Haluatko nimenomaan suomenkielisiä kirjoja, jotka sijoittuvat Maltalle? Tässä tulisivat HelMetistä ja Kirjasammosta löytyneet teokset:
Auer, Ursula Murhia Maltalla : salapoliisiromaani (WSOY, 2005; dekkari)
Bagley, Desmond: Loukku (WSOY, 1973; jännäri)
Callison, Brian: Maltan kaappari (Tammi, 1975)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (Scripta Manent, 2012; novellikokoelma)
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (Tammi, 1986; sotakirja)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (WSOY, 2000; romantiikkaa)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla : salapoliisiromaani (1944; dekkari)
Kaikki mainitsemanne sanat ovat laulussa "Souvaripoika" (tai "Souvaripoikia"), jonka on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tatu Pekkarinen.
Laulukirjassa "Ja pokasaha soi : metsäväen lauluperinnettä" (Metsälehti, 2003) olevan sanaston mukaan junttalilukkari eli junttalukkari on "esilaulaja uittopaaluja juntattaessa". Saman sanaston mukaan souvari on "souvin eli uittotyömaan työntekijä".
Rappi tarkoittanee tässä rabbia: "...tuli mailman rannan rappi".
Laulajan laulu on Eino Leinon runojen kokoelmasta Sata ja yksi laulua, joka julkaistiin vuonna 1898.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.p…
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo...
Turun kaupunginkirjastossa ei ole asiakaskäyttöön paperisilppuria kuten joissakin muissa kirjastoissa https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/paperisilppuri
Lounais-Suomen jätehuolto ottaa vastaan tietoturvajätettä, mutta se on maksullista
https://www.lsjh.fi/fi/jatelaji/tietoturvajate/
https://www.lsjh.fi/wp-content/uploads/vastaanottomaksut-pienille-jate-erille-2020-fin.pdf
Esimerkiksi Kirsi Pehkonen (Sydämenasioita Jylhäsalmella -sarja), Anneli Kivelä (Katajamäki-sarja), Raija Oranen, Enni Mustonen, Pirjo Tuominen ja Tuija Lehtinen kirjoittavat samantyyppisiä kirjoja kuin Pirjo Rissanen.
Ihmissuhteita ja romantiikkaa löytyy myös näiden kirjailijoiden teoksista: Cecelia Ahern, Lucy Dillon, Jane Green, Kate Jacobs, Marian Keyes, Jojo Moyes ja Jennifer Weiner.
Sanonnan "isokenkäinen" alkuperä on johdettavissa keskiajan suippokärkisistä kärsäkengistä, jotka erityisesti 1300- ja 1400-luvuilla venyivät hämmästyttävän pitkiksi. Useissa maissa oli määräys, että porvarissäädyn kengänkärjet eivät saaneet ylittää 6 tuumaa (n. 15 cm). Paronien kengänkärkien enimmäispituus oli 12 tuumaa, kreivien 24 tuumaa. Isokenkäisin oli mahtavin. (Suomalainen fraasisanakirja)
Don Rosan mukaan Mummo-Ankka syntyi noin vuonna 1855. Oikealta nimeltään hän on Kaino-Vieno (engl. Elvira). Taliaferron ja Karpin sarjakuvissa Mummo-Ankka saapuu uudisasukkaana Pohjois-Amerikkaan. Hänen sanotaan ottaneen osaa intiaanisotiin (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Intiaanisodat). Mummo-Ankka avioitui Hepsu Ankan kanssa ja sai kolme lasta, Aaronin, Doran ja Unton. Aku Ankka, Hannu Hanhi, Sisuvius Ankka ja Touho Ankka ovat hänen lapsenlapsiaan.
Mainintaa Mummo-Ankan ammatista ennen maatilan perustamista en valitettavasti löytänyt. Tuona aikana naisten työssäkäynti oli harvinaista, joten kenties Mummo-Ankallakaan ei varsinaista ammattia ollut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mummo_Ankka
https://www.hs.fi/...
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
Kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy yhtään Koivula nimistä taiteilijaa. Pienen etsinnän jälkeen voisin kuitenkin ehdottaa, että etsimäsi taiteilija voisi olla Sirkka Koivula.Täältä pääsee lukemaan Sirkka koivulan lyhyen profiilikuvauksen: https://naivistit.fi/sirkka-koivula/ Kuvauksesta käy ilmi, että Sirkka Koivula on pitänyt taidegalleriaa jo 80-luvulla.Tässä on puolestaan pari vuotta sitten Oulussa huutokaupattu Sirkka Koivulan taulu: https://huutomylly.fi/huutokaupat/arvotaulu-s-koivula-oljytyo-7761 Voit koittaa verrata tätä taulua niihin tauluihin, jotka tiedät etsimäsi taiteilija Koivulan maalanneen.
Kyseessä on ilmeisesti kappale nimeltä "Nine to five". Sen nimisen kappaleen ovat levyttäneet mm. Tom Jones, Dolly Parton ja The Kinks. Turun musiikkikirjastosta ei kuitenkaan ole kyseisiä äänitteitä.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanalla murrosikä löytyy noin 80 teosta. Näistä monet ovat kasvattajille tarkoitettuja, esim.:
- Arajärvi, Terttu: Tasapainoinen lapsuus, 1988.
