Hei!
Kirjoittajan selvittäminen Wikipedian artikkelista ei näytä olevan ihan yksinkertaista, sillä yhtä artikkelia voi kirjoittaa ja muokata useampi henkilö. Wikipedian artikkeleiden yhteydessä on artikkelin "historia", josta näkyvät muokkaajat, mutta moni käyttää lempinimeä tms. Wikipediassa sanotaan mm. näin:
"Wikipedian käyttäjät [vastaavat artikkeleista]. Tämä on yhteistyöhanke: tuhannet ihmiset ovat avustaneet sen eri osissa, ja kuka tahansa voi liittyä mukaan... Jokaisen sivun kohdalla on historialinkki, josta voit tarkistaa sivun muutoshistorian. Jos havaitset jonkin virheen sivun tuoreimmassa versiossa, yleinen käytäntö kannustaa muuttamaan sivua rohkeasti ja korjaamaan virheen. Tämä käytäntö on eräs perusmekanismeista, joka...
Sukunimi on tosiaan varsin harvinainen. Sitä ei mainita kirjastomme suomalaisia sukunimiä käsittelevissä lähdekirjoissakaan, joten selvyyttä nimen alkuperään ei tullut.
Suomen sukututkimusseuran HisKi-historiakirjojen hakuohjelma löysi kastetut-otsikon alta kolme 1800-luvulla syntynyttä lasta (Ida Gustawa s. 2.9. 1873, Karolina Markusdotter s. 1.5. 1876, Johannes s. 27.7. 1888), joiden isän nimi oli Mäkitaipale. Lapset syntyivät Lieson kylässä, joka sijaitsee entisessä Lammin kunnassa Hämeenlinnassa. Lasten isän nimeksi mainitaan kaksi kertaa Karl Johansson Mäkitaipale ja kerran vain Karl Mäkitaipale. Äidin nimi on Karolina Marcusd:r (dotter?).
HisKin kautta löytyy myös tieto, että vuonna 1845 on vihitty Liesossa Adam Johansson...
Tarvitset siis tietokantaohjelman. Ainakin Access ja Paradox nimiset ohjelmat ovat sellaisia. Access kuuluu Microsoft Office-ohjelmistoon, jossa on myös muita ohjelmia, mm. tekstinkäsittelyyn tarkoitettu Word. Toki ohjelman voi hankkia myös erillisenä. Paradox on vanhempi ohjelma ja käsittääkseni vähemmän käytetty nykyään.
Lyhenne spk/spkarlen on sanasta spannmålskarl mikä tarkoittaa muonamiestä.
Lisää kirkonkirjoissa käytettyjä lyhenteitä löytyy esimerkiksi Juuret-sukututkimussivuilta juuret.org
http://www.juuret.org/sanasto/lyhenteet
ystävällisin terveisin
Lääkäriliitto kertoo sivuillaan potilaan oikeuksista ja lääkärin velvollisuuksista seuraavaa: "Potilaslain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon, terveydenhuollon resurssien puitteissa. Lääkärillä on velvollisuus hoitaa potilasta soveltaen hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään.
Potilaan hoidosta on päätettävä yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta, hoitotoimenpiteestä ja tutkimuksista, ja tällöin häntä on hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla yhteisymmärryksessä hänen kanssaan....
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy teoksesta Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=P%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6+Se…
Verkosta se löytyy suomeksi tällä hetkellä peda.net-kurssista, https://peda.net/parkano/parkanon-lukio/oppiaineet/historia/arkistoidut… ja esim. Kierrätyskeskuksen sivuilta, https://www.kierratyskeskus.fi/tietoa_meista/hankkeet/menneet_hankkeet_…
Tietoa veriryhmistä ja niiden peritymisestä löytyy Veripalvelun kotisivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/veren-matka/veriryhmat.
Esimerkissäsi lapsen veriryhmää ei voi tietää suoraan vanhempien veriryhmien perusteella, sillä A- ja AB-vanhempien lapsi voi olla veriryhmältään joko A, B tai AB. Myös reesus- eli Rh D -tekijä voi olla posiviitininen tai negatiivinen silloin, kun molemmat vanhemmat ovat Rh-positiivisia.
Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä)
Käytössämme olevista lähteistä ei suoraan löytynyt tietoa juuri kyseisistä messuista. Hakuteoksen mukaan ensimmäisen sähkökäyttöisen käsiporakoneen valmisti saksalainen Wilhelm Fein Stuttgartissa vuonna 1895, joten mahdollisesti kyseessä oli juuri tämä keksintö.
Internetissä Stuttgartin messujen sivu on osoitteessa http://www.messe-stuttgart.de. Tältä sivulta kohdasta kontakt eteenpäin klikkaamalla saat sivun, jolta voit lähettää sähköpostia suoraan messuille. Ehkäpä kannattaa tiedustella asiaa suoraan Stuttgartista sähköpostitse.
Heikki Turusesta löytyy joitakin internet-sivuja, voit hakea itsekin esim. Evreka.fi palvelusta kirjailijan nimellä. Ainakin seuraavat sivut löytyivät sieltä hakemalla:
Joensuun kirjaston sivuilta löytyy Pohjoiskarjalalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli, jossa on tietoa Turusesta (os. http://www.jns.fi/kirjailijat/turunhei.html ), samaten Kolme kulttuuripersoonaa -sivuilla yksi persoonista on Heikki Turunen ( http://www.carelicum.fi/kulttuuripersoonat/turunenheikki/heikki.html ). Kirjoja voit myös etsiä kirjailijan nimeä asiasanana käyttäen lähikirjastosi tietokannasta, pyydä tarvitessasi neuvoa henkilökunnalta. Tietoa Turusesta on muun muassa seuraavissa kirjoissa: Nikki, Kalevi, Pielisen profeetta vai Don Quijote? Heikki Turusen elämän...
