Jaan Kaplinskin kolmenkymmenen vuoden ajalta kootuista kirjoituksista koottu teos "Rajalla jota ei ole : merkintöjä tiedosta, tietoisuudesta, uskosta" ilmestyi vuonna 1992 Otavan kustantamana.
Veistäjä on Tilla Kekki. Patsaan nimi on Aikojen Saatto 2005.
Tässä lisätietoa kuvanveistäjästä
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=2375
Orimattilan kirjastossa kysymääsi kirjaa (,jonka nimi kokonaisuudessaan on Kunniamme päivät: Suomen sota 1939-40 kuvina ja päämajan tilannetiedoituksina / toimittanut Maan turva ; [toimittanut Toivo Rautavaara ja Juhani Konkka]) ei ole, mutta monista kirjastoista eri puolilta Suomea se löytyy. Voit saada kirjan kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Tietoa Irlannin kirjastoelämästä löytyy Library.ie- sivustolta, myös yleiset ja akateemiset kirjastot on lueteltu: http://www.library.ie/weblog/
Tältä sivustolta pääsee yksittäisten kirjastojen sivuille, joista löytyy yksityiskohtaisempia tietoja laina-ajoista ja maksuista esim.Kildaren County Libraryn sivulta http://kildare.ie/library/MembershipandLibraryServices/
Library Councilin sivuilta löytyy yleisistä kirjastoista lisää tietoa lyhyesti mm. rahoituksesta ja tilastoista: http://www.librarycouncil.ie/public/overview.shtml
EU:n Irlantia koskeva kirjastoselvitys v. 1998 sisältää myös tilastotietoja: http://cordis.europa.eu/libraries/en/green-ie.html
Linnoituspataljoona 7 toimi kesällä 1941 Etelä-Karjalan alueella. Osia pataljoonasta liitettiin elokuussa Osasto Pallariin, jonka oli määrä edetä Saimaan kanavan myötäisesti Viipuria kohden, myös Nuijamaanjärven tienoilta.
Jalkaväkirykmentti 46 kuului puolestaan perustamisvaiheessaan 4.Divisioonaan, josta se elokuun lopulla 1941 irroitettiin ja alistettiin myöskin Karjalan kannaksella operoivalle 12. Divisioonalle.
Pappanne sotatie kulki siis tämän tiedon perusteella Etelä-Karjalan alueelta kohti Viipuria osana Karjalan kannaksen takaisinvaltausta elo-syyskuussa 1941. Kysymänne paikkakunnat sijaitsevat kaikki tämän sotatien varrella. Kantakortteihin merkittyjen "taistelujen" määritelmä saattoi olla hyvin laaja ja kuvata toisinaan...
Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/) kautta selviää, että kasettimuodossa olevia, vuoden 1978 Karhuherra Paddingtoneja on vielä aika monessa kirjastossa eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa niitä ei enää ole, mutta voit pyytää kasetin kaukolainaan lähikirjastosi kautta tai tehdä kaukolainapyynnön alta löytyvällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Dallapé-orkesteri levytti vuonna 1936 Hannes Konnon säveltämän Pirkko-valssin. Sen sanat ja nuotit löytyvät Dallapé-vihkosta nro 70.
Sen lisäksi Jaakko Tepon tuotannosta löytyy kappale nimeltä Klasu ja Pirkko. Se löytyy useammaltakin Tepon levyltä. Pirkko-nimiä on tosiaan käytetty hyvin vähän laulujen sanoituksissa.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavia teoksia, jossa aihetta käsitellään
K. Grue-Sørensen: Kasvatuksen historia, toinen osa. - WSOY 1961
Otto Anderssen: Kasvatustyön historiaa: Ihmisiä ja aatteita, osa 4 : Viime vuosisata. - WSOY 1931
Anna-Leena Välimäki: Lasten hoitopuu: Lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla. - Suomen kuntaliitto, 1999
Rinne, Risto: Johdatus kasvatustieteisiin, WSOY 2001
Häyry, Matti: Hyvä elämä ja oikea käytös: historiallinenjohdatus moraalifilosofiaan. - Yliopistopaino 2002
Pauli Komsin teoksessa Omistamisen taito: perheyritykset kansakunnan rakentajina (2002) on artikkeli Berneristä ” Bernerillä on yrittäjyyteen liittynyt myös uranuurtajan rooli: kauppaa aina sillistä shampooseen ” (s.36-40). Artikkelissa mainitaan, että ”1950-luvun lopun omaperäisiä uutuuksia olivat mm. XZ-hiustenhoitoöljy…” (s. 38). Bernerin kotisivulla kerrotaan lyhyesti historiaa http://www.xz.fi/historia/
Tarkempia tietoja kannattaa kysyä Berneritlä, ohessa palautelomake http://www.xz.fi/ota-yhteyttae/
Ohjeistuksemme sanoo lahjoitusten vastaanottamisesta seuraavasti:
Kaikki Kymenlaakson kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia.
Yksityishenkilöiden lahjoituksina vastaanotetaan kirjoja ja äänitteitä (cd-levyjä, LP-levyjä). Kuvatallenteita (dvd ja blu-ray) ei oteta vastaan tekijänoikeussyistä.
Lahjoittaja toimittaa itse aineiston kirjastoon. Kirjasto ei käy lahjoittajan luona arvioimassa tai valitsemassa aineistoa. Suuremmat lahjoitukset otetaan vastaan vain etukäteen sopi-malla.
