Varsinaisia tutkimuksia lienee aika vähän, alla joitakin nimekkeitä, joista voisi löytyä lisää viitteitä. Osa on monien tekijöiden artikkelikokoelmia.
Kettunen, Paavo
Kätketty ja vaiettu : suomalainen hengellinen häpeä. - Kirjapaja, 2011.
Uskonnon kahdet kasvot : mielenterveyden tuki vai taakka. - Suomen mielenterveysseura, 1995
Terveyskasvatuksen neuvottelukunta
Uskonto ja terveys. - Valtion painatuskeskus, 1990.
Pakaslahti, Antti ja Huttu, Matti (toim.)
Kulttuurit ja lääketiede. - Duodecim, 2010.
Teinonen, Timo
Terveys ja usko. - Kirjapaja, 2007.
Aalto, Kirsti (toim.)
Saattohoito. - Kirjapaja, 1986.
Aalto, Kirsti (toim.)
Saattohoito kuolevan tukena. - Kirjapaja, 2013.
Aalto, Kirsti (toim.)
Saattohoito : lähimmäisenä kuolevalle. -...
Jos kysyjä etsii Pentti Vilppulan tangoa vuodelta 1968 (Hymysävel), ainoa paikka saada sen nuotti käsiin taitaa olla Jazz Pop Arkisto, jonka kokoelmissa sellainen näyttää olevan. Kannattaa laittaa sähköpostia info@jazzpoparkisto.net tai soittaa 09-7570040.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kyseinen kohta löytyy Topeliuksen Välskärin kertomusten toisesta osasta, kuudennesta kertomuksesta "Mainiemen linna". Juhani Ahon suomennos vuodelta 1896 kuuluu näin: "Sillä minulla on vapaista kuvauksista se ajatus, että niiden totuus piilee siinä, että ne voivat olla tosia siten, että ne ovat sopusoinnussa sen ajan varsinaisen ja yleisen hengen kanssa, jota kuvataan; (--)". Kyseinen kohta löytyy suomennoksestakin sivulta 238.
Välskärin kertomusten kolme ensimmäistä osaa on suomentanut myös Robert Mellin vuosina, suomennokset ilmestyivät vuosina 1878 ja 1879.
http://runeberg.org/faltskar/b/0242.html
http://www.gutenberg.org/files/36278/36278-8.txt
Topelius, Zacharias: Välskärin kertomuksia. Toinen osa (suom. Juhani Aho, 11.p, WSOY, 1974)...
Emme onnistuneet löytämään käsikirjoituksta tai muuta kirjallista versiota tästä leikistä tai näytelmästä. Netistä löytyy tosiaan eri variaatioita siitä, mutta varsinaista painettua teosta ei löytynyt.
Kauko Valta Ylänteen kirjassa Oma näyttämö: 50 uutta pikkunäytelmää (1961) on Karhunmetsästys-niminen näytelmä, mutta se on Hölmöläissatuihin perustuva, eikä vaikuta samalta kuin kysymäsi. Myöskään kirjaston seuraleikkikirjoista sitä ei löytynyt.
Runo on julkaistu Laudi Viidan runoja ja proosaa sisältävässä kokoelmassa Suutarikin, suuri viisas (1961). Kokoelma löytyy myös Kootut runot -teoksesta.
Tilastokeskuksen Elinolot-sarjasta löytyy tietoa; sarjan uusimpia tilastoja löytyy parhaiten Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma (verkko-osoite http://www.kki.likes.fi/html/tervetuloa.html) on tutkinut aihetta ja teoksessa "Kunnossa kaiken ikää -ohjelman arviointi" on sivulla 77 taulukko erään tutkimuksen tuloksista. Sivulla http://www.slu.fi/aikuiset.faktoja on referoitu useita tutkimuksia ja sivun lähdeluettelo on mielenkiintoinen. Sivulla http://ffp.uku.fi/gradut/Hakkarainen.html on viittaus erääseen aihetta tutkineeseen graduun.
Pistolekors-suvun vaakunasta löytyy tietoa kirjasta Gustaf Elgenstierna (1930): Den introducerade svenska adelns ättartavlor : med tillägg och rättelser. 5, Lind af Hageby - von Porten , sivulta 725. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (99.3 ELG).
Vaakunan tarina liittyy suvun edustajaan, joka 1600-luvulla pelasti kuninkaan ja sai palkinnoksi mm. aateloinnin ja vaakunan. Aatelointitilaisuudessa hänen piti ampua kahdella pistoolilla ristikkäin.
