Kotkan Maretariumin asiantuntija vastaa näin:
"Leveää heisimatoa lukuunottamatta kalojen loiset Suomessa ovat täysin
vaarattomia ihmiselle.
Kaupattavissa kaloissa ei saa olla loisia eikä loisten aiheuttamia
muutoksia.
Leveää heisimatoa esiintyy pääasiassa vain hauessa, mateessa, ahvenessa ja kiiskessä ja niiden mädissä. Lapamadon toukilla ei ole ympärillään rakkulaa. Ne ovat ½- 2 cm:n mittaisia ja ne kuolevat keittämällä tai paistamalla ja jo yhden vuorokauden pakastus (-18 asteessa) tappaa leveän heisimadon.
Kalojen lihaksissa rakkuloita voi olla mm. siian rakkoloision aiheuttamana (siika ja muikku) ja haukimatojen ( kaksi eri matolajia) aiheuttamana (hauki, made, ahven, kuore, siika, muikku ym.)."
Lisäksi mm. kuvia kalojen loisista...
Kilometrihinta saadaan selville jakamalla bensaan käytetty rahasumma ajettujen kilometrien määrällä. Tässä tapauksessa siis bensan hinta per kilometri on kahteen desimaaliin pyöristettynä 0,13 euroa.
Betoni- ja puurakenteisten korsujen rakennustavasta voi löytää tietoja mm. seuraavista teoksista:
[ 1 ] 40-luku korsujen ja jälleenrakentamisen vuosikymmen korsurnas och återuppbyggandets årtionde Helamaa, Erkki 1983
[ 2 ] Bunkkeri Töyrylä, Jouni 1995
[ 3 ] Enontekiön Lätäsenon saksalaisten asemien (Sturmbock-Stellung) entistäminen 1987-1989 1991
[ 4 ] Schutzwall sodanaikainen puolustusasema Urho Kekkosen kansallispuistossa Postila, Tapani 2002
Useita omistavia kirjastoja - saatavuustiedot yllä olevasta linkistä.
[ 5 ] Sotasavotta korsuelämää 1939-1944
Esim. mainittua Jouni Töyrylän kirjassa Bunkkeri on betonikorsujen rakennuspiirustuksia.
Lisätietoja voi kysyä esim. Suomen rakennustaiteen museosta, Kasarmikatu 24, puh (09...
Suomessa Tea on luultavimmin etunimen Dorotea lopputavusta keksitty lyhennelmä. Tean ja Dorotean nimipäivää vietetään Suomessa 6.2. Ortodoksinen kalenteri yhdistää Tea-nimen toiseen kristillisperäiseen nimeen Teodote. Kolmas vaihtoehto on, että Tea olisi lyhennelmä Theresian sukuisista nimistä.
Kreikkalaisperäisen Dorotea-nimen merkitys on jumalan lahja. Teresa ja Theresia nimien alkuperäinen merkitys on hieman epäselvä, mahdollisesti ne ovat tarkoittaneet naista Theran saarelta.
Lähteet:
- Lempiäinen: Suuri etunimikirja
- Uusi suomalainen etunimikirja
Tästä piirileikkilaulusta tunnetaan lukusia versioita.
Teoksessa Kymenlaakson laulukirja (toim. Erkki Ala-Könni, 1981) on kolme melodialtaan ja tahtilajiltaan erilaista versiota. Tekstiversioita näissä on kaksi a) "Käki kukkuu kuusikossa ja pienet linnut laulaa. Minä lennän liehuttelen oman kullan kaulaan." b) "Käki kukkuu kuusikos ja koivikos on pesä. Saattaa tulla tämän kylän tytöille ikäväinen kesä". Seuraavat kolme säkeistöä ovat keskenään aivan erilaiset.
Teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Viipurin seudulta (toim. Jorma Väänänen, 1975) laulun melodia on sama kuin versiossa a, mutta 2-4 säkeistöjen sanat ovat taas erilaiset.
