Hei!
Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema "Keräilijän opas: Suomen rahat arviohintoineen 2008" antaa suuntaa-antavan arvion vanhojen rahojen arvosta. Opasta löytyy Keski-kirjastojen kokoelmista, tässä linkki teostietoihin: https://urly.fi/NrY
Rahan arvo määräytyy sen kunnon ja virheettömyyden mukaan. Keräilijän oppaassa on esitetty rahoille viisi kuntoisuusluokkaa. Yleisin hinta-arvio oppaan mukaan tälle vuoden 1955 50 markan kolikolle on 12 euroa. Muut arviot vaihtelevat 75-3 euron välillä.
Tarkan arvion saamiseksi kannattaa kuitenkin olla yhteydessä asiantuntijaan.
Numismaattinen yhdistykseltä voi myös kysyä arviointipalvelua (http://www.snynumis.fi/) .
Paikallinen Matinmarkka Oy palvelee myös vanhojen rahojen arvioinneissa (...
Verrosesta on tietoa "Kotimaisia nykykertojia" -kirjassa (2-osainen kirja). Kirja löytyy melkein jokaisen kirjaston käsikirjastosta. Naiskirjailijoista löytyy myös samassa sarjassa erillinen teos.
Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä löytyy myös uudemmista kirjailijoista hyvin tietoa. Niitä voit kysyä virkailijalta ainakin suurissa kirjastoissa.
Osoitteessa http://lyyra.kempele.fi/pv//verronen/verronen.html on Maarit Verrosen elämäkertatiedot sekä teosluettelo.
En oikein usko, että etsimääsi yleispätevää kielitieteellistä julkaisua löytyy, mutta latinan kielen kehityksestä löytyy suomen kielellä päteviä tiiviitä kuvauksia mm. latinan alkeisoppikirjojen (Via Nova, Ad fontes) johdanto-osuuksista, erityisesti Ad fontes I Tekstit, Kulttuuritausta (Helsinki, 1981).
Hyvä, vähän laajempi esitys löytyy professori Iiro Kajannon teoksesta Antiikista Asterixiin (Latina maailmankielenä ja latinaa nykykielissä, s. 26-45, Porvoo, 1973 - teos on vielä aivan ajankohtainen, vaikkakin vähän vanhempi). Lisäksi löytyy teos Frösen, Jaakko, Katsaus kreikan ja latinan kielten historiaan (1980). Myös teoksesta Castren, Paavo, Johdatus antiikintutkimukseen Helsinki 1980 löytyy varmaan tietoa, mutta tätä teosta ei ole...
Meillä ei ole mahdollisuutta näiden vastausten puitteissa tehdä laajempaa sukuselvitystä, mutta ainakin Veikko Helteellä ja Esko Helteellä on eri vanhemmat. Esko Helteen vanhemmat olivat osoitteesta https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3102295-kansanvallan-puolustaja löytyvän Kansan Uutisten jutun mukaan sähköasentaja ja liikkeenharjoittaja Kaarlo ja äiti liikeapulainen Vieno. Veikko Helteen vanhemmat taas olivat kansanedustajanakin toiminut puuseppä Edvard Helle ja Alina Aleksandra Widell, kuten osoitteesta https://www.vihti.fi/wp-content/uploads/Helle-Edvard.pdf artikkelissa kerrotaan.
Käytössämme olevista lähteistä ei suoraan löytynyt tietoa juuri kyseisistä messuista. Hakuteoksen mukaan ensimmäisen sähkökäyttöisen käsiporakoneen valmisti saksalainen Wilhelm Fein Stuttgartissa vuonna 1895, joten mahdollisesti kyseessä oli juuri tämä keksintö.
Internetissä Stuttgartin messujen sivu on osoitteessa http://www.messe-stuttgart.de. Tältä sivulta kohdasta kontakt eteenpäin klikkaamalla saat sivun, jolta voit lähettää sähköpostia suoraan messuille. Ehkäpä kannattaa tiedustella asiaa suoraan Stuttgartista sähköpostitse.
