Dallapé-orkesteri levytti vuonna 1936 Hannes Konnon säveltämän Pirkko-valssin. Sen sanat ja nuotit löytyvät Dallapé-vihkosta nro 70.
Sen lisäksi Jaakko Tepon tuotannosta löytyy kappale nimeltä Klasu ja Pirkko. Se löytyy useammaltakin Tepon levyltä. Pirkko-nimiä on tosiaan käytetty hyvin vähän laulujen sanoituksissa.
Laulun nimi on "Uudisraivaajan työlle" ja joissakin nuoteissa sen alaotsikkona on "Ylä-Savon laulu" tai omistus: "Ylä-Savon sitkeäselkäisille raatajille". Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanoittanut Paavo Meriläinen.
Nuotissa Sekaäänisiä lauluja : 156. vihko (Otava, 1952) on lauluun seitsemän säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat". Seitsemäs säkeistö alkaa: "Sua kiitän, Ylä-Savon sitkeä mies, sinä sankari kuokan ja auran". Tässä nuotissa on laulusta sekakuorosovitus.
Laulu löytyy myös Ahti Sonnisen Laulan ja soitan -laulukirjoista, ainakin joistakin painoksista, mutta niissä painoksissa, jotka tarkistin, oli tästä laulusta vain neljä säkeistöä (1., 2., 5. ja 7. säkeistö).
Pellervon...
Helsinki-laulujen tuntija tunnisti laulun. Se on Bo Anderssonin tulkitsema "Helsinki" vuodelta 1978. Säveltäjä on Erna Tauro, alkuperäiset, ruotsinkieliset sanat ovat Bengt Ahlforsin, suomennos Esko Elstelän. Alkuperäinen nimi on "Helsingfors".
Kappale löytyy Erna Tauron ja Bo Anderssonin vuonna 1978 ilmestyneeltä LP:ltä ja vuonna 2001 ilmestyneeltä cd:ltä Syyslaulu, jotka löytyvät mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyslaulu%20tauro%20anderss…
Kirjankierrätyshyllyjä tai "bookcrossing-hyllyjä" löytyy ainakin pääkirjastosta, Palokan ja Vaajakosken aluekirjastoista sekä Kortepohjan, Halssilan ja Korpilahden lähikirjastoista.
Tarkoitat varmaankin simpukankuoria etkä syötäväksi tarkoitettuja simpukoita. Lainsäädäntö ja muut säännöt vaihtelevat maittain, ja tuntematta Omanin lainsäädäntöä asiaan on vaikea vastata. Useissa maissa luonnonsuojelualueilta ja kansallispuistoista ei saa kerätä mitään materiaalia luonnosta, vaikka se muualla olisikin sallittua. Yksityiselta maa-alueelta ei yleensä myöskään saa kerätä mitään. Useimmiten muutaman elottoman esineen kerääminen ja kotimaahan vieminen on sallittua.
Nämä tiedot ovat peräisin MTV:n Studio55.fi-sivustolta, johon oli haastateltu WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkosta:
https://www.studio55.fi/matkailu/article/matkamuistoksi-kivia-simpukoita-koralleja-tai-kasveja-mieti-ensin-luontoa/4840054
...
Juhani Peltosesta on tietoa mm. teoksissa:
Suomalaisia nykykirjailijota /toim. Tarkka (1989)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin /toim. Risto Rantala (1994)
sekä Suomen kirjailijat 1945-1980...(SKS 1985), joka sisältää suppeat elämäkertatiedot, teosluettelon ja (tutkimus)viitteitä.
WWW-osoitteessa http://www.kirjasto.sci.fi/jpelton.htm on tietoa kirjalijasta englanniksi ja Lopen kirjaston sivulla (sivun alalaidassa) http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm suomeksi.
Eräs tapa kartoittaa YK: eri alajärjestöjen säännöllisiä julkaisuja on mennä nettisivulle osoitteeseen http://www.unsystem.org/index7.html (Official WEB Site Locator for the UNITED NATIONS System of Organizations, Catalogue of UN System WEB Sites). Sivuilla järjestöt on ryhmitelty niiden toiminnan alan mukaan. Jokaisen järjestön nimestä on linkki ko. järjestön etusivulle. Niiltä on syytä sitten katsella kohtaa, joka viittaa julkaisuihin, esim. Health -> World Health Organization (WHO) -> Reports.
Pienen selailun jälkeen järjestöjen sivut näyttävät yksilöllisiltä, mutta ovat siinä mielessä samansuuntaisia, että niiltä on löydettävissä säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja.