Vielä yksi hieman edellisistä poikkeava versio on julkaistu teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy useita teoksia ryijyistä. Aihehakua käyttäen hakusanalla ryijyt löytyy 29 viitettä, hakusanalla raanut 19 viitettä. Kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua viitteitä voi rajata ja järjestää esim. kielen ja ilmestymisvuoden mukaan. Viitteen (teoksen) nimeä hiirellä klikkaamalla saa näkyviin saatavuustiedot (missä kirjastossa kyseistä teosta on ja onko se lainassa vai hyllyssä) sekä asiasanat, jotka kuvaavat tarkemmin teoksen sisältöä. Löytyneiden viitteiden joukossa on mm. teos Ryijy: ilo tehdä, onni omistaa, joka sisältää myös hinnaston. Internetistäkin löytyy tietoa ryijyistä, tässä pari sivua http://www.ryijypalvelu-rp.fi/, http://www.kasityonystavat.fi/...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Tytti” pohjautuu luultavasti sanaan ”tyttö” ja on sen hellittelymuoto. Nimeä on myös vanhastaan käytetty Tyyne-nimisten lempinimenä, joten nimi on saattanut tulla sitäkin kautta. Virallisena etunimenä ”Tytti” on esiintynyt 1900-luvun alkupuolelta asti, vaikka se onkin päässyt almanakkaan vasta 1984.
Mistä sana ”tyttö” on sitten peräisin? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että se on johdettu sanasta ”tytär”. Sen merkitys on deminutiivinen eli pienuutta merkitsevä, jolloin ”tyttö” olisi merkitykseltään ’pieni tytär’. Sana ”tytär” on balttilainen laina mutta sen verran vanha, ettei...
Vanhat sanomalehdet ovat periaatteessa luettavissa paperiversioina Kansalliskirjastossa (https://www.kansalliskirjasto.fi), mutta yleensä lehdistä saa käytettäväksi vain mikrofilmit. Jos paperilehden tarpeeseen on perusteltu syy, niin lupaa paperilehtien lukemiseen voinee pyytää.
Kansalliskirjaston lehtiä voi etsiä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ on puolestaan kätevä, jos haluaa selvittää, onko jotakin lehteä jossakin Suomen kirjastossa.
Näyttää kovasti metsätorakalta, joka on toinen Suomen luonnonvaraisista torakkalajeista. (pituus 7-12 mm) Tulevat monesti sisään koirien ja kissojen turkeissa tai jostain pikku rakosesta kivijalassa.
"Metsätorakka ja lapintorakka ovat Suomessa luonnonvaraisina eläviä, hieman saksantorakkaa pienempiä torakkalajeja. Metsätorakan etuselän kilpi on keskeltä musta ja reunoilta vaalea. Lapintorakka muistuttaa ulkoasultaan läheisesti metsätorakkaa, mutta kilven raja ei ole yhtä jyrkkäreunainen. Koirailla ja lapintorakka naarailla siivet peittävät takaruumiin kokonaan. Metsätorakka-naarailla siivet ovat huomattavasti ruumista lyhyemmät, eivätkä ne kykene lentämään koiraiden tavoin." kerrotaan Täystuho tuholaistorjunnan sivuilla. https://...
Päiväperhosen hautajaisista runoili Lauri Pohjanpää. Hautajaiset-runo ilmestyi alunperin kokoelmassa Metsän satuja (1924). Tämän lisäksi se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954. Muutamaan runoantologiaankin se on päätynyt; esimerkkeinä mainittakoon Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä, 1997) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987).
Onerva on suomalaisia uusnimiä 1800-luvun loppupuolelta. Nimen merkitys on ’odelma, aaluva’, mikä tarkoittaa pääsadon jälkeen kasvanutta heinää tai apilaa. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava
Ehkä tästä Antti Hyryn pienestä novellista voisi löytää nuoren ihmisen tietoisuuden heräämisen ja elämän katoavaisuuden ymmärtämisen symboliikkaa. Kaunokirjallisuus avautuu kuitenkin jokaiselle lukijalle hiukan eri tavoin, ja sen tulkinta kannattaa tehdä itse.
Alla olevissa kahdessa blogissa käsitellään myös novellia:
http://novelli.fi/blogi-1/
http://taasyksikirjablogi.blogspot.fi/2012_04_01_archive.html
Antiikkikauppiaan blogista löytyy luetteloa Arabian taideosaston taiteilijoista ja heidän signeerauksiaan. Yhtään HM-nimikirjaimista ei ole joukossa. Tosin, jos esineessä ei ole myöskään Arabian logoa, se tuskin Arabian tuotantoa onkaan.
Kupittaan saven suunnittelijoita on myös listattu. Kahdella heistä on oikeat nimikirjaimet: Maria Hiillosto ja Helena Mäkinen. Kupittaan saven leima kuitenkin ilmeisesti esineestäsi puuttuu.
Wikipedia-artikkeliin on koottu suomalaisia keramiikkataiteilijoita: heistä kenelläkään ei ole oikeita nimikirjaimia.
Alla linkit luetteloihin:
https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signe…
http://www.laatutavara.com/?page=esittely_kupittaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:...
