Islamin Koraaniin ja perimätietoon perustuva oikeusjärjestys on nimeltään šaria tai šari’a.
Lisätietoa löydätte mm. Wikipediasta osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0ari'a
Adam Mickiewiczin teosta Dziady ei ole kokonaan suomennettu. Kokoelmassa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja / toim. V. K. Trast. - Porvoo, 1936.
on s. 430-440 kuitenkin Otto Mannisen suomennoskatkelma (3. osa, 2. kohtaus). Suomennos lienee sama kuin v. 1934 nimellä "Improvisaatio : katkelma Dziady (vainajain muistojuhla) nimisestä runoelmasta" ilmestynyt 15-sivuinen lehtinen, joka oli julkaistu Helsingissä 11.11.1934 kirjailijan kunniaksi pidetyn juhlan yhteydessä.
Muut Mickiewicz suomennokset ovat:
Pan Tadeusz eli viimeinen pakkoluovutus Liettuassa / puolasta suom. V. K. Trast. - Porvoo, 1921.
Grazyna (1823) ; Konrad Wallenrod (1828) / suom. V. K. Trast. - Helsinki, 1930.
Puolan...
Etsimäsi kirja on Tiina Holmbergin "Ville Vilkastuksen tunneseikkailu" (2003). Tarinassa kerrotaan pienen gorillanpoikasen tapahtumarikkaasta päivästä ja sen aikana koetuista erilaisista tunteista.
Kirjastojen valtakunnallisen sähköpostilistan kautta on tullut monia ehdotuksia:
- Oscar Wilde, Dorian Grayn muotokuva
- Gunter Grasin Peltirumpu
- Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu
- Virginia Woolfin Orlando
- Sean Stewartin Cathyn kirja
- A. F. Th. van der Heijdenin Päivän mittainen elämä
- Jacques Brianin sarja Lentävä hollantilainen
- Stephenie Meyerin kirjat Houkutus, Epäilys ja Uusikuu
- J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogia (haltijat)
- Maarit Verrosen, Yksinäinen vuori
- Carlos Fuentesin Aura ja Inez
- Tess Gerritsenin Elämän lähde
- Wilbur Smithin Niilin valtias
Kypsymättömyyttä kuvataan mm. näissä kirjoissa
- Candace Bushnellin Sinkkuelämää
- Hallgrimur Helgasonin 101 Reykjavik
- John Irwinin Neljäs käsi
- Ari...
The Internet Movie Database listaa koko joukon Ritari Ässä -sarjassa käytettyjä stunt-esiintyjiä (http://www.imdb.com/title/tt0083437/fullcredits#cast). Yksi nimekkäimmistä stunt-ajajista listalla on Andy Gill, jonka omalla verkkosivulla http://andygill.com hänet esitellään yhtenä Kittin näkymättömistä ohjaajista videoleikkeiden kera.
Kirjastot hankkivat pelit, samoin kuin muunkin aineistonsa, kilpailutettujen tarjoajien kautta. Eri kunnissa voi siis olla eri hankkijat, ja hankkijat voivat vaihtua seuraavalla tarjouskierroksella. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii tällä hetkellä konsoli- ja pc-pelinsä Oy Av-Palvelut J & K -yritykseltä.
Jori Sivosen säveltämä ja Kari Tapion esittämä Äiti Maria -kappale on ainakin levyillä Joulun taikaa ja Tunnelmallista joulua. Nuottia siitä ei kuitenkaan näytä kirjastoista löytyvän.
HelMet -kirjastosta pääkaupunkiseudulta löytyvät seuraavat sarjaan liittyvät teokset:
- I riddarnas spår (Behandlar bokserien De svarta riddarna)
- I skuggan av ett tecken (osa 1)
- Dit ingen går (2)
Muita osia voi kysellä kirjastosta kaukolainattavaksi. Osat ovat
Vindens klagan, osa 3
Trollkarlens märke, osa 4
Skuggor, osa 5
Tistel bland rosor, osa 6
Amuletterna, osa 7
Järnjungfrun, osa 8
Demonernas vingar, osa 9
De okända, osa 10
Stenarnas tystnad, osa 11
Vinterdröm, osa 12
Ikävä kyllä muistelemaasi lehtiartikkelia ei ole löytynyt. Joulukuusen neulasten määrää on kyllä laskettu tai arvioitu monestikin. Uusimman Suomen kuvalehden (2010, nro 51-52, s. 14-15) mukaan joulukuusessa, jonka rungon halkaisija on kolme senttiä, on noin 300 000 neulasta ja sen lisäksi 200 000-500 000 oravaa pienempää ötökkää. Tieteen kuvalehden nettisivuilla on jouluun liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Siellä päädytään aivan toiseen lukuun. Sivun mukaan kahden metrin korkuisessa joulukuusessa on 2 000 – 50 000 neulasta:
http://tieku.fi/joulukalenteri-2010/paljonko-joulukuusessa-on-neulasia
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen vuoden 2009 tilastojen mukaan http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/vuositilastot.aspx Suomenniemi on kokoelmiltaan pienin (10555 kpl) ja Kustavi hyötypinta-alaltaan pienin (110 m3) yleinen kirjasto.
Näistä tilastoista löytyy myös muita tietoja yleisten kirjastojen kokoelmista.
Olisiko kyseessä kirja Marley ja minä, kirjoittajana John Grogan (WSOY 2007?
Kirjasta on tehty myös samanniminen elokuva vuonna 2008.