Suomessa YK:n tallekirjastoja ovat Eduskunnan kirjasto ja...
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta tästä tapahtumasta löytyy vain lyhyt uutinen esiintymistä edeltävältä päivältä. Mikkelin seudun sanomalehdistä saattaisi löytyä enemmän tietoa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta tarkemmin.
Löytyy useitakin. Et kuitenkaan kertonut tarkemmin, millaista nuotinnosta ko. kappaleista olet etsimässä, joten suosittelen, että tutkit itse, mitkä nuottikirjat vastaavat toiveitasi.
Mene pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistohakuun (http://www.libplussa.fi/) ja valitse sieltä tarkennettu haku. Kirjoita kohtaan "...joiden nimeke on": memory phantom of the opera (voit kirjoittaa kaikki sanat peräjälkeen, vaikka ne esiintyvätkin eri kappaleiden nimissä). Valitse kohdasta "Näytä" vaihtoehto "vain nuottijulkaisuja". Saat tulokseksi kymmenen nuottikirjaa. Tutki niiden kunkin "täydet tiedot", joista näet mm. millaisille soittimille mikin nuotti on tarkoitettu. Samalla voit myös tarkastaa, missä kirjastoissa kyseiset nuotit ovat hyllyssä...
Seuraavat Rossinin oopperat löytyvät cd-levyinä Helsingin kaupunginkirjastosta: Sevillan parturi (Pääkirjasto,Rikhardinkatu,Töölö,Etelä-Haaga,Oulunkylä,Itäkeskus,Vuosaari)
La Donna del Lago (Rikhardinkatu)
Varasteleva harakka(Pääkirjasto)
Il Turco in Italia (Pääkirjasto)
Italiatar Algeriassa (Töölö)
L'inganno Felice (Pääkirjasto,Töölö)
Otello (Pääkirjasto)
Semiramis (Pääkirjasto,Töölö)
Tancredi (Pääkirjasto,Kallio)
Tuhkimo (Pääkirjasto,Kallio)
Il Viaggio a Reims (Pääkirjasto)
Wilhelm Tell (Pääkirjasto,Töölö,Kallio,Itäkeskus)
Mene HelMetin sivulle osoitteeseen
http://www.helmet.fi/
ja valitse Sanahaku.
Kirjoita laatikkoon joko
irlanti kansanmusiikki
tai
kelttiläinen kansanmusiikki.
Valitse Aineistosta kirjat ja klikkaa sitten Hae. Kannattaa kokeilla myös rajausta nuotteihin, sillä niissä on usein kerrottu muusikoista ja kappaleista.
Netistä löytyy esim. sivu
http://www.ceolas.org/ceolas.html
ja lisää tietenkin Googlella käyttämällä hakusanaa
celtic music
Kirjaston työasemilla voit käyttää Aleksi ja Arto
-tietokantoja, joihin on koottu suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita. Samat hakusanat soveltuvat kuin HelMetissäkin.
Hei
Kirjastosta löytyy ainakin
HUANG, PAULOS : KATSAUS KIINAN KIELEN KIRJOITUSMERKKEIHIN
kirja, 1996
VAASA (1 kpl) Luokka 89.943
Myös tästä kirjasta löytynee jotain:
LINDQVIST, CECILIA : MERKKIEN VALTAKUNTA
kirja, 1991, 1.- 2. P.
VAASA (5 kpl) Luokka 00.1
Huangin kirja löytyy Kirjallisuus ja kielitiede -osastolta pääkirjaston toisesta kerroksesta, jossa luokassa 89.943 on muutakin kiinan kieleen liittyvää.
Netistä löytyy useitakin saitteja, esim. zhongwen.com, www.chinalanguage.com, chineseculture.about.com, joista näitä voi myös haeskella.
yt
Leena Salminen
Kysymyksesi on lyhyt ja vailla täsmennyksiä, mutta toivon, että näistä lähteistä on hyötyä sinulle.
Piilonormeista sinänsä en löytänyt aineistoa, mutta (sosiaalisista) normeista on kirjoitettu paljonkin. Raja julkisen ja piilotetun normin välillä ei kai aina ole niin selvä. Sosiaalisista (myös piilotetuista) normeista on kirjoitettu mm. näissä kirjoissa:
- Hullun kirjoissa : näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen / toim. Pekka Laaksonen, Ulla Piela, Pirkko Lahti
- Elämän normittajat : instituutiot ja asiantuntijat oikeaa elämää etsimässä / Hannu Itkonen .. [et al.]