Eri kirjastoilla on hyvin monenlaista oheistoimintaa. Ajankohtaisesta tarjonnasta saat parhaiten tietoa kirjaston nettisivuilta, tarkasta kirjaston osoite esim. osoitteesta www.kirjastot.fi. Voit myös soittaa kyseiseen kirjastoon, kirjastojen puhelinnumerot löytyvät myös tästä Suomen kirjastojen yhteisestä sivustosta. Ns. laajennetusta lastenkirjastotyöstä on julkaistu myös muutamia kirjoja, joista uusimpia lienevät Marja-Leena Mäkelän Sanajalkaseikkailu ja Satuseikkailu kirjastossa. Suonenjoen kirjaston puhelinnumero on 017-5133636 ja nettiosoite on http://www.suonenjoki.fi/.
Ainakin seuraavísta kirjoista voisi olla apua.
1.
Keinänen & Tahvanainen: Pohjolan jalot puut. Erikoispuiden mitta-, laatu- ja käsittelyopas. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Kuopio 1995. ISBN: 952-5018-04-0
2.
Metsälä, Harri: Puukirja. RAK. Helsinki 1997. ISBN: 952-9687-97-4
3.
Välitalo, Heikki: Sitä kuusta kuuleminen. Rakennusalan kustantajat. Helsinki 1999. ISBN: 951-664-023-0
Vinkiksi vielä, että tietokirjoissa itsessään on usein lopussa lähde- tai kirjallisuusluettelo, jonka avulla voi löytää lisää sopivia teoksia.
Jarna Heinosen teoksessa Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä: sisäinen yrittäjyys kunnallisen yksikön muutoksessa (1999) käsitellään mm. kirjastojen sisäistä yrittäjyyttä. Kannattaa myös tutkia hänen uudempaa teosta Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (2002). Kirjojen saatavuustiedot löydät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/
Kirjassa: Trasher: Insane terrain (2001) on englanninkielinen katsaus rullalautailun historiaan joka kertoo myös ensimmäisistä rullalaudoista ja niiden kehityksestä. Wikipediasta löytyy myös rullalautailutietoa. (Päiv. 20.11.2007)
Brikettien valmistamisesta löytyy tietoa Internetistä esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.motiva.fi/kirjasto/Uusiutuvat%20energial%E4hteet%20Suomessa/…
http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
www.pelletforum.com
Esim. seuraavassa työtehoseuran metsätiedotteessa on tietoa briketistä
Eilavaara, Erkki: Nykytilanne puupellettien tuotannossa ja käytössä.1999.Työtehoseuran metsätiedote; 13/1999 (611)
Mitään varsinaista materiaalia juuri rockyhtyeiden logoista ei löytynyt. Usein joku yhtyeen jäsenistä suunnittelee logon. Näin ovat syntyneet esim. Metallican tai Guns N´Rosesin logot. Suunnittelijana voi olla myös joku yhtyeen lähipiiristä tai ammattisuunnittelija tai taitelija. Beatlesin logo perustui alunperin Paul McCartneyn töherrykseen. Varsinaisen logon suunnitteli Liverpoolilainen taiteilija Terry Tex O’Hara. Logo painettiin kankaalle ja kangas viritettiin rumpuun, niin että rummun vanne piti sitä paikallaan. Vastaisuudessa monet logosuunnittelijat tekivät samoin.
http://web2.iadfw.net/gshultz/drumhist.html
Netistä löytyy aiheesta hajanaista tietoa. Hae googlesta http://www.google.com esim. kirjoittamalla jonkin bändin nimi sekä...
Orvokki Autiosta on tietoa internetissä ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.internetix.fi/taiteilijatverkossa/perola/kirjaili.htm
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/E36B19318E72508FC2256AB80…
(WSOY:n sivut)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=840&lang=FI
(Sanojen aika -kirjailijatietokanta)
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp
voit tehdä hakuja Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon (valitse kirjain A, ja sitten valikosta Autio, Orvokki), josta löytyy kaksi Orvokki Autiota käsittelevää kysymystä. Näistä saat lisätietoa kirjallisista lähteistä, joita voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Internetistä löytyvät Suomen Adventtikirkon kotisivut osoitteessa http://www.adventtikirkko.fi/etusivu.html,
josta löytyy yleistä tietoa adventtikirkosta ja eri seurakuntien yhteystiedot.
Rovaniemen adventtiseurakunnasta löytyy vain lyhyt maininta Rovaniemen historiasta vuoteen 1990.
Yleensä adventtikirkon vaiheista löytyy seuraavista teoksista: Heino: Mihin Suomi uskoo tänään (1997); Rossi: Suomalainen usko (1999); Kuosmanen: Herätyksen historia (1979); Ketola: Historiallisia liikkeitä - historiallinen tutkielma Suomen adventtiliikkeestä (1952).
Suomalaisia kuvia, 8- osainen matka kuvataiteemme historiaan, esitettiin televisiossa vuonna 1998 ja uusittiin v. 2002. Kysymäänne videota on voinut ostaa Yleisradion tallennemyynnistä sekä Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston kurssin yhteydessä. Jos on ostanut videon, on avoimen yliopiston kurssimaksu ollut 50 euroa suurempi (220 euroa/270 euroa).
Tämä video eikä myöskään DVD- levy kuulu valitettavasti HelMet- kirjastojen eli pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmiin.