Hyvin lyhyet perustiedot Eve Hietamiehestä löytyvät Otavan sivulta, osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/. Vähän enemmän tietoa kirjailijasta on teoksessa Kotimaisia nykykertojia. BTJ 1997.
LINDA -tietokannan mukaan on olemassa Serbokroatisk-svensk, svensk-serbokroatisk fickordbok : srpskohrvatsko-svedski, svedsko-srpskohrvatski, Stockholm : Wahlström, 1993. Siitä on myös vanhempia painoksia. Eri kirjastojen saatavuustietoja voi tarkastella Monihaulla, joka löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi näpäyttämällä navigointipalkin linkkiä. Verkkokirjakauppa Bolilla on http://www.bol.fi/fi/ lisäksi Göransson, Ulla & Lindholm, Hans: Nybörjarsvenska svensk-serbokroatisk ordlista, Folkuniversitetets Förlag, Sverige, 1994. ISBN: 9174341421. Sloveenin kielestä vastaavaa en valitettavasti löytänyt.
Mainitsen tässä muutamia:Harrison,Shirley:Viiltäjä-Jackin päiväkirja(muistelma-luokassa 990, löytyy mm. Töölön kirjastosta ja Laajasalosta hyllystä p.31085025 Töölö ja p. 31085084 Laajasalo, voit soittaa ja pyytää lähimpään kirjastoosi.
Hannes Markkulalta on ilmestynyt Suomalainen murha,myös tositarinoita.
Pohjolan Poliisi kertoo-sarja(vuosittain ilmestyvä) löytyy muutamista kirjastoista.
Kannattaa itse katsoa myös kirjaston päätteeltä,kun seuraavan kerran käyt kirjastossa.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanalla murrosikä löytyy noin 80 teosta. Näistä monet ovat kasvattajille tarkoitettuja, esim.:
- Arajärvi, Terttu: Tasapainoinen lapsuus, 1988.
- Jarasto, Pirkko, Nina Sinervo: Murrosikäisen ja nuoren maailma. 1999.
- Kinnunen, Saara: Murrosikäinen perheessä, 1999.
- Kinnunen, Saara: Turvallisesti matkaan, 2001.
- Rödstam, Monica: Lapsen kehitys : 7-12 vuotta, 1992.
Nuorille itselleen mm.
- Gravelle, Karen: Mitä pojat eivät rohkene kysyä...mutta haluaisivat kysyä, 1999. (takakannen mukaan 10-14 vuotiaille)
- Gravelle, Karen: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä, 1998.
- Kroppa ja koppa: ruotsalaisessa nuortenlehdessä Kamratpost vuosina 1989-1995...
Tekemällä haun Helsingin kaupunginkirjaston http://www.helmet.fi saat selville
pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa olevat Gogolin venäjänkieliset kirjat. Tee haku tekijän mukaan
(Gogol, Nikolai), valitse näytettäväksi aineistoksi vain kirjoja ja kieleksi venäjä.
Kyllä. Ottakaa seuraavalle kirjastokäynnillenne mukaan uudella nimellänne oleva virallinen
henkilöllisyystodistus. Saatte uuden kirjastokortin veloituksetta.
ISBN-tunnukset löytyvät numerojärjestyksessä International ISBN Agencyn julkaiseman teoksen Publishers' international ISBN directoryn kolmannesta osasta Numerical ISBN section. Suomalaisten kustantajien tietoja voit hakea myös ISBN-keskuksen kustantajarekisteristä http://kontti.helsinki.fi:8822/atkonew/plsql/kikuju.runko.alkusivu
Sulkakynä : antologia löytyy Turun kaupunginkirjastosta. Sen julkaissut Kirjallisuus- ja kirjoittajapiiri Sulkakynä on saanut tilapäisesti kustantavien kustantajatunnuksen. Sama tunnus on siis monella muullakin tilapäisesti kustantavalla. ISBN-keskuksen sivuilta http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ löytyy tietoa ISBN-tunnuksesta, sen hankkimisesta ym.
