Satakirjastojen kokoelmissa ovat mm. seuraavat kirjat, joihin kannattaisi tutustua: Almgren, Päivi: Kirjasto 2011; Kirjasto 2.0; Kirjasto 2012. Verkkotiedon ja -palvelujen saavutettavuutta käsitellään myös julkaisussa Digimaan kartta. Kirjojen saatavuuden näkee Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/.
Linda-tietokannasta löytyy asiasanoilla kirjastot ja verkkopalvelu englanninkielisiä julkaisuja, joissa käsitellään aihetta. Mm. kirja Marketing and promoting electronic resources kuulostaa mielenkiintoiselta. Linda on osoitteessa http://finna.fi
Viime vuosina on ilmestynyt paljon kirjoja, joissa käsitellään kulttuurien välisiä eroja. Tässä muutamia.
Suosittelen esimerkiksi intialais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Jhumpa Lahirin teoksia. Sekä hänen romaanissaan Kaima että novellikokoelmassaan Tämä siunattu koti käsitellään amerikkalaisen ja intialaisen kulttuurin eroja.
Kiinalaistaustaisen Amy Tanin kirjassa Ilon ja onnen tarinoita taas käsitellään kiinalaisen ja amerikkalaisen kulttuurin eroja.
Venäläinen Inna Patrakova taas kirjoittaa meistä suomalaisista venäläisin silmin.
Ranya ElRamleyn teos Auringon asema on suomalais-egyptiläinen rakkaustarina.
Jos haluat vielä laajemman valikoiman voit hakea Lastu-verkkokirjaston tarkennetusta hausta asiasanalla kulttuurierot ja rajata haun...
Kuulostaa siltä, että korttisi on lukittu.
Lukituksen syitä voi olla monia esim. maksamattomat maksut, palauttamattomat kirjat, kirjastoon unohtuneet tärkeät paperit, vuosien täyttäminen (15 tai 18)
Ota yhteyttä lähimpään Helmet kirjastoon. Varaa lähettyville kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus, passi tai kela-kortti.
Täydellistä tai edes hyvää vastausta lienee kysymykseesi vaikea antaa, mutta ehkä Petteri Järvisen linkkisivusta http://www.pjoy.fi/linkit/index.html
olisi sinulle apua. Valitse esim. linkit "Internet-yhteydet ja operaattorit" ja "Tilastoja ja käyttäjätutkimuksia".
Valitettavasti Kansallisbibliografian mukaan Clifford Geertzin kirjoja ei ole suomennettu ensimmäistäkään.
Pari Geertziä käsittelevää artikkelia tai kirja-arvostelua löysin, josta saattaisi olla apua termien suomennosten kanssa.
Suomen antropologi-lehdessä 1985 (10): 4: 208-211 pitäisi olla Teuvo Laitilan kirja-arvostelu Geertzin kirjasta Logical knowledge. Toinen artikkeli on myös Suomen antropologi-lehdessä sen numerossa 1988 (13): 4: ss. 2-10. Sen tekijä on Ilkka Ruohonen ja artikkelin nimi on: Totuuden tulkintaa : geertziläisiä näköaloja kulttuurien tulkintaan.
Toinen mistä saattaisi löytyä jotain apua olisivat Geertzin teorioita hyödyntävät opinnäytteet, niitä en kuitenkaan löytänyt tähän hätään. Kannattaisi ehkä tutkia esim. mitä...
Suomenkielistä korjausopasta en Kia Ceediin löytänyt.
Kaikki löytämäni oppaat olivat myös englanninkielisiä ja nettiversioita.
Tässä Kian sivuilta poimittu eli luotettava. http://www.kceed.com/kia_cee_d_service_manual-752.html
Hei,
Eepi on aika harvinainen nimi, josta ei löydy oikein tietoa. Kyseessä on pääasiassa miehille annettu nimi. Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun tietokannan mukaan nimeä on annettu joitain kymmeniä viime vuosisadan alkupuollella ja nyt 2000-luvun molemmin puolin. Joinain vuosikymmeninä nimeä on annettu niin vähän (alle viisi), että tieto merkitään molempien sukupuolten sarakkeisiin tietosuojan takia.