- Jarasto, Pirkko, Nina Sinervo: Murrosikäisen ja nuoren maailma. 1999.
- Kinnunen, Saara: Murrosikäinen perheessä, 1999.
- Kinnunen, Saara: Turvallisesti matkaan, 2001.
- Rödstam, Monica: Lapsen kehitys : 7-12 vuotta, 1992.
Nuorille itselleen mm.
- Gravelle, Karen: Mitä pojat eivät rohkene kysyä...mutta haluaisivat kysyä, 1999. (takakannen mukaan 10-14 vuotiaille)
- Gravelle, Karen: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä, 1998.
- Kroppa ja koppa: ruotsalaisessa nuortenlehdessä Kamratpost vuosina 1989-1995...
Marmoripalatsin nimi on Taj Mahal. Moguli Shah Jahan rakensi sen vaimonsa Mumtaz-i-Mahalin muistoksi 1600-luvulla. Taj Mahal sijaitsee Intiassa, Agrassa (noin 200 kilometriä Delhistä).
Verkkosivuja Taj Mahalista on paljon, tässä muutama:
http://www.taj-mahal.net/
http://www.angelfire.com/in/myindia/tajmahal.html
http://www.greatbuildings.com/buildings/Taj_Mahal.html
Etsimäsi kirja on varmaankin tämä:
King, Stephen
Everything's eventual : 14 dark tales
London : New English Library, [2003]
ISBN 0-340-77074-0
Osoitteessa http://www.helmet.fi voit käydä tarkistamassa kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Netissä toimii esimerkiksi seuraavia julkaisufoorumeita.
Aukea.net on vapaa luomisgalleria aloitteleville taiteilijoille ja harrastajille, jotka haluavat tuoda töitänsä esille saadakseen palautetta, uusia ideoita ja kokemuksia. http://aukea.net/
Rihmasto on kirjoittavien ja kirjallisuudesta kiinnostuneiden ihmisten oma verkkojulkaisu, jonka keskeisenä tehtävänä on tarjota hyville teksteille julkaisumahdollisuus. Rihmastossa julkaistaan kaikenlaisia kiinnostavia tekstejä. Painopiste on uusissa, tuoreissa teksteissä, mutta harkinnan mukaan myös muualla julkaistuja tekstejä voidaan ottaa mukaan. http://www.rihmasto.net/
Lisäksi:
Tarinamylly
http://www.tarinamylly.net/
Rakkausrunot.com / myös muita tekstejä
http://www.rakkausrunot.fi/
Tässä muutamia ehdotelmia:
- luokka 784.111 PIRNALES: Parasta ennen Bäst före Best before- soittavat vauhdikkaasti suomalaista "vaihtoehtotanhumusiikkia"
-levyllä ei ole laulua
-luokka 784.111 KOINURIT: ASKON 3 RIVINEN
rytmikkäällä poljennolla soitettua musiikkia, joukossa on muutamia laulujakin, mutta myös instrumentaaleista esim. "Koinurit crawl" ja "Kuortaneen polkka" ovat tanssahtelevia.
-luokka 784.111 JÄRVELÄN PIKKU PELIMANNIT: JPP
Tällä levyllä on hieman runollisempia sävyjä.
788.81 HOVEN DROVEN: GROV
Tämä villillä fiiliksellä nykykansanmusiikkia soittava yhtye tulee Ruotsista. Levyn takakannessa joukko ihmisiä tanssii ringissä. Rytmikäs ja tanssillinen levy.
-luokka 784.41 FIRE IN THE KITCHEN
Tällä levyllä on kelttiläistä...
Olisikohan kyseessä Alf Henriksonin Suuri tarukirja? Kirjassa on esitelty kaikki mainitsemasi taruolennot - mm. Roland ja hänen Olifant -torvensa - sekä paljon muita tarinoita lähes 400 sivun verran. Kirjan on julkaissut Koko kansan kirjakerho vuonna 1983. Julkaisuvuoden osalta se ei siis vastaa antamiasi tietoja, mutta sisältönsä puolesta se voisi ainakin korvata etsimäsi kirjan, ellei sitten ole se. Kirjaa on saatavilla ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa, samoin eri puolilla Suomea yleisissä kirjastoissa. Sen voi tilata kaukolainana, ellei se satu olemaan oman kotikuntasi kirjaston kokoelmissa.
Helsingin Kaupunginkirjastossa ei ole näin vanhoja Wasabladet-lehtiä kuten ei muissakaan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Neuvoisinkin Teitä kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. http://www.helsinki.fi/kirjastot/yhteystiedot/index.htm
Hellevi Salmisen Viidestoista yö kuvaa 16-vuotiaan Jukan elämää aikana, jolloin hänen vanhempansa eroavat. Parhaiten saat juonen selville lukemalla kirjan, itse en ole sitä lukenut. Kirjassa Suomalaisia kirjailijakuvia (Kirjayhtymä, 1987) kerrotaan Hellevi Salmisesta ja hänen teoksistaan. Siinä on myös lyhyt kuvaus Viidestoista yö -kirjasta. Voit kysyä kirjaa lähikirjastostasi. Lisäksi Salmisen kirjaa on käsitelty Virke-lehden numerossa 5 vuodelta 1982.