Lahjoitettu aineisto on lahjoituksen jälkeen kirjaston omaisuutta. Kukin kirjasto päättää itse omien aineistovalinta- ja varastointiperiaatteidensa puitteissa sen, miten saatu materiaali sijoitetaan kirjaston kokoelmiin. Kirjasto voi myös jättää lahjoituksen...
Kyseessä voisi olla Gérard Presgurvicin säveltämä menestysmusikaali Roméo et Juliette, de la haine à l'amour (2001). Wikipedian mukaan sen ensi-ilta oli Pariisissa 19.1.2001, ja se on esitetty Brysselissa ainakin kolmesti vuosina 2001 ja 2002. Musikaalista on olemassa myös DVD-tallenne (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Rom%C3%A9o-Juliette-Com%C3%A9die-musicale-%C3%89di… )
ja CD-levy (ks. Amazon-verkkokauppa http://www.amazon.fr/Romeo-Juliette-G%C3%A9rard-Presgurvic/dp/B00004U88… )
Artikkeli Wikipediassa:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Rom%C3%A9o_et_Juliette,_de_la_haine_%C3%A0…
Zinion käyttö kirjaston kautta on asiakkaalle ilmaista, vaikka luonnollisesti kirjasto maksaa siitä, että palvelu saadaan asiakkaiden käyttöön.
Kirjastolla ei kuitenkaan kaikkia palvelun lehtiä käytössä, vaan niistä on valittu osa asiakkaiden käyttöön. Muita lehtiä voi hankkia palvelusta luettavaksi itse maksamalla. Vahingossa sen ei pitäisi tapahtua. Osoitteesta http://fi.zinio.com löytyvät maksullisen Zinion suomenkieliset sivut.
Etsimänne katkelma on Eino Leinon runosta Uuden vuoden iltana v. 1898 kokoelmasta Ajan aalloilta, joka ilmestyi vuonna 1899. Katkelma ei tosin ole runon alusta, vaan sen loppupuolelta.
Runo sisältyy esimerkiksi teoksiin Eino Leino: Runot. 2 : 1897-1901, Meiram, Lyydian kuningas, Sata ja yksi laulua, Ajan aalloilta, Hiihtäjän virsiä, Väinämöisen kosinta, Pyhä kevät, Kivesjärveläiset (Otava, 1962) ja Eino Leino: Kootut teokset (Otava, 1926).
http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm
https://oukasrv6.ouka.fi/Intro
Äänitallenteiden digitointi on mahdollista Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa ja Vantaalla Tikkurilan kirjastossa.
Sinun kannattaa olla yhteydessä kirjastoon vaikka puhelimitse ja varata digitointiaika. Mikäli sinulla on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen on liitetty pin-koodi, voit varata ajan Kirjaston 10:stä HelMetistä "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto10:n kohdalta. Työtilat ovat numerot 43 ja 44. Kyseisten kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Helsinki-laulujen tuntija tunnisti laulun. Se on Bo Anderssonin tulkitsema "Helsinki" vuodelta 1978. Säveltäjä on Erna Tauro, alkuperäiset, ruotsinkieliset sanat ovat Bengt Ahlforsin, suomennos Esko Elstelän. Alkuperäinen nimi on "Helsingfors".
Kappale löytyy Erna Tauron ja Bo Anderssonin vuonna 1978 ilmestyneeltä LP:ltä ja vuonna 2001 ilmestyneeltä cd:ltä Syyslaulu, jotka löytyvät mm. Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyslaulu%20tauro%20anderss…
Elonetistä löydät tietoa elokuvan aikalaisvastaanotosta ja taustasta.
Ks. https://www.elonet.fi/fi/elokuva/106945
Sakari Toviainen kirjoittaa Lumikuningattaresta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin esitteessä:
https://kavi.fi/fi/elokuva/106945-lumikuningatar
Lumikuningatar on sittemmin nähty mm. Suomen Kansallisoopperassa Kansallisbaletin 90-vuotisjuhlavuonna 2012.
Ks. http://oopperabaletti.fi/stage24/lumikuningatar/?gclid=CLr9jpux39ECFQeU…
Lähteitä:
Lumikungatar : lastenelokuva vai aikuisten seksuaalifantasia / Syrjänen, Elina
Musiikin suunta, ISSN 0780-0703 1996; (3): s. 38 - 47
Musiikillisia stereotypioita. / Syrjänen, Elina
Filmihullu, ISSN 0782-3797 1998; (4): 22-23
RAJATON RUUTU
Rajaton ruutu : kirjoituksia lapsista ja...
Laila Hietamiehen elämästä löytyy tietoa painetussa muodossa ja internetissä. Hänen henkilöhistoriaansa löytyy teoksesta Saure, Salme Laila Hietamies läheltä (Otava 1998; löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista) sekä Kotimaisia nykykertojia (Gummerus, 1997) sekä internetistä Otavan sivuilta (osoite: www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat ) ja Lappeenrannan kirjaston sivuilta (osoite http://w.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html. Samoista lähteistä löytyy myös tietoa Laila Hietamiehen tuotannosta ja hänen saamistaan palkinnoista. Laila Hietamies -bibliografia löytyy myös erikseen painettuna Sjöblom, Simo Laila Hietamies -bibliografia 1972-1999 (Seaflower, 2000). Yhteystietoja ei Otavan sivuilta löydy eikä myöskään...
Teoksessa Suomen kirjallisuus 5. SKS 1965 on parin sivun verran tietoa Yhdeksän miehen saappaista. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa on myös käsitelty tuota Haanpään teosta noin sivun verran. Pelkästään Pentti Haanpäästä on myös ilmestynyt useita teoksia, esim. Pirkko Vallinojan kaksiosainen Pentti Haanpää.