Yllämainitussa kirjassa ei kertojana olekaan koira. Koira kertojana on Eppu Nuotion kirjoittamassa sarjassa,jossa päähenkilönä on koira nimeltä Kingi, samoin Christine Nöstlingerin kirjassa Onko koira kotona (WSOY 1988).
Siebmacherin vaakunakirja on kokonaisuudessaan käsittänyt 119 nidettä. Alunperin vaakunakirjan kirjoitti Johann Siebmacher ja sen jälkeen on ilmestynyt lukematon määrä uusia painoksia, joissa näkyy vuosien 1605-1961 ajalta n. 50 eri kirjoittajan ja vähintään 13 eri vaakunapiirtäjän käsiala. Nimi "Siebmacher" säilyi kuitenkin koko ajan. Vanhaksi Siebmacheriksi (Alte Siebmacher)kutsutaan tavallisesti 1600-luvun alussa kirjoitettua vaakunakirjaa, joka silloin oli yksi ainoa kirja ja siinä oli ainoastaan vaakunoita. Sen jälkeen uusia painoksia (Neue Siebmacher) on kirjoitettu lukuisia ja samalla muutettu järjestystä ja muotoa ym. ja tänä päivänä teos käsittää 60 nidettä, jaettuna aatelisiin, kreiveihin ja porvareihin sekä alueisiin ja...
Tiedot kultakorujen leimoista löytyvät avaamalla nämä linkit.
http://www.tukes.fi/jalometallituoteopas/leimat_pitoisuus.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalometallien_leimaaminen
Dallapé-orkesteri levytti vuonna 1936 Hannes Konnon säveltämän Pirkko-valssin. Sen sanat ja nuotit löytyvät Dallapé-vihkosta nro 70.
Sen lisäksi Jaakko Tepon tuotannosta löytyy kappale nimeltä Klasu ja Pirkko. Se löytyy useammaltakin Tepon levyltä. Pirkko-nimiä on tosiaan käytetty hyvin vähän laulujen sanoituksissa.
Laulun nimi on "Uudisraivaajan työlle" ja joissakin nuoteissa sen alaotsikkona on "Ylä-Savon laulu" tai omistus: "Ylä-Savon sitkeäselkäisille raatajille". Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanoittanut Paavo Meriläinen.
Nuotissa Sekaäänisiä lauluja : 156. vihko (Otava, 1952) on lauluun seitsemän säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat". Seitsemäs säkeistö alkaa: "Sua kiitän, Ylä-Savon sitkeä mies, sinä sankari kuokan ja auran". Tässä nuotissa on laulusta sekakuorosovitus.
Laulu löytyy myös Ahti Sonnisen Laulan ja soitan -laulukirjoista, ainakin joistakin painoksista, mutta niissä painoksissa, jotka tarkistin, oli tästä laulusta vain neljä säkeistöä (1., 2., 5. ja 7. säkeistö).
Pellervon...
Helsinki-laulujen tuntija tunnisti laulun. Se on Bo Anderssonin tulkitsema "Helsinki" vuodelta 1978. Säveltäjä on Erna Tauro, alkuperäiset, ruotsinkieliset sanat ovat Bengt Ahlforsin, suomennos Esko Elstelän. Alkuperäinen nimi on "Helsingfors".
Kappale löytyy Erna Tauron ja Bo Anderssonin vuonna 1978 ilmestyneeltä LP:ltä ja vuonna 2001 ilmestyneeltä cd:ltä Syyslaulu, jotka löytyvät mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyslaulu%20tauro%20anderss…
Kirjankierrätyshyllyjä tai "bookcrossing-hyllyjä" löytyy ainakin pääkirjastosta, Palokan ja Vaajakosken aluekirjastoista sekä Kortepohjan, Halssilan ja Korpilahden lähikirjastoista.
Juhani Peltosesta on tietoa mm. teoksissa:
Suomalaisia nykykirjailijota /toim. Tarkka (1989)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin /toim. Risto Rantala (1994)
sekä Suomen kirjailijat 1945-1980...(SKS 1985), joka sisältää suppeat elämäkertatiedot, teosluettelon ja (tutkimus)viitteitä.
WWW-osoitteessa http://www.kirjasto.sci.fi/jpelton.htm on tietoa kirjalijasta englanniksi ja Lopen kirjaston sivulla (sivun alalaidassa) http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm suomeksi.
Eräs tapa kartoittaa YK: eri alajärjestöjen säännöllisiä julkaisuja on mennä nettisivulle osoitteeseen http://www.unsystem.org/index7.html (Official WEB Site Locator for the UNITED NATIONS System of Organizations, Catalogue of UN System WEB Sites). Sivuilla järjestöt on ryhmitelty niiden toiminnan alan mukaan. Jokaisen järjestön nimestä on linkki ko. järjestön etusivulle. Niiltä on syytä sitten katsella kohtaa, joka viittaa julkaisuihin, esim. Health -> World Health Organization (WHO) -> Reports.
Pienen selailun jälkeen järjestöjen sivut näyttävät yksilöllisiltä, mutta ovat siinä mielessä samansuuntaisia, että niiltä on löydettävissä säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja.
Suomessa YK:n tallekirjastoja ovat Eduskunnan kirjasto ja...
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta tästä tapahtumasta löytyy vain lyhyt uutinen esiintymistä edeltävältä päivältä. Mikkelin seudun sanomalehdistä saattaisi löytyä enemmän tietoa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta tarkemmin.