Todennäköisesti Eepi nimenä kuuluu Erik-nimen johdannaisiin joita Kustaa Vilkunan Etunimet-opus mainitsee mm. Eirikki, Erikka, Riikki, Era, Ero, Eeri, Eeru, Eka, Eke, Eki, Eko, Eku, Ekka, Ekke, Ekki, Ekku, Eekke, Eekki, Eekko, Eekku, Eppo, Eppu, Eetsa, Ertsa, Eirikka, Eiro, Eikka, Ierkka jne......
Molemmat sanat voivat kyllä viitata lääkäriin, mutta doctor on käyttöalaltaan laajempi. Samalla tavalla kuin suomen sana tohtori se voi viitata myös akateemiseen arvoon. Toisaalta doctor voi viitata myös eläinlääkäriin (veterinarian), kun taas physician hoitaa nimenomaan ihmisiä eikä toisaalta harrasta kirurgiaa vaan hoitaa lääkkeillä.
Lisää sanojen merkityksistä löytyy esimerkiksi näistä käyttämistäni sanakirjoista:
https://en.wiktionary.org/wiki/doctor
https://en.wiktionary.org/wiki/physician
https://www.merriam-webster.com/dictionary/doctor
https://www.merriam-webster.com/dictionary/physician
Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta ( https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm ) kaikki kirkonkirjat ja muu materiaali ei ole nähtävissä, jos ei ole yhdistyksen jäsen! Jos ei vielä jäsenenäkään näe toivottuja dokumentteja on käännyttävä kyseisen seurakunnan puoleen. Seurakuntien käytännöt kuulemma vaihtelevat ja joissain dokumentteihin voi päästä tutustumaan hyvinkin nopealla aikataululla, mutta toisissa tapauksissa pitää tiedot pyytää lomakkeilla ja odotusaika voi olla 6 kk tai jopa 12 kk.
Sukututkimuksen saloihin varsin syvälle vie vanhahko (1994), mutta yhä tiettävästi hyvin perus-prinsiipit esittelevä kirja 'Selvitä sukusi - tietoa sukututkijalle' (Toim. Marja-Liisa Putkonen, ISBN 951-692-297-X )...
Yhdysvalloissa toimivia hyväntekeväisyysjärjestöjä arvioiva Charity Navigator -palvelu antaa Unicefille täydet neljä tähteä, joten ainakin sen perusteella sitä voi pitää luotettavana. Tuoreimman tiedon (2019) mukaan 88,9% Unicef USA:n keräämistä varoista menee perille järjestön määrittämiin kohteisiin. Suomessa Seura-lehti toteutti muutama vuosi sitten pienimuotoisen avustusjärjestöjen vertailun. Siinäkin Unicef menestyi mukavanlaisesti: kohteiden osuus lahjoituksin hankituista varoista oli 82,8% (2016). Suomen Unicefin oman ilmoituksen mukaan vuonna 2020 kerätyistä varoista 78% käytettiin järjestön työhön (72% maailmalla, 6% Suomessa) ja 22% keräysten toteuttamiseen ja hallintoon.
Charity Navigator - Rating for UNICEF...
Kysymäsi teos löytyy ainakin Espoon kirjastosta. Samaten
Varastokirjastosta. (Kuopio). Espoon kirjaston kokoelmissa olevassa teoksessa
ei ole mainittu alaotsikkoa "en aktiv patriot", mutta uskoisin kyseessä
olevan saman teoksen, koska tekijä on sama kuin Varastokirjaston
kappaleessa (Schybergson, Carl Magnus) ja ilmestymisvuosikin on juuri tuo esittämäsi 1942.
Molemmista kirjastoista onnistuu varmaan kaukolainaus omaan
kirjastoosi, kunhan kysyt asiaa oman kirjastosi henkilökunnalta.
