Yhtenä kirjana ei löytynyt Sarvvikin (Sarfvikin) historiaa. Kirkkonummen kirjastossa (http://www.kirkkonummi.fi/kirjasto ) on Kirkkonummen kotiseutuyhdistyksen kotiseutuarkisto (Kyrkslätts hembygdsföreninges hembygdsarkiv, yhdyshenkilönä Ingalill Ihrcke-Åberg (puh. 050 353 0297)). Kirkkonummen kirjastosta kannattaa varmasti kysyä myös Kirkkonummen historiaa käsitteleviä kirjoja. Tämä edellyttää matkaa kirjastoon, koska kirjojen tiedoissa luettelossa ei mainita tarkkaa sisältöä.
Espoon Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362 ) on myös Kirkkonummi-kirjoja, esim. Sigbritt Backman: Vanha Kirkkonummi. Julk. Kyrkslätts hembygdsförening, 2006.
Leppävaarassa on myös luettelo vanhoista...
Teoksessa;
Reel art : great posters from the golden age of the silver screen / Stephen Rebello and Richard Allen
New York : Artabras, 1988. - 342 s. : kuv.
ISBN 0-89660-033-5
on mustavalkoinen kuva julisteesta. Oikeastaan kuvassa on talon seinä jossa on kaksi erilaista julitetta. (Teos o nSEA:n kirjastossa.)
Kuvasta voi päätellä, että osittain sama kuva on webissä osoitteessa
http://images.google.fi/images?q=Midsummer%20Night's%20Dream%20%20reinh…
Samaa kuvaa on käytetty myös DVD:n kannessa.
Ks.
http://akas.imdb.com/title/tt0026714/laserdisc
Julisteesta on useita versioita. DVD:n kansi lienee yksi niistä.
Rahojen arvosta saa tietoja esim. seuraavista lähteistä: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, Hki 2004 ja Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998 : keräilijän opas, Hki 1988 . Kirjoja voi kysyä lähimmästä kirjastosta. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kannattaa myös katsoa kirjoittamalla hakukenttään sana raha tai rahat. .Lisäksi tietoa voi saada Suomen numismaattisen yhdistyksen sivuilta osoitteessa http://www.snynumis.fi/
Suomenkielen opiskeluun ulkomaalaisille suunnattuja kielikurssipaketteja (cd + kirja) on Espoon kirjastoissa useita. Ko. kurssit voivat kuitenkin olla suosittuja ja varattujakin, joten kannattaa kysellä ja tarvittaessa varata lähimmästä kirjastosta. Joitakin Espoon kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kielikursseja ovat esim: "Supisuomea", "Finnish for foreigners", "Suomea suomeksi" ja "Kieli käyttöön", joissa kaikissa kielikurssipaketeissa on mukana sekä kirja että CD.
Jori Sivosen säveltämä ja Kari Tapion esittämä Äiti Maria -kappale on ainakin levyillä Joulun taikaa ja Tunnelmallista joulua. Nuottia siitä ei kuitenkaan näytä kirjastoista löytyvän.
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että tarkkaa ja luotettavaa tietoa on mahdoton saada. Eri maiden tilastojärjestelmät poikkeavat toisistaan paljonkin. Myös se, ketkä kaikki tilastoidaan yliopisto-opiskelijoiksi, vaihtelee.
Unescon tilastoja voi pitää luotettavina, mutta heidän tilastoistaan löytyvät tiedot tosiaan vain maittain, ei yhteenlaskettuina. Tämä tilasto löytyy täältä:
http://stats.uis.unesco.org/unesco/TableViewer/tableView.aspx?ReportId=…
Gootteja Suomesta löytyy ja heitä kutsutaan ihan vaan gooteiksi. Gooteista tietoa löytyy esimerkiksi Gavin Baddeleyn kirjasta Goth chic: johdatus pimeän puolen estetiikkaan.