Fraasin alkuperästä kerrotaan Asikkalan Tallukkajalat -yhdistyksen verkkosivuilla http://www.suomenlatu.fi/asikkalantallukkajalat/ . Sivun ylälaidassa olevaa Historia-linkkiä klikkaamalla löytyy kohta Nimen historiaa.
Humalniementie - Humleuddsvägen tulee vanhasta paikannimestä Hummeludden. Nimi on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946.
Lähde: Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupunki 1992.
Lähteemme eivät kerro mistä sitten tuo Hummeludd on saanut nimensä. Humle = humala ja udd = kärki; ehkäpä tuossa niemessä on kasvatettu humalaa. Ruotsin kielen sanalla humle ei ole juopumista ilmaisevaa merkitystä niinkuin suomen humalalla.
Hipeistä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tässä täydennetyt sekä päivitetyt palvelun arkistosta löytyvät kootut vastaukset:
Hipeistä kertovaa tietokirjallisuutta:
Gary Valentine Lachman. Tajunnan alkemistit : kuusikymmenluvun mystiikka ja Vesimiehen ajan pimeä puoli /
Ala-Ketola, Marja. Hippejä, jippejä, beatnikkejä--Amerikan 1960-luvun vastakulttuuriliikkeiden historia. 1985.
Underground--antologia. Toimittanut ja suomentanut Jarkko Laine. 1970.
Tarvainen, Veikko. 60-luvun kapina. 1993.
Miller, Timothy: The hippies and American Values. 1991.
Leary, Timothy: Jail Notes. 1970.
Bisbort, Alan. Rhino's Psychedelic Trip. 2000.
Haight-Ashbury in the sixties. 1995. CD-ROM-levy.
Neville, Richard. Hippie hippie shake....
Harry Potter ja puoliverinen prinssi julkaistaan suomeksi torstaina 16.3.2006. Edelliset Potterit on saatu Helsingin kaupunginkirjastoon peräti samana päivänä kuin kirjakauppoihin, joten kannattaa seurata tilannetta kysymällä lähikirjastostasi tai HelMetin kautta kyseisellä viikolla 11. Ennakkovarauksia kirjasto ei voi valitettavasti ottaa vastaan eli ole tarkkana pari päivää ennen ilmestymistä!
Työterveyslaitoksen hakukoneella löytyy 80 linkkiä kirjoittamalla hakupalkkiin sanat työn kuormittavuus työterveiset. Linkeistä ne, joissa osoitetiedoissa on sana työterveiset, johtavat ko. lehden sivuille kysymystäsi käsitteleviin artikkeleihin. Tässä esimerkkeinä muutama otsikko:
1. Työkuormitus uudessa työturvallisuuslaissa
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveise…
2. Pitkät ja epäsäännölliset työajat kuormittavat monella tavalla
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveise…
3. Miten työkuormitusta ja työntekijän kuormittumista arvioidaan?
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveise…
Googlella löytyy useita julkaisuja/sivuja (yli 800) työn...
Asta Ikosen kustantaja on Karisto ja sen nettiosoitteesta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=9&ac… löydät artikkelin ja jopa sähköpostisoitteen, johon voit lähettää lisäkysymyksiä.
Teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Btj Kirjastopalvelu 2001, on ss. 69-71 artikkeli Asta Ikosesta. Tämä teos löytyy varmasti kotikaupunkisi kirjastosta.
Olisiko se nykyisen virsikirjan (1986) numero 54 "Käykäämme nyt Jerusalemiin"? (http://evl.fi/Virsikirja.nsf/9ad7eb11ddd5ed45c2256dc300524ade/d98fe9cdd…)