Juhani Peltonen kertoo itsestään teoksissa Miten kirjani ovat syntyneet 3 ja Kirjoittajan eväät.1976
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita.1980
Kirjailijakuvia 1 (video)
http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm
Aikakauslehtiartikkeleita voit kysyä kirjastosta mm. Heinimäki, Jaakko: Juhani Peltonen:päähänpistojen mies, kielen kuljettaja, mieskirjailija. Suomi 1989:1.ss. 28-32
Eri kirjastoilla on hyvin monenlaista oheistoimintaa. Ajankohtaisesta tarjonnasta saat parhaiten tietoa kirjaston nettisivuilta, tarkasta kirjaston osoite esim. osoitteesta www.kirjastot.fi. Voit myös soittaa kyseiseen kirjastoon, kirjastojen puhelinnumerot löytyvät myös tästä Suomen kirjastojen yhteisestä sivustosta. Ns. laajennetusta lastenkirjastotyöstä on julkaistu myös muutamia kirjoja, joista uusimpia lienevät Marja-Leena Mäkelän Sanajalkaseikkailu ja Satuseikkailu kirjastossa. Suonenjoen kirjaston puhelinnumero on 017-5133636 ja nettiosoite on http://www.suonenjoki.fi/.
Opinnäytetyön aiheesi jää nyt hieman epäselväksi siitä näkökulmasta että minkä tyyppistä nettiauttamista tarkastelet. Verkkopalveluiden kirjo kun on tietoteknisestä Help desk-auttamisesta verkkokriisikeskustoimintaan. Vastaus keskittyy jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy seuraava teos Tschokkinen, Salla: Sähköpostiauttajan opas. Helsinki: Nyyti,2000.
Aleksi-artikkelitietokannasta: Oppimisvaikeuksista kärsiviä lapsia tuetaan pärjäämään lähikoulussa Kangas, Reima Sosiaaliturva 2002, nro 15, sivu 20-21. Turvakoti laajeni verkkoon Pitkänen, Kati Sosiaaliturva 2002, nro 13, sivu 18-19.
Häkistä verkkoon : kuka tekee sosiaalityötä vapautuvien vankien kanssa? Melaranta, Sanna Sosiaaliturva 2001, nro 10, sivu 14-...
Jarna Heinosen teoksessa Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä: sisäinen yrittäjyys kunnallisen yksikön muutoksessa (1999) käsitellään mm. kirjastojen sisäistä yrittäjyyttä. Kannattaa myös tutkia hänen uudempaa teosta Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (2002). Kirjojen saatavuustiedot löydät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/
Laki yksityisyyden suojasta televistinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta tuli voimaan 1.7.1999. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan perusoikeutena luottamuksellisen viestinnän suojaan liittyy viestinnän sisällön suoja ja viestinnän tunnistetietojen suoja. Laki koskee perinteisten telepalvelujen ohella sähköpostia ja televiestintää Internetin välityksellä.
http://www.tietosuoja.fi/2001.htm
Kirjastot eivät siis Suomen lainsaadännön nojalla saa seurata nettikäyttäjän keskustelua. Lisäksi kiireisessä kirjastomaailmassa virkailijat eivät ehdi seurata asiakkaiden keskusteluja.
Valitkaa HelMet-aineistohaussa ensin Sanahaku. Sitten hakukenttään Äänikirjat romaanit. Aineistokohdasta voitte valita C-kasetit. Voitte myös halutessanne korvata sanan romaanit sanalla kaunokirjallisuus.
Kyseessä voisi olla Tove Idströmin käsikirjoittama ja Peter Lindholmin ohjaama tv-sarja Ilman kavaluutta (1996).
Sarjan päähenkilö tosin on opettaja, muilta osin juoni voisi sopia. Sarjan tekstiä ei ole julkaistu kirjana. Ylen Tallennemyynti on julkaissut sarjasta videon, joka on saatavissa useista kirjastoista.
Runo on todellakin T.S. Eliotin runo ja sen nimi on ”Kissan nimi”. Runo on satukirjassa Satumaailma : 8 : Sateenkaaren portti / toim. ja suom. Aili Palmen. - Helsingissä : Otava,. - 1965. - 212 s. : kuv. sivulla 6.