Greenwich Meridian 2 0 0'0'' näyttäisi olevan National Maritime Museumin rekisteröity tavaramerkki. Museolla on kauppa ainakin Lontoossa, mutta en onnistunut löytämään valikoimasta viinilaseja. Kaupan sivuille pääset tästä:
http://shop.rmg.co.uk/
Astioita näytetään myyvän myös esim. Huuto.netissä
http://www.huuto.net/kohteet/greenwich-meridian-2000-astiastot/224923021
Ehkä on mahdollista löytää ystävällesi samanlainen lasi rikkoutuneen tilalle, mutta ei se taida ihan helppoa olla. Ehkä Ikeasta tai Anttilasta löytyisi jokin muu mieluinen...
Esimerkiksi seuraavia espanjalaisia kirjailijoita on suomennettu ihan vastikään:
Vazquez Montalban, Manuel: Etelän kutsu, Kuolema keskuskomiteassa, Tatuoitu (jännityskirjallisuutta)
Perez-Reverte, Arturo: Flaamilainen taulu, Miekkamestari, Rummunkalvo (jännityskirjallisuutta)
Vicent, Manuel: Jalokivisilmäinen tonnikala
Prada, Juan Manuel de: Myrsky
Semprun, Jorge: Kirjoittaminen tai elämä (entisen kulttuuriministerin muistelmat sodan ajalta)
Rivas, Manuel: Timpurinkynä
Abad, Mercedes: Veri.
Yleisten kirjastojen yhteistietokanta Mandaa voit käyttää osoitteessa http://finna.fi
Osoitteesta http://travelnet.co.il/espagne/menu/TheLiteratureofSpain2.htm löytyy Espanjan lyhyt kirjallisuushistoria englanniksi, ja osoitteessa
http://www....
Kustaa Vilkunan teoksessa Etunimet todetaan näin:
Ansa 4.9. (almanakassa 1950-) on alkavan suomalaisuuskauden nimiä, esim. näyttelijätär Ansa Ikonen s.1913.
Ansa varmaan rinnastettiin Paulaan, joka jo esiintyi naisennimenä, vaikkei suomen paula-sanasta johtuvana. Ansaa käytetään myös Annan muunnoksena sekä Anna-Liisan lyhenteenä.
Sukunimi Väisänen on tunnettu pääasiassa savolaisena sukunimenä, mutta se on yleinen myös Karjalassa. Nimestä on tietoja jo 1500-luvulta Savosta (Laurens Veijsen).Pielisjärvellä on elänyt henkilö nimeltä Staffan Wäisäin jne.
Nimi on yhdistetty sanaan "väisä", joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa ja sanaan "väisäkkä", joka tarkoittaa juonikasta. Nimi saattaa myös olla henkilönnimiperäinen ja samaa juurta kuin nimet Viisanen, tai Väntsi.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala
Sukunimet
Otava 2000
Pitkän tiedonhaun jälkeen olemme päätyneet seuraavaan: mitä ilmeisimmin kyseessä on Spede Show'ssa vuonna 1971
esitetty sketsikappale ja sovitus kappaleesta Kesäillan valssi, jonka esittäjäksi on merkitty Okko Tani. Tämä taltiointi on julkaistu DVD-levynä. "Spede Show 1 - pääasia että on kivvaa 1965-1972" -DVD:tä ei valitettavasti löydy
Turun kaupunginkirjastosta, mutta esimerkiksi Helsingistä löytyy.
Lisätietoja DVD-levystä:
http://www.dvdkotelo.com/content/view/266/37/
Kaikki valtimot, laskimot ja pienimmät hiussuonetkin mukaan lukien ihmisen verisuonten kokonaispituus on suuruusluokaltaan 100 000 kilometriä! Tämä tieto löytyy Kuopion kaupunginkirjastossakin olevasta teoksesta: ”Tunne itsesi – Hämmästyttäviä havaintoja ja tosiasioita elimistöstämme” sivulta 21. Kyseinen teos on Valittujen palojen kustantama ja julkaistu suomeksi 1998. Sama tieto on mainittu myös useilla internet-sivuilla, muun muassa amerikkalaisen Indianan yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan sivustolla osoitteessa http://soundmedicine.iu.edu/segment.php4?seg=189
Kenties apua löytyisi äskettäin ilmestyneestä kirjasta: Laulu nimipäivälle / Vexi Salmi, 1997. Siinä on Salmen riimittelemät sanat tuttuihin melodioihin. Myös internetistä voisi löytyä hyödyllisiä listoja. J.J. Marjasen kokoama lista lauluista, joissa mainitaan naisen etunimi on osoitteessa http://www.pcuf.fi/~jjm/laulut.html