Maunulan kirjastossa ei ole palautusluukkua, johon aineistoa voisi palauttaa kirjaston ollessa suljettuna.
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on palautusluukku. Tiedot voi etsiä myös kunkin kirjaston sivuilta kohdasta Palvelut.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Maunulan_kirjasto/Palvelut
Vuonohevonen on suhteellisen pienikokokoinen, mutta voimakasrakenteinen. Englanninkielisen wikipediasivun mukaan täysikasvuisen vuonohevosen paino liikkuu 400-500 kilon välimaastossa, saman arvion antaa ranskankielinen wikipedia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fjord_horse
https://fr.wikipedia.org/wiki/Fjord_(cheval)
NordGen-organisaation sivuilla mainitaan myös vuonohevosen painoksi 400-500 kg. https://www.nordgen.org/en/native-breed/norwegian-fjord-horse/
Kaikkia lakkoja Kekkonen ei saanut loppumaan. Päinvastoin hän oli kenties jopa syynä joihinkin lakkoihin. Kekkosen presidenttikausi alkoi suurlakolla 1956. Linkki Elävä Muisti sivustolle
Veturimiesten lakon Kekkonen sai lopetettua 1976. Kekkosen kommenteista kertoo Turun Sanomien Aimo annos -palsta 2004:"
Kysymys oli yksi pätkä tasavallan presidentti Urho Kekkosen radio- ja tv-puheesta, jonka hän piti 10.11.1976 rautatievirkailijoiden lakon johdosta. Pieni avainryhmä, 670 junansuorittajaa, vaati eläkeikänsä alentamista 63 vuodesta 58 vuoteen. Kekkonen paheksui lakkoa ja ilmoitti päättäväisesti: "Tasavallan presidenttinä en tule allekirjoittamaan mitään sellaista lakia tai asetusta, jossa lakossa olevan virkamiesryhmän eläkeikää...
Raavaan sanakirjamerkitykseen ei suoranaisesti sisälly ajatusta kovuudesta tai tunteettomuudesta – sikäli kuin nämä siihen liittyvät, on yhteys korkeintaan implisiittinen. Kielitoimiston sanakirja antaa raavaalle merkityksen 'voimakas, roteva, riuska; täysikasvuinen' ja huomauttaa, että sitä käytetään erityisesti miehestä. Näistä sanan merkityksistä alkuperäisin on 'täysikasvuinen'.Raavaan toinen sanakirjamerkitys on 'täysikasvuinen nauta'. Raavaanliha on täysikasvuisen naudan (lehmän tai sonnin) lihaa. Kotieläintemme nimityksiä tutkinut Veikko Ruoppila selittää sanan nauta-merkityksenkin johtuvan sen alkuperäisestä merkityksestä. Alkuaan raavasta on käytetty eläinten yhteydessä 'täysikasvuista' merkitsemässä lähinnä teuraseläimistä...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä vain Kirjakaapelilla (Lasipalatsi) on mahdollista käyttää PageMakeria. Ajanvaraus puhelinnumerosta 310 85000. Tarkempia tietoja ks. http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/kaapelilaitteisto.html
Margit Sandemon henkilötietoja on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelusta. Vastaus löytyy palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=3818&arkisto=true#H… Sieltä löytyy myös linkki Pohjoismaisen Margit Sandemo -seuran sivuille, jossa voi mm. liittyä seuran postituslistalle.
Noitamestari-sarjasta on ilmestynyt 15 osaa
1. Taikuus. 1998
2. Silmiesi valo. 1998
3. Pimeyden mahti. 1998
4. Pahuuden kasvot. 1999
5. Tulikoe. 1999
6. Virvatulet. 1999
7. Suojattomat. 1999
8. Ratsastus länteen. 1999
9. Tulimiekka. 1999
10. Maahisten kutsu. 1999
11. Häpeän talo. 1999
12. Taru unohtuneesta maasta. 1999
13. Luostari kyynelten laaksossa. 1999
14. Hallan tytär. 1999
15. Tuntematon tie. 1999
Sarjan...
Metalliteollisuusyritysten taloudesta on olemassa ainakin seuraavat tutkimukset:
Hannula, Mika: Tuottavuuden mittaus ja analysointi metalliteollisuudessa. osat 1 ja 2. 1995 ja 1996.
Hilli, Pirjo: Eräiden englantilaisten metalliteollisuusyritysten kasvun, kannattavuuden ja rahoituksen analysointi KASKARA-mallin avulla. 1996.
Isomäki, Virpi: Pienten metalliteollisuusyritysten kannattavuusongelmat. 1990.
