Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä Viola-tietokanta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja musiikkiaineistojen yhteistietokanta, sisältää suomalaisten äänitteiden tiedot. Violasta löytyy vain kaksi viitettä nimellä "Talvihäät". Ensimmäinen sisältyy Terho A. Könösen nuottijulkaisuun "Taakse jäänyttä elämää" vuodelta 1990. Toinen "Talvihäät" liittyy videotallenteeseen TV-ohjelmasta "Valssi kahdelle - Häävalssien sävellys- ja sanoituskilpailu" vuodelta 2000. Kappaleen säveltäjä ja sovittaja on Hannu Oskala, sanoittaja Pertti Oskala ja esittäjä Anssi Känsälä. Ohjelmaa ei liene myynnissä eikä kirjastoissakaan.
Näyttää siltä, että Oskalan "Talvihäät"-kappaletta ei ole vielä kukaan levyttänyt. Asiaa kannattaa ehkä tiedustella televisio-...
Seuraavilta verkkosivuilta löytyy laaja-alaisesti tietoa lähinnä Saharan eteläpuolisista maista eri aikakausina Etelä-Afrikkaan suuntautuneesta siirtolaisuudesta, sen syistä ja seurauksista.
http://www.migrationinformation.org/Profiles/display.cfm?id=131
http://www.queensu.ca/samp/transform/Crush.htm
http://www.migrationinformation.org/Feature/display.cfm?id=251
http://pum.princeton.edu/pumconference/papers/1-Posel.pdf
http://www-sul.stanford.edu/depts/ssrg/africa/rsa.html
http://www.gksoft.com/govt/en/za.html
http://www.statssa.gov.za/
http://www.gov.za/
Kyllä löytyy! Turun pääkirjaston aikuistenosastolla on luokassa 84.91 turkinkielistä kaunokirjallisuutta. Myös lasten- ja nuortenkirjastosta löytyy turkinkielisiä nuortenkirjoja.
Kyseessä saattaa olla Waldo de los Riosin levystä Symphonies for the seventies. Se sisältää Beethovenin 9. sinfonian viimeisen osan teeman "Song of joy" kuten myös muita kuuluisien säveltäjien teemoja popkompilla varustettuina. Äänite löytyy Helmet-haun mukaan http://www.helmet.fi LP-levynä Tikkurilan kirjastosta.
Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi/search*fin/X löytyy lapsille tarkoitettuja tietosanakirjoja sanahaulla tietosanakirjat lastenkirjallisuus
Eläinkirjojen kohdalla kannattaa hakea esimerkiksi seuraavasti:
villieläimet lastenkirjallisuus
kotieläimet lastenkirjallisuus
tai sitten ihan eläimen nimellä.
Tässä vielä muutama luontoaiheinen kirjasarja:
Maailma tutuksi
Tullaan tutuksi
Elävä luonto
Terveystieteiden keskuskirjaston Medic viitetietokanta antaa haulla apuvälinetoiminta tai apuvälineyksiköt seuraavat artikkelit:
JYTY-kunnissa kehitetään apuvälinetoimintaa / Parkkinen, Seija, Lehti: Fysioterapia 2001 ; 48(4):17-18
Näin meillä : Kymenlaakson sairaanhoitopiirin apuvälinetoiminta / Leskinen, Katri, Fysioterapia 2001 ; 48(4):22-24
Apuvälineyksiköt tärkeä osa apuvälineiden laadunvarmistusta / Aarnikka, Tuomo, Fysioterapia 2001 ; 48(4):24-25
Terveyskeskusten apuvälinetoiminta, Lääkintöhallituksen työryhmien mietintöjä 1983 ; 12 57s.
Lääkintöhallitusta ei enää ole, sen tehtäviä hoitaa mm. Stakes. Stakesin sivulta http://www.stakes.fi/apudata löytyy apuvälinepalveluiden kehittämishankkeita.
Lisäksi verkosta löytyy Etelä-...
Kirjaston tietokannasta voit etsiä kirjoja kyseisestä aiheesta asiasanoilla lapset ja vaatteet. Löytyy esim. Marketta Franckin kirja Waatteen Wietti ja Wiettelys. Se käsittelee sekä aikuisten että lasten pukumuotia eri aikakausina. Samasta osoitteesta eli luokasta 90.21 löytyy kirjasarja People in costume, jossa on jonkin verran kuvia myös lasten vaatetuksesta eri vuosikymmeniltä. Vinkkejä voi saada myös vanhoista lastenvaatteiden valmistusta käsittelevistä kirjoista. Tällaisia kirjoja on esim. Hilkka Kansin laatima kirja Miten puen lapseni vuodelta 1970. Jyväskylän kaupunginkirjasto ei varastoi ollenkaan vanhoja muotilehtiä. Kannattanee ehkä niitä kysyä Jyväskylän yliopiston kirjaston Fennica-kokoelmasta.
Hei vaan!