- Kilpakenttien kapinalliset / Hannu Itkonen
- Sietämättömät ja täydellinen maailma : kirjoituksia suvaitsemattomuudesta / toimittanut Jari Eilola
Neiti Etsivä-sarjan kirjoittajaa Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa. Sarjalla on sittemmin ollut monia eri kirjoittajia. Tämä tieto löytyy mm. seuraavasta kirjasta: Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja, 1997. Kirja näyttää olevan saatavilla Keravan kaupunginkirjastossa.
Voit katsoa myös aiempia vastauksia aiheesta Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta asiasanalla Keene Carolyn, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa, onko nimeä kysytty jo aikaisemmin. Aika usein vastaus löytyy, sillä arkistoon on kertynyt melkoinen määrä nimien taustatietoja. Tiituskin löytyy sieltä: Tiitus oli Paavalin opetuslapsi ja myöhemmin Kreetan seurakunnan johtaja. Latinankielisen nimen merkitystä ei tunneta, mutta se saattaa merkitä "kunnioitettava". Ohessa linkki arkistoon:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Tiitus.
Julian on vanhan roomalaisen sukunimen Julianus lyhentymä. Katolisessa kirkossa on nelisenkymmentä Julianus-nimistä pyhimystä ja autuutettua.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Hopeaa rajan takaa on ilmestynyt dvd-muodossa tuplana yhdessä Sissit -elokuvan kanssa. Molemmat ovat vuodelta 1963 ja molempien ohjaaja on Mikko Niskanen. Dvd:tä ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa,
mutta sitä pitäisi olla saatavilla alan liikkeissä ja verkkokaupoissa, esim :
http://www.filmifriikki.fi
http://www.cdon.com
http://www.discshop.fi/shop/ds_produkt.php?lang=&id=14469&lang=fi&subsi…
Kortin katoamisesta on syytä ilmoittaa mahdollisimman pian, valitettavasti se ei onnistu sähköisesti. Kirjaston palautelomakkeella tiedon voi kyllä lähettää
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/feedback/
mutta sitä ei välttämättä lueta välittömästi. Viisainta on soittaa kirjastoon, mihin tahansa kirjastoon voi ilmoituksen tehdä. Kirjaston ollessa suljettuna katoamisilmoituksen voi tehdä numeroon (09)310 85309. Puhelimeen soitettaessa on kerrottava soiton syy ja ilmoitettava nimi ja henkilötunnus.
Kissankellon kielipulma on satu, joka on luettu Radio Suomen Pätkä, päivän tarina –ohjelmassa. Yleisradiosta kerrottiin, että ohjelman sadut ovat Ylelle kirjoitettuja, kirjoittajana ainakin tässä tapauksessa on nimimerkillä kirjoittava toimittaja. Satuja ei siis ole mahdollista ostaa kirjakaupasta, eikä myöskään lainata kirjastosta.
Mikkosen kirjasta Sukunimet (2000) löytyy tietoa Jussila-nimestä, johon viitataan Jussilainen-nimestä. Kirjassa viitataan nimeen Johannes, jonka muunnos on Jussi. Koska muoto Jussi on pysynyt suosiossa kauan, ovat Jussila-niemt hyvin eri-ikäisiä. Asukkaannimityksestä kehittynyttä sukunimeä Jussilainen tavataan eri puolilla Suomea. -
Pöyhösen kirja Suomalainen sukunimikartasto osa 2: karjalaiset sukunimet on nyt lainassa, joten en voi tarkistaa siitä nimeä. - Kuuluisia henkilöitä etsin Kansallisbiografiasta, ei löytynyt.
Tietoja Benjamin Franklinia käsittelevistä kirjoista pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa saat sivulta http://www.helmet.fi/search*fin esim. kirjoittamalla kohtaan AIHE 'Franklin, Benjamin'. Itäkeskuksen kirjastossa näitä kirjoja ei näytä olevan. Useimmat ovat varastossa, joka on Pasilan kirjastossa (käyntiosoite Kellosilta 9). Kirjat voi myös tilata Itäkeskuksen kirjastoon, varausmaksu on 0,50 euroa/varaus, toimitusaika pari päivää.
Edellä esitetyn haun antamista suomenkielisistä teoksista voi erikseen suositella seuraavia
Lehtonen, J.V.
Benjamin Franklin. - Helsinki, 1918. - 227 s.
Arvidsson, Stellan
Benjamin Franklin : yleisnero. - Turku, 1945. - 280 s.
Scheibler, H.
Kirjanpainaja Benjamin Franklin. - Helsinki, 1921. - 102 s.
(Tässä...