Prepsit ovat vähän vaikeampi tapaus. Preppy-termiä tunnuttiin käyttävän vähän, mutta siitäkään ei löytynyt hirveästi tietoa. Valitettavasti emme löytäneet sanalle suoraa käännöstä, mutta lähinnä oleva termi lienee fruittari. Ainakin molemmissa tuntuu olevan samankaltaisia piirteitä.
Ohessa hieman linkkejä joista voi vertailla näitä kahta ja tehdä omat johtopäätökset niitten pohjalta.
http://www.nelonen.fi/tyyliassari/preppy.html
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=preppy
http://urbaanisanakirja.com/word/fruittari/598/
http://www.iltalehti.fi/muoti/...
Olisiko kyseessä kirja Marley ja minä, kirjoittajana John Grogan (WSOY 2007?
Kirjasta on tehty myös samanniminen elokuva vuonna 2008.
Yllämainitussa kirjassa ei kertojana olekaan koira. Koira kertojana on Eppu Nuotion kirjoittamassa sarjassa,jossa päähenkilönä on koira nimeltä Kingi, samoin Christine Nöstlingerin kirjassa Onko koira kotona (WSOY 1988).
Måns Gahrton on Eva & Adam -kirjojen kirjoittaja, Johan Unenge niiden kuvittaja.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kyseisistä miehistä on tiedusteltu useaan otteeseen ja niihin on vastattu kattavasti. Saat aiemmat vastaukset esiin kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyskenttään kirjailijan nimen (esim. Gahrton Måns) ja klikkaamalla painiketta "Katso, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy
Zinion käyttö kirjaston kautta on asiakkaalle ilmaista, vaikka luonnollisesti kirjasto maksaa siitä, että palvelu saadaan asiakkaiden käyttöön.
Kirjastolla ei kuitenkaan kaikkia palvelun lehtiä käytössä, vaan niistä on valittu osa asiakkaiden käyttöön. Muita lehtiä voi hankkia palvelusta luettavaksi itse maksamalla. Vahingossa sen ei pitäisi tapahtua. Osoitteesta http://fi.zinio.com löytyvät maksullisen Zinion suomenkieliset sivut.
Mark joutuu onnettomuuteen, aivot kärsivät happikadosta, hän saattaa jäädä "vihannekseksi". Emma tulee raskaaksi Davidille. Tämä kohtaa vakavia mielenterveysongelmia, esimerkiksi itsemurha-ajatuksia, kyseenalaistaessaan oman tapansa uskoa, tietämättä vielä raskaudesta.
Tarkoittanet "patilla" pahkaa, joka on mutaatiosta tai puun pinnan vauriosta syntynyt puun epämuodostuma tai sairaus.
Tapani Marjasen teoksessa Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi (2012) on ohjeita pahkan käyttöön veistomateriaalina. Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoista.
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuinka-puiden-pahkat-synt…
Voisiko etsimäsi kappale olla Lill Lindforsin ”En man i byrån”.
Ragni Malmstén on laulanut sen suomeksi 1970, ”Mies laatikossa”.
https://www.youtube.com/watch?v=GTUPSyUQmHY
Alkuperäisen kappaleen sanat:
https://genius.com/Lill-lindfors-en-man-i-byran-lyrics
Kianto kirjoitti Punaisen viivan loppuluvut saatuaan "verisen iskun vasten sydäntä", kun hänen esikoispoikansa Kalevi oli kuollut tuberkuloottiseen aivokalvontulehdukseen. "Sama kohtalo joka käsittämättömän, suuren ja ankaran Pyhän Jumalan sallimuksesta oli tapahtunut Korpiloukolla, oli kirjoittaessani mainittua opusta tapahtunut myös minulle."
Tuberkuloosin osuus suomalaisten kokonaiskuolleisuudesta oli noussut 13%:iin 1900-luvulle tultaessa. Tuberkuloottinen aivokalvontulehdus kuului taudin nopeasti kuolemaan johtaviin muotoihin ja siihen menehtyi varsinkin pieniä lapsia.
