Viime vuonna on ilmestynyt mainio kirja 1970-luvusta nimeltään Reilusti ruskeaa, tekijänä Minna Sarantola-Weiss (WSOY). Tuon ajan ruokakulttuuria on esitelty kirjassa 70-luku tarjottimella, tekijänä Christina Aalto (Schildt 2002). Muodista ja muotoilusta löytyy esim. kirjasta Muodon kuvat 1960-1990, toimittanut Juliana Balint (Tietopuu 1991) ja nuorisokulttuurista kirjassa Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kaj Häggman ( WSOY 2006). Lähiöelämää on tutkittu mm. seuraavissa kirjoissa: Matti Kortteinen: Lähiö, tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1982), Kotikaduilla, kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä (Edita 1990) ja Riitta Astikainen: Elämää lähiössä (Helsingin Sanomat 1997) sekä Riitta Hurme: Suomalainen lähiö...
Runo löytyy Kyllikki Mäntylän pakinakokoelmasta pakinasta nimeltä Muistoalbumi. Se ei kuitenkaan ole Mäntylän kirjoittama, vaan pakinassaan hän kertoo sen olevan Aakkoset eli terveysneuvoja pienokaisille -nimisestä kirjasta. Kirja voisi olla tämä: Aakkoset / Zaida Eriksson-Lihr antaa terveysneuvoja pienokaisille heidän jokapäiväisessä elämässään Anna Inkeri Relanderin kirjoittamissa hauskoissa Abc-runoissa (ilmestynyt 1935) tai tämä:
Tohtori-tädin terveys-aapinen : Zaida Eriksson-Lihr jakaa tässä hupaisessa aapisessaan terveydellisiä neuvoja pienokaisille jokaisen päivän varalle (1946). Runo olisi siis ilmeisesti Anna Inkeri Relanderin kirjoittama.
Zaida Eriksson-Lihrin kirjoja löytyy ainoastaan muutamista yliopiston kirjastoista, mutta...
Mistä yhteydestä tämä 18 ikkunan tieto on peräisin? Tarkoitatko jotain määrättyä kirkkokuntaa? Mieleeni tulee aika monta kirkkoa, jossa on enemmän tai vähemmän kuin 18 ikkunaa esim. Kallion kirkko, Kerimäen puukirkko, Johanneksen kirkko, Mikaelin kirkko, Turun Tuomiokirkko ja Helsingin Tuomiokirkko.
Sain tulokseksi 53 eri kirjan suomennosta. Haettaessa tietoa kirjailija Catherine Cooksonin kirjojen suomennoksista, saa luettelon, jossa on mukana mm. joidenkin kirjojen toiset tai kolmannet painokset sekä pokkariversiot kirjoista. Nämä on tietenkin luvuista vähennettävä, ja suomennosten määrä on kaikkiaan varsin suuri. Luku perustuu Suomen kansallisbibliografia Fennican ja Gummerus-kustantamon tietoihin.
https://finna.fi
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
DVD-aineiston laina-ajaksi on yhteisesti sovittu 1 viikko. Laajan aineiston ollessa kyseessä on harmillista kun joutuu niin usein käyttämään sitä jotta siihen ehtisi kunnolla tutustua ennen laina-ajan umpeutumista. Tämä on todella harmillista. Toivon että ehditte tutustua aineistoon laina-ajan puitteissa riittävästi. Tällä hetkellä Kausi 2 ja 3 ovat varattuja mutta sitten kun aineistoon ei enää kohdistu varausta voitte tietysti uusia lainanne myös netissä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Kun moni haluaa tutustua samaan aineistoon on hankala määrittää sellaisia laina-aikoja joihin kaikki olisivat yhtä tyytyväisiä. Voitte tietysti varata uudelleen saman aineiston palautettuanne sen mikäli ette ehtinyt tutustua materiaaliin riittävässä määrin...
Kirjastoluokituksen mukaan sisustaminen jakaantuu kahteen luokkaan: 68.4 sisältää sisustusoppaita hyvin monesta näkökulmasta, kohderyhmänä on ennen kaikkea "tavalliset" sisustajat, mutta toki se palvelee myös ammattilaisia. Valaistusuunnittelun suomalaisena klassikkona voi pitää Seppo Rihlaman teosta "Valaistus ja värit sisutussuunnittelussa". Luokka 76.1 koostuu sisustustaiteesta ja -arkkitehtuurista, mm. sisustustyylien historiaa. Tämän luokan kirjallisuus on pääasiassa englanninkielistä. Sisustussuunnittelua arkkitehtuurin näkökulmasta on myös arkkitehtuurin luokassa 72+. Vuonna 2011 ilmestyi Helsingin yliopiston julkaisu "Sisustuskirja: tutkimuksellisia avauksia".