Pietarila, Pirkko: Pienten metalliteollisuusyritysten konkurssien ennustaminen erityispiirteet huomioiden. 1992.
Pitkänen, Arja: Laman vaikutus metalli- ja metsäteollisuuden kannattavuuteen, maksuvalmiuteen ja vakavaraisuuteen. 1998.
Rantanen, Hannu: Tuottavuuden ja kannattavuuden väliset yhteydet: erityisesti metallituotteita ja koneita...
Suomen kirjastoseura on julkaissut teoksen "Nuoret kirjastossa" (1986), joka käsittelee mainittua ajanjaksoa. Ruotsin Bibliotekstjänst on niinikään julkaissut kirjan "Barnspåret" (1994), joka sisältää
artikkeleita lastenkirjastojen tehtävistä ja lastenkirjastotyöstä yleensä. Uudempaa tietoa aiheesta on Liisa Niinikankaan toimittamassa kirjassa "Koulu kirjastossa" (2000).
Hei!
Suunnilleen vastaavaan kysymykseen löytyy palvelumme arkistosta vastaus jo ennestään: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen
sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/julkaisut/sanakirjat/ Sen mukaan
verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd-
versiona. Lisäksi sivuilla mainitaan mm. Suomen kielen tekstipankki, joka sisältää 180 miljoonan sanan verran 1990-luvun tekstejä. Ulkopuoliset tutkijat voivat käyttää
pankkia tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n koneilta.Tekstipankin osoite on http://www.csc.fi/kielipankki/opas/x633.phtml Oletko katsonut Makupaloista? Sinne on koottu sanastoista ja sanakirjoista linkkejä osoitteeseen http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Suosittelisin lämpimästi seuraavia teoksia: 1. C.S. Lewisin Narnia-sarja, johon kuuluu seitsemän teosta: Taikurin sisarenpoika, Velho ja leijona, Prinssi Kaspian, Kaspianin matka maailman ääriin, Hevonen ja poika, Hopeinen tuoli ja Narnian viimeinen taistelu. 2. J.R.R. Tolkienin Hobitti ja Taru sormusten herrasta, johon kuuluu kolme kirja: Sormuksen ritarit, Kaksi tornia ja Kuninkaan paluu. 3. Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli ja Mio, poikani Mio. 4. Susan Cooperin viisiosainen Pimeä nousee -sarja: Yllä maan, alla kiven, Pimeä nousee, Viheriä noita, Hopeapuu ja Kuningas Harmaa. Lisäksi Cooperin yksittäinen teos Kultakaapu, siniviitta. 5. Lloyd Alexanderin viisiosainen Prydainin kronikka: Kolmen kertomus, Hiidenpata, Llyrin linna,...
Suomen kansallisbibliografian mukaan Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä, 1. osa (Swannin tie) on suomennettu ensimmäisen kerran vuonna 1968. Samana vuonna kirjasta on otettu jo toinen painos. Suomentajina olivat Pirkko Peltonen ja Helvi Nurminen.
Vuonna 1972 on sama kirja ilmestynyt erikoispainoksena Ex libris -kirjasarjassa ja vuonna 1975 Delfiinikirjat-sarjassa pokkariversiona. 1984 kirjasta on otettu 3.p. Suomentajina näissä kaikissa ovat Peltonen ja Nurminen.
Vuonna 1977 on ilmestynyt Kadonnutta aikaa etsimässä sarjan toinen osa, jonka alaotsikko on Swannin tie kuten 1. osankin. Swannin tie jakautuu näihin kahteen osaan, joista ensimmäisen nimi on Combray ja toisen Swannin rakkaus : Paikannimet: nimi.
Luettelen muutamia kirjailijoita, joiden teosten toivon olevan sopivia. Lempi Pursiainen onkirjoittanut useita romaaneja ja muutamia muistelmia, jotka ovat myös äänikirjoina. Inkeri Kilpisen matkakirjat ovat olleet suosittuja. Rauha Kuusalon teoksia voisi kokeilla. Ja sopisiko muistelmat ja elämäkerrat : Benedicta Idefelt, Bertta Valtonen, Benedict Zilliacus, Anna Luoto, Anna-Liisa Levänen, Mielikki Ivalo, Jutta Zilliacus, Martti Lindqvist, Pirkko Jalovaara. Pirkko Jalovaaralta on äänikirjoina myös uskonnollista kirjallisuutta.
Kirjailijoiden teosten nimet löytyvät Oulun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ laittamalla hakuehdoksi kirjailijan nimen (sukunimi, etunimi) ja valitsemalla aineistolajiksi...