Kun Kianto sai idean romaaniinsa, hän halusi tehdä tarkkaa työtä. Siksi hän kirjoitti vanhalle ystävälleen kauppias Heikki Turuselle kirjeen, joka sisälsi kuusi sivua...
Jotkut kirjasto saattavat ottaa vastaan kirjalahjoituksia, mutta tällöin kyseeseen tulevat yleensä vain paljon kysytyt ja varatut uutuuskirjat.
Monissa kirjastoissa on kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat saavat tuoda omia kirjoja muiden asiakkaiden ilmaiseksi otettaviksi. Listan kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste, löydät Helmet-palvelusivustolta, Kirjastot ja palvelut -välilehdeltä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Käytännöt vaihtelevat kirjastokohtaisesti jonkin verran, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, johon haluaisit kirjoja lahjoittaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Saksalais-puolalais-itävaltalainen yhteistuotanto, pala-animaatiosarja Muumien maailma tehtiin vuosina 1977–1982. Suomen televisiossa sarjaa esitettiin 1980-luvulla nimellä Muumilaakson tarinoita. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumien_maailma
Kysyjä tarkoittanee kuitenkin myöhäisempää Muumilaakson tarinoita -sarjaa, vuosina 1990–1992 tehtyä animaatiosarjaa. Se oli Suomessakin hyvin suosittu. https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumilaakson_tarinoita
Sarjan taustamusiikit sävelsi japanilainen Sumio Shiratori. Hän sävelsi kuvakäsikirjoitusten pohjalta yhteensä 260 eri kappaletta. Japanin ulkopuoliset, myös Suomessa soivat tunnusmusiikit sävelsi hollantilainen Pierre Kartner. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot esittää Benny Törnroos. Kaksi...
Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi. Ahvenanmaan peruskouluissa suomen kielen opiskelu on aina ollut vapaaehtoista, mutta lukioissa aiemmin pakollista. Vuonna 2005 toisesta kotimaisesta kielestä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, näin myös Ahvenanmaalla. Suomen kieltä voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
Jos alkuperäinen pesä ei enää tarjoa tarkoituksenmukaisia elinolosuhteita, muurahaiset alkavat etsiä paikkaa uudelle pesälle. Väärät lämpö- ja kosteusolosuhteet ja huono ravintotilanne voivat vähentää jälkikasvun tuotantoa tai aiheuttaa muurahaisten kuoriutumisen alimittaisina.
Lähde:
Armin Schieb, Koko perheen muurahaiskirja
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät seuraavat medialukutaitoa käsittelevät kirjat:
Suomi (o)saa lukea - Tietoyhteiskunnan lukutaidot -työryhmän linjaukset. 2000.
Alasilta, Anja. 2000. Verkkoajan viestintä - tulkinta, ilmaisu, vuorovaikutus.
Mediakasvatus. 1999. toim. Sirkku Kotilainen, Mari Hankala, Ullamaija Kivikuru.
Tuominen, Sirkku. 1999. Mediapedagogiikkaa opettajankoulutuksessa 1 - Koulutuksen vaikuttavuuden arviointia viiden opiskelijan koulutus- ja mediaelämäkerran avulla. Lisensiaatintyö, Tampereen yliopisto.
Media-analyysi - tekstistä tulkintaan. 1998. Toimittajat: Anu Kantola, Inka Moring, Esa Väliverronen. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.
Liukko, Seija. Mediaa muruille.
Verkkolukutaidosta löytyi...
Robert van Gulikista löytyy internetistä jonkin verran tietoa. Valitettavasti sivut ovat yleensä englanninkielisiä, mutta tässä joitain poimintoja:
http://hjem.get2net.dk/bnielsen/gulik.html
http://www.teleologic.com/crghome/vangulik.html
http://www.ude.de/gulik/
Lisää tietoa kirjailijasta voit löytää esim. google-haulla "robert van gulik" (ilman sitaatteja haussa) (http://www.google.com)