Elokuvan puuttuminen kirjastojen kokoelmista saattaa hyvinkin johtua siitä, ettei kyseistä elokuvaa ole tarjottu kirjastoille. Kirjastot eivät nimittäin voi ostaa elokuvia suoraan kaupasta niin kuin tavalliset kuluttajat, vaan niihin täytyy hankkia erillinen lainauslisenssi, jotta kirjasto voisi luvallisesti lainata elokuvia. Jos julkaisija ei tarjoa kirjastoille lainauslisenssiä, ei elokuvaa voida myöskään saada kokoelmiin.
Jos siis haluat saada elokuvan katsottavaksesi, täytynee sinun ostaa se omaksesi. Elokuvaa löytyy myytävänä, kun laittaa Google-hakuun hakusanat "Coraline ja toinen todellisuus" ja "DVD".
Mauno Koivuneva (1904-1989) oli Utajärven kirkkoherra vuosina 1953-1971. Hän kirjoitti pakinoita Päivämies –lehteen vuodesta 1955 lähtien Paimenpoika –nimimerkillä. Veikko Seppänen on koonnut ja julkaissut näitä pakinoita viisiosaisessa kirjasarjassa Paimenpojan kintereillä. Kirjoja voi lainata kirjastosta tai hankkia omaksi Veikko Seppäseltä. Yhteystiedot löytyy sivulta http://www.paimenpojankierroksilta.net/ .
Terveysinfon sivuilta osoitteesta http://www.terveysinfo.fi/yrityshaku/yritys/Terveys/Suomen+Kansanparant…. löytyy muutama Etelä-Pohjanmaalla vaikuttavakin kansanparantaja ja sieltä löytyy myös heidän yhteystietonsa.
Apua voisi löytyä myös Kaustisella sijaitsevasta Kansanlääkintäkeskuksesta http://www.kansanlaakintakeskus.com/Suomeksi/Etusivu
Kansanlääkintäseuran eteläpohjalaisia parantajia löytyy osoitteesta http://www.kansanlaakintaseura.fi/hoitajat_list.php?g=1
Kikkomanin sivuilla (http://www.kikkoman.fi/kuluttajat/tiedot/faq/) kerrotaan, että 100 grammaa Kikkoman-soijakastiketta sisältää:
energiaa 267 kJ / 63 kcal
proteiinia 8,8 g
hiilihydraatteja 6,9 g
- joista sokeria 1,6 g
rasvaa 0,0 g
- joista tyydyttyneitä rasvahappoja 0,0 g
ravintokuitua 0,0 g
natriumia 5,76 g
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät useita vastauksia kysymykseesi. Arkiston osoite on http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ Hakusanoiksi esim. kirjastonhoitajat, koulutus. Koulutusta annetaan ainakin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, Oulun yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Turun ammattikorkeakoulussa ja Åbo Akademissa. Lisätietoja pätevyysvaatimuksista ja koulutuksesta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi ja http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Pitkän sulun syynä ovat laajat, montaa eri tahoa koskevat muutokset. Muutoksia ei tehdä vain Aaltokirjastojen järjestelmään, vaan syntyy uusi Keski-kirjastoverkko, johon tulevat mukaan Laukaa, Hankasalmi, Kepri- ja Aalto-kirjastot, eli 21 kunnan aineistot ja asiakastiedot.
Jotta tuleva tietokanta on ajan tasalla, on vanhat järjestelmät suljettava ja poimittava niiden tiedot, yhdistettävä ne, ajettava konversion läpi ja siirrettävä kokonaan uuteen kirjastojärjestelmään. Aikaa vievintä on todennäköisesti juuri neljän erillisen kokoelmatietokannan ja neljä erillisen asiakasrekisterin yhdistäminen.
Mukaan tulevat kirjastot käyttivät kahta erilaista ohjelmaa, mikä hidastaa yhdistämistyötä. Yhdistämisen yhteydessä myös tietokantaformaatti...
Olen tutkinut tätä asiaa niin laajasti kuin se meillä olevien hakuteosten ja internetin kautta on mahdollista, enkä ole löytänyt mitään viitettä siitä, että Anita Välkki olisi laulanut Carmenin roolia Kansallisoopperassa.
Anita Välkin aktiiviuran aikana 1960-1970-luvuilla Carmen oli Kansallisoopperan ohjelmistossa 1964 ja vielä 1971, jolloin Välkki oli jo palannut Suomeen kansainvälisiltä oopperanäyttämöiltä. En ole kuitenkaan löytänyt tarkkaa tietoa siitä, kuka noissa tuotannoissa roolissa oli. Carmenin rooli on normaalisti hoidettu mezzosopraanon tai alton äänialalla laulavan taiteilijan voimin, eikä Välkin wagneriaaninen sopraano ehkä olisi tähän rooliin hyvin sopinutkaan, vaikka hän uransa loppupuolella lauloi myös matalaäänisempiä...