Sophie Kinsella, oikealta nimeltään Madeleine Wickham, on britti ja asuu Lontoossa. Suosittu chick lit -kirjailija on syntynyt vuonna 1969, eli hän täyttää tänä vuonna 39 vuotta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sophie_Kinsella
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=1090
Kinsellalla on internetsivut, joille pääset tästä linkistä:
http://www.randomhouse.com/bantamdell/kinsella/
Sophie Kinsella tunnetaan erityisesti Himoshoppaaja-kirjasarjastaan. Kaikkiaan häneltä on suomennettu kahdeksan teosta. Kaikki suomennokset ovat ilmestyneet WSOYn julkaisemina. Teoksia on saatavilla sekä kirjakaupoissa että kirjastoissa. Itäkeskuksen Kinsella-tilanteen voit tarkistaa Helmet.fi -aineistotietokannasta.
http://www.helmet.fi/
Kulttikortista on tiedotettu seuraavaa:
Kulttikortti on kaikille Helsingin kahdeksasluokkalaisille jaettava kortti, jolla saa etuja kymmenissä pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja taidelaitoksissa.
Kulttikortti jaetaan koulussa kaikille helsinkiläisille kahdeksasluokkalaisille sekä Kulttuurikursseihin osallistuville yläasteen ja toisen asteen oppilaille. Kulttikortti on henkilökohtainen etukortti, joka on voimassa vuoden (2008).
Tästä voi siis päätellä, että kulttikortti on jaettu keväällä kaikille silloisille kahdeksasluokkalaisille, jotka ovat siis nyt syksyllä yhdeksännellä. Ensi vuodesta ei ole vielä tietoja.
Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta:
Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008)
Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007)
Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004)
Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004)
Näitä kannattaa kysellä lähimmästä...
Alkuräjähdyksen tapahtumapaikkaa ei ole olemassa, koska sekä avaruus, materia että aika syntyivät siinä. Alkuräjähdyksessä ei siis ollut kyse tietyssä pisteessä tapahtuvasta räjähdyksestä, jonka jälkeen ainetta olisi sinkoutunut ympäriinsä avaruuteen, vaan siitä, että avaruus itse alkoi voimakkaasti laajentua. Kaikki nyt havaitsemamme paikat ovat siis olleet olemassa vasta sen jälkeen eli noin 13,7 miljardia vuotta. Samasta syystä ei voida myöskään kysyä, mitä oli aikana ennen alkuräjähdystä, sillä ennen sitä ei ollut olemassa aikaakaan.
Lähteet ja lisätietoja:
Enqvist, Kari: Tyhjästä syntynyt (WSOY 1994)
May, Brian: Bang! Maailmankaikkeuden historia (Ajatus 2007)
Singh, Simon: Big bang: maailmankaikkeuden synty (Tammi 2007)
Du hittar visan "Kom kom ska vi bo på Åland" i följande böcker:
Stora sångboken : 250 finlandsvenska sånger och visor
http://www.helmet.fi/record=b1101326~S9*fin
Vår gemensamma musikskatt / Bjarne Berg
http://www.helmet.fi/record=b1162521~S9*fin
Pääkaupunkiseudulla ainakin Espoon Sellon kirjastossa ja Helsingin Kohtaamispaikalla voi digitoida omia vanhoja VHS-kasettejaan DVD-levylle. Tietoa palvelusta löytyy näiden linkkien kautta:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Hei, kyllä voit lainata HelMet-kirjastoista, jos sinulla on voimassaoleva kirjastokortti. HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan kirjastokortin saamisen ehtona yhteysosoite Suomessa. Lainataksesi e-aineistoa tarvitset kirjastokorttisi numeron lisäksi oman PIN-koodisi eli nelinumeroisen tunnusluvun. Jos et muista omaasi, PIN-koodin saa vain kuvallista henkilötodistusta vastaan kirjastosta.
Lukulaitteen hankinnassa on otettava monia asioita huomioon. Lukulaitteiden lisäksi e-aineistoja voi lukea tietokoneella, älypuhelimella tai tableteilla eli taulutietokoneilla. Tabletit ovat nousseet suosioon monikäyttöisyytensä vuoksi. Lukulaitteen hyviksi puoliksi voi laskea muun muassa alhaisen virrankäytön, edullisuuden ja silmälle...
Tarna on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Tarna on tai on ollut sukunimenä vain 74 suomalaisella.
Tietoa nimen alkuperästä ei löytynyt. Kenties se on samaa alkuperää kuin huomattavasti yleisempi sukunimi Tarnanen (527 nimenhaltijaa). Sukunimi Tarnanen on ilmeisesti ortodoksista perua ja lähtöisin luultavimmin karjalaisesta nimestä Termoi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Hakusessa oleva kirjailija lienee Maija Asunta-Johnston. Hän on kirjoittanut neljä Unkari-aiheista kirjaa:
Punapukuisen naisen talo (2000)
Onnellisen naisen vuosi (2002)
Naiset eivät syö retiisejä (2004)
Punainen jääkaappi (2007)