Ruokavalion tai tiettyjen ruoka-aineiden vaikutuksesta lääkitykseen on aina viisainta keskustella hoitavan lääkärin tai muun asiantuntevan hoitohenkilökunnan kanssa.
http://www.sydanliitto.fi/kasvisten-kaytto1
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1843&i=ORION+PHARMA_MAREVAN%2C+…
Kaarinan alueen paikannimissä on pyritty tuomaan esille alueen historiaa. Nimiksi on pyritty saamaan tunnettuja ja arvokkaita nimiä, erityisesti juuri kylän- ja talonnimiä sekä huomattavien luonnonpaikkojen nimiä. Kultanummi on näistä kumpaakin, sillä Kultanummi oli alun perin peltoaukeama Kauselassa sijainneella Isotalo-nimisellä tilalla, mutta Kauselasta löytyi myös samanniminen asuintila. Kultanummi löytyy jo vuoden 1702 kartoista eli kohtalaisen vanhasta paikannimestä on kyse.
Lähteet:
Aalto, Anja (toim.) 2006. Nummesta Kaarinaksi. Paikannimien historiaa. Kaarina seura ry.
Lisätietoja:
Oja, Aulis 1946. Kaarinan pitäjän historia osa I. Kaarinan historiatoimikunta.
Hei! Keski-Suomen Puhelin Oyj:n omistamia puhelinlinjoja hallinnoin nykyisin Keski-Suomen alueella Elisa Oyj.
Asiasta voi ottaa yhteyttä Elisan asiakaspalveluun puh. 01019 0240, josta puhelu yhdistetään Elisan tekniseen hallintoon. Sinne ei suoraan puhelinnumeroa ole. Varmistin asian Elisan asiakaspalvelusta.
Tässä vielä linkki Elisan asiakaspalvelun sivulle: http://asiakastuki.elisa.fi/#otayhteytta
Novellin asiayhteydestä voisi päätellä, että kyseessä on varmaankin tuotemerkki: sekä nenäliina että puuterirasia ovat Gloricania. En valitettavasti löytänyt mistään mainintaa tuollaisesta tuotemerkistä, vaikka pengoin kirjoja, esimerkiksi vanhoja kauppakalentereita. Lähimpänä on Gloricon, jolla nimellä markkinoidaan lämpöä pitäviä säilytysastioita. Ne ovat kuitenkin kaukana nenäliinan ja puuterirasian kaltaisista ylellisyystuotteista.
Voi olla, että mainintoja löytyisi jostakin vanhoista sanomalehtien mainoksista, mutta niiden läpikäymiseen ei oikein tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista mennä. Toisaalta tuotemerkki voisi toki olla Waltarin omaa keksintöäkin, mutta tosiaan varmuutta asiaan en ole saanut.
Rohkenen suositella uutta suomalaista nuortenkirjallisuutta. Mikä on serkkusi äidinkieli, onko se saksa tai ranska?
Esimerkiksi Ilkka Remeksen trillerit ovat suosittuja nuorten poikien keskuudessa, ja niitä on käännetty saksaksikin: Schwarze Kobra (Musta kobra); Operation Ocean Emerald (Piraatit); Mission Spyflight (Hermes); Heisse Ware über die Eismeer (Pimeän pyöveli); Der dunkle Code (Kirottu koodi).
Salla Simukan suosittua Lumikki-sarjaa löytyy sekä saksaksi että ranskaksi: Punainen kuin veri (So rot wie Blut / Rouge comme le sang); Valkea kuin lumi (So weiss wie Snchee / Blanc comme la neige); Musta kuin eebenpuu (So schwarz wie Ebenholz / Noir comme l'ébène)
Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi –dokumentin mukaan Kahdeksan surmaluotia –elokuvan työryhmä sai viranomaisluvan valmistaa pontikkaa. Dokumentissa haastatellaan Tarja-Tuulikki Tarsalaa ja Paavo Pentikäistä. Heidän mukaansa Mikko Niskanen joi kuvausten aikana alkoholia. Todennäköisesti myös pontikkaa.
Kahdeksan surmanluotia -elokuvan pontikankeittokohtaus Ylen Elävässä Areenassa: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/02/kahdeksan-surmanluotia
Lähde: Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi / ohjaus Peter von Bagh, 2010. Osa 2/3.
Dokumentti on katsottavissa KAVI:n Radio- ja Televisioarkistossa. https://kavi.fi/fi/rtva
Ks. myös:
Marttinen, Eero: Täyttä elämää : Mikko Niskanen : elokuvamies
Jyväskylä : Gummerus, 1997.